Palveluntuottajien UKK

Millaisessa roolissa Kuopion kaupunki näkee palveluntuottajat osana työllisyydenhoitoa?

Palveluntuottajilla on erittäin tärkeä rooli. Tarvitsemme palveluntuottajien osaamista julkisten työvoimapalveluiden toteuttamiseksi ja työllisyydenhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi niin palveluntuottajan kuin yhteistyökumppanin roolissa. Rakennamme Kuopion työllisyysalueella jatkuvan markkinavuoropuhelun mallia palveluntuottajien ajatusten kuulemiseksi ja otamme huomioon myös aiemmat toteutusmallit ja kokemukset.

Miten korkeakoulut voisivat entistä joustavammin tarjota työnhakijoille erilaisia palveluita erilaisten koulutusten ja valmennusten osalta? Mitä korkeakouluilta toivotaan uudella tavalla kehitettäväksi, jotta pystytään vastaamaan nopeammin työnhakijoiden ja työmarkkinoiden tarpeisiin?

Yhteys korkeakoulun ja työelämän välillä on avainasemassa työelämää palvelevan koulutuksen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. Toivomme korkeakouluilta innovatiivista kehittämisotetta opiskelijoiden ja kansainvälisten opiskelijoiden uraohjauksen vahvistamisessa jo opintojen aikana sekä alueen yritysten ja opiskelijoiden kohtauttamista eri keinoin. Kansainvälisten opiskelijoiden kohdalla suomen kielen taidon tukeminen jo opiskeluaikana edistää työllistymismahdollisuuksia.

Miten kehitämme toimintaamme, jotta vastaisimme tulevien kunta-alueiden tarpeisiin?

Kunnat ovat toivoneet enemmän lähipalveluita myös pienemmille paikkakunnille. Ryhmämuotoisissa koulutuksissa ja valmennuksissa on ollut nähtävissä haasteita saada riittävää ryhmää kokoon, joten asiakasohjauksen, palveluiden markkinoinnin ja opiskelijarekrytoinnin innovatiivinen kehittäminen on toivottavaa. Yhteistyö palveluntuottajien ja kuntien kesken koulutusten ja valmennusten markkinoinnissa on tärkeää. Kehittämistyötä toivomme voivamme tehdä palveluntuottajien ja muiden sidosryhmien kanssa aktiivisesti. Digitaaliset palvelut voivat olla osaratkaisu pienten kuntien asiakastarpeisiin, mutta ne eivät ratkaise kaikkia haasteita ja asiakastarpeita. Yksilölliset ja täsmäpalvelut koetaan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta merkityksellisiksi. Hankintoja voidaan tehdä yksittäisiin palvelutarpeisiin myös pienemmille alueille kuten Sisä-Savo.

Miten palveluntuottajana voimme tukea uudistusmatkalla ja tuoda lisäarvoa työllistämiskenttään?

Toivomme avointa ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Otamme mielellämme vastaan uusia ideoita ja ratkaisumalleja, myös pienempien kuntien tarpeisiin. Toivomme, että osallistutte tarjoamiimme markkinavuoropuhelutilaisuuksiin aktiivisesti. Mielellämme kuulemme myös kokemuksista, joissa on ollut aiemmin haasteita tai epäonnistumisia, jotta oppisimme tulevaa varten.

Milloin kilpailutetaan palveluita, minkälaisia ja mille kohderyhmille, millaisilla/ kokoisilla hankinnoilla?

Palveluiden hankintaa tullaan tekemään näillä näkymin syksystä 2024 alkaen. Asiakaskunta on heterogeeninen henkilöasiakkaissa lähtien suoraan työhön suuntautuvista aina vaikeammin työllistettäviin. Hankinnat tulevat luonnollisesti olemaan pääsääntöisesti nykyisiä ELY-keskuksen hankintoja pienempiä johtuen pienemmästä alueesta (ELY-keskuksen hankinnat ovat valtaosin olleet koko Pohjois-Savoa koskevia). Hankintoja voidaan tehdä jatkossa myös yksittäisiin palvelutarpeisiin.

Miten kilpailutukset eri alueilla järjestetään? Käytännön toimintamalli koulutus- ja palveluhankinnoissa.

Kuopio vastuukuntana vastaa palveluhankinnoista Kuopion työllisyysalueella. Toimintamallit valitaan tapauskohtaisesti palvelun luonteen, ennakoidun arvon ym. seikkojen perusteella. Hankintoja tullaan tekemään pienhankinnoissa dynaamisina pienhankintoina sekä muina pienhankintoina. Kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa käytetään hankintalain mukaisia hankintamenettelyitä.

Vuoden 2024 työvoimakoulutusten määrä on huomattavasti alhaisempi kuin aiempina vuosina. “Tilauksia” puitesopimuksiin ei ole voitu tehdä, kun määrärahat ovat niin pienet. Toisaalta uusia tarjouksiakaan ei ole ollut. Millä aikataululla saamme ensi vuodelle tarjouksia, jotta pystymme valmistautumaan vuoden 2025 koulutustarpeisiin?

Näillä näkymin hankintailmoituksia ja dynaamisten hankintojen osallistumispyyntöjä tullaan julkaisemaan syksystä 2024 alkaen.

Jatkuuko esim. yhteishankintakoulutukset rahoitusmuotona vuoden 2025 jälkeen?

Jatkuvat, ne ovat lakisääteisiä työnantajille suunnattuja palveluita. RekryKoulutus on vaikuttavuustutkimusten mukaan vaikuttavimpia työvoimapalveluita. RekryKoulutuksia tullaan toteuttamaan työnantajan aitoon rekrytointitarpeeseen.

Jatkuuko vastaavanlaisten koulutusten rahoitus uuden rahoitusalueen toimesta vai käytetäänkö raha johonkin muuhun?

Työllisyysalue järjestää lakisääteiset työvoimapalvelut henkilö- ja työnantaja-asiakkaille jatkossa.

Taika-valmennus oli oikea-aikaisena palveluna hyvin yksilöllinen, asiakaslähtöinen ja tehokas palvelumuoto. Onko jatkossakin tarkoitus ostaa tämän kaltaista palvelua suorahankintana?

Valitettavasti emme ole tehneet päätöstä valmennuksen mahdollisesta jatkohankinnasta vielä.

Miten taataan palveluiden toteutus ja jatkuvuus loppuvuodelle 2024 ja alkuvuodelle 2025? Kärjistettynä huolenamme on, että nykyiset hankkijat eivät uskalla hankkia mitään loppuvuonna ja uudet hankintayksiköt eivät ehdi hankkia mitään alkuvuodelle, ja että tämä johtaa julkisten yritys- ja henkilöasiakaspalveluiden halvaantumiseen.

ELY-keskukset vastaavat edelleen palveluiden hankinnasta loppuvuodelle 2024. Vuoden 2025 alusta palveluista vastaavat työllisyysalueet. Kuopion työllisyysalueen hankintoihin liittyviä kilpailutuksia käynnistetään syksyllä 2024.

Palvelujen jatkuvuus mietityttää eli toivomme, ettei asiakkaiden palvelutarjontaan tule katkosta siirron myötä.

Tavoite on turvata asiakkaiden palvelut siirtohetkelläkin, emme kuitenkaan voi taata, että palvelut jatkuvat samanlaisina vuodenvaihteen yli. Järjestämisvastuun vaihtuminen vuodenvaihteessa voi aiheuttaa palveluihin muutoksia.

Siirtyykö nykyinen sopimuksemme Kuopion työllisyysalueelle?

Jokainen nykyinen (ELY-keskuksen solmima) sopimus, joka sisältää optiomahdollisuuden vuodelle 2025, tarkastellaan kukin erikseen huomioiden muun muassa palvelun vaikuttavuuden ja arvioimalla palvelun soveltuvuuden työllisyysalueen palvelustrategiaan. Lisäksi sopimuksen ehdot tarkistetaan hankintalain näkökulmasta optiosta päätettäessä.

Minkälaisia suunnitelmia Kuopion työllisyysalueelle on yrittäjyyttä tukevien koulutusten ja palveluiden osalta?

Yrittäjyyttä tullaan tukemaan aloittaville yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille suunnatuilla koulutuksilla ja palveluilla. Tarkempi suunnitelma selkeytyy vuoden 2024 aikana.

RekryKoulutusten roolista uudistuksen jälkeen, toiveista palveluntuottajille sekä projektin että yhteistyötapojen osalta, vaikuttavuuteen liittyvistä muutoksista, joilla voi olla vaikutusta yhteistyöhön, onko mielessä keinoja, joilla työnantajia voi tukea työllistämään esim. maahanmuuttajataustaisia osaajia tai miten yrityksiä tuetaan rakentamaan uutta kasvua?

RekryKoulutuksilla on uudistuksen jälkeenkin tärkeä rooli ja niiden sisältöjä ja toteutusmalleja halutaan kehittää tukemaan entistä vahvemmin työnantajien rekrytointitarpeita. Samalla RekryKoulutusten vaikuttavuuteen opiskelijoiden työllistymisen varmistamiseksi tullaan kiinnittämään huomiota.  Lisäksi maahan muuttaneet tullaan ottamaan huomioon RekryKoulutusten kohderyhminä ja esimerkiksi suomen kielen opetusta pystytään sisällyttämään RekryKoulutus-malleihin. Koulutusten kehittämiseksi halutaan kuulla niin palveluntuottajia kuin työnantajiakin. Kuopio järjestää vuoden 2024 aikana markkinavuoropuhelutilaisuuksia palveluntuottajille.

Miten tulosperusteisuus saadaan parhaalla tavalla osaksi hankintoja, koska osaan palveluista puhdas tulosperusteisuus ei välttämättä sovi?

Tulosperusteisuuden ja vaikuttavuuden arviointia tehdään palvelukohtaisesti. Haluamme myös kuulla näistä teemoista palveluntuottajien näkemyksiä.

Raha ei ole enää “korvamerkittyä” erilaisiin kategorioihin eli miten työllisyysalue näkee tämän mahdollisuuden jatkossa? Onko sellaisia muutoksia tulossa, joihin voidaan varautua jo?

Työllisyysalue tulee järjestämään lain mukaiset työvoima- ja yrityspalvelut, jotka pitävät sisällään ammatillisia työvoimakoulutuksia, yhteishankintakoulutuksia, asiantuntija-arviointeja, yrittäjyyskoulutuksia ja -valmennuksia, muutosturvakoulutusta +55-vuotiaille, valmennuksia, kotoutumiskoulutusta ja muita kotoutumista edistäviä palveluita. Sinällään palveluiden kategoriat eivät tule muuttumaan, mutta palveluiden vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden näkökulmasta voi tulla erilaisia painotuksia palveluiden välillä, uudentyyppisiä palvelumalleja jne., joista käydään tiivistä vuoropuhelua palveluntuottajien kanssa.

Kunnan oma rooli palveluntuottajana? Ja tämän vaikutus asiakastietojen siirtämiseen askarruttavat?

Työllisyysalueella tulee olemaan omaa palvelutuotantoa esimerkiksi valmennuksissa. Palvelutuotannon suunnittelussa otetaan huomioon kuntakokeilun kokemukset onnistuneista itse tuotetuista palveluista. Asiakkaiden palvelukokonaisuus tulee siis muotoutumaan työllisyysalueen omasta palvelusta yhdistettynä ostopalveluihin. Asiakkaiden omaehtoisen opiskelun tukemiseksi oppilaitosten ja muiden toimijoiden oma palvelutuotanto on myös merkittävässä roolissa.

Mitkä työllisyysalueet ovat Kuopion työllisyysalueelle mahdollisia kumppaneita hankintoja tehtäessä?

Keskustelua mahdollisesta yhteistyöstä käydään luonnollisesti Pohjois-Savon muiden työllisyysalueiden – Keski-Savon ja Ylä-Savon – kanssa. Lisäksi Kuopiolla on yhteistyötä Jyväskylän ja Lahden kanssa. Kuopio on myös mukana C23-kaupunkien valtakunnallisten ja ylialueellisten hankintojen ryhmässä, jossa pohditaan yhteistyötä jopa Suomen laajuisesti.

Askarruttaa se, kuinka kunnat selviävät tilanteessa, varsinkin jos työhallinto lähettää vain “heikoimman” työvoimansa palvelun piiriin? Ja kuinka leimallinen kuntien “oma napa” nousee esiin ja estää ehkä pienten kuntien mukaan ottamisen täysivertaisena palvelun tarvitsijana?

Kuopion työllisyysalue käsittää 11 kuntaa ja joukossa on useita pieniä kuntia. Palvelut järjestetään koko alueelle huomioiden pienten kuntien tarve ja toiveet. Hankintoja voidaan jatkossa tehdä myös yksittäisiin palvelutarpeisiin. Työllisyysalueen palvelusuunnitelma tulee sisältämään kaikki työvoimapalveluiden piirissä olevat asiakasryhmät. Osa heikommassa tilanteessa olevista asiakkaista voi kuulua hyvinvointialueen palveluiden piiriin.

Millaisia muutoksia TE24-uudistuksen myötä on odotettavissa? Miten nämä muutokset vaikuttavat potentiaalisiin asiakkaisiin?

Työllisyysalueen palvelustrategiaan kuuluvat erilaiset palvelupolut erilaisia tarpeita omaaville asiakkaille. Digitaalisia palveluita vahvistetaan. Yksilöllisiä, täsmä- ja lähipalveluita lisätään jne.

Miten oppilaitoksille myönnettävä valtionosuusrahoitus (työvoimakoulutusten osalta) tulevaisuudessa jakautuu ja hallinnoidaan?

Valitettavasti työllisyysalueet eivät päätä tästä asiasta, vaan päätökset tehdään valtakunnan tasolla ja vuoden 2025 prosessin valmistelusta vastaa ELY-keskus. Kuopion työllisyysalue toivoo kuitenkin, että ns. VOS-koulutuksia tullaan järjestämään vahvasti edelleen, sillä ne täydentävät ja vahvistavat asiakkaiden mahdollisuuksia ammatinvalinnan ja työllistymisen näkökulmasta.

Palveluntuottajien yhdenmukainen hyödyntäminen, ei suosimisperustetta.

Kuopio vastuukuntana on sitoutunut noudattamaan julkista hankintalainsäädäntöä. Kuopio nojaa palvelustrategiassaan vahvaan monituottajamalliin.

Jokaisen alueen oma organisaatio ja eri toimintatavat jokaisen omalla alueella.

Työllisyysalueiden organisaatiot ja toimintatavat tulevat olemaan todennäköisesti toisistaan eroavia, koska palveluiden järjestämistapaan ym. ei lainsäädännössä puututa. Kysymykseen ei pystytä vastaamaan näin yleisellä tasolla.

Mietin, millainen byrokratia / rakenne palveluissa on jatkossa?

Kun työllisyysalueen valmistelu etenee, pystymme avaamaan tätäkin enemmän.

Haluan tietoa koulutusalueen laajuudesta.

Kuopio tulee järjestämään palvelut Kuopion työllisyysalueella, joka kattaa 11 kuntaa: Kaavi, Keitele, Kuopio, Lapinlahti, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Vesanto. Koulutuksia hankitaan ostopalveluina koko tälle alueelle. Joissain yksittäisissä palveluissa voi olla yhteistyötä muiden työllisyysalueiden kanssa.

Haluaisin lisätietoa julkisista hankinnoista (tulevista ja suunnitteilla olevista), sekä mitä muita reittejä on mahdollista kontaktoitua uudistuksen myötä palvelujentuottajaksi.

Palveluntuottajat voivat ilmoittautua mukaan markkinavuoropuheluun ja tulla samalla lisätyksi työllisyysalueen palveluntuottajien listalle, jolle voimme jatkossa lähettää ennakkotietoa tulevista hankinnoista.

Ilmoittautumisen voi tehdä hankintavastaavalle: Päivi Moilanen (etunimi.sukunimi@kuopio.fi, p. 044 718 3654). Lisäksi kannattaa seurata Kuopion kaupungin nettisivuja Palveluntuottajalle.