Usein kysytyt kysymykset talouden tasapainotuksesta

Kuopion kaupungin tulot ja menot eivät ole tasapainossa. Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuuston asettama hyvän elämän visiotavoite edellyttävät tervettä kuntataloutta. Taloudellisen kriisin partaalla on vaikea ylläpitää hyvää elämää. Kuopion talouden tilanne on vaikea, mutta ei tämän päivän Suomen kuntakentässä poikkeuksellinen. Vaikeaan tilanteeseen vaikuttavat esimerkiksi ikärakenteen muutos, eli vanheneva väestö ja vähäinen syntyvyys sekä valtionosuuksien heikentyminen hyvinvointialueiden perustamisen jälkeen.

Korjaamalla taloutta tasapainoon pystymme jatkossa kehittämään kaupunkia ja turvaamaan kuntalaisten palvelut.

Kuntien taloutta ja sen arviointia ohjaa lopulta myös Suomen kuntalaki. Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat kriisikuntamenettelyyn, jossa taloudellista tilannetta tarkastellaan valtion toimesta.

Kuopiota sitoo kuntalain mukaisesti läpinäkyvyys päätöksentekoon sekä päätöksenteon valmisteluun. Talouden tasapainotuksen prosessin etenemisestä on tiedotettu valmisteluvaiheessa säännöllisesti ja ennakoivasti. Asioista siis kerrotaan jo ennen kuin ne tulevat päätöksentekokäsittelyyn.

Osa avoimuutta on, että keskeiset taustamateriaalit on koottu yhteen ja ne ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla.

Avoimia kuntalaistilaisuuksia järjestetään lokakuussa 2024 kolmena päivänä:

• 24.10.2024 klo 17–19 Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49.
  Esteetön saapuminen A- tai G-ovesta​.
• 29.10.2024 klo 17–19 Hiltulanlahden koulu, ruokala, Hiltulanlahdenkatu 7.
  Esteetön saapuminen A-ovesta.​
• 30.10.2024 klo 17–19 Taidelukio Lumit, liikunta-/juhlasali, Koljonniemenkatu 48.
  ​Esteetön saapuminen A-ovesta.​

Kuntalaisia kuullaan kaupungin tärkeissä päätöksissä ja osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet varataan erityisesti heille, joita asiat suoraan koskevat. Kaupunki on tiedottanut prosessin aikana tilanteista, joissa asukkaat ovat saaneet vastata kyselyyn talouden tasapainotuksesta.

Kuntalaisilla on aloiteoikeus. Lisäksi on järjestetty ja järjestetään myös keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia, sekä toteutetaan kyselyjä asukkaiden mielipiteistä.

Kuopiossa toimii myös vammaisneuvosto, vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto sekä lapsiparlamentti, joiden kautta asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen suunnitteluun. Kaupunki on asukkaidensa yhteisö.

Kuntaliitokset ovat syntyneet Kuopioon liittyneiden kuntien aloitteista. Kuopion kaupunki ei ole omatoimisesti käynnistänyt yhtään kuntaliitosmenettelyä. Liittyneet kunnat ovat kunkin kunnan osalta valtuustonsa päätöksellä ryhtyneet kuntaliitosmenettelyyn. Aloitteiden taustalla on monissa tapauksissa ollut huolta kunnan taloudesta ja kyvystä järjestää palveluita asukkailleen itsenäisenä kuntana.

Kuopio on omasta puolestaan tehnyt kuntaliitokset, jotta se on kasvanut strategiansa mukaisesti ja noussut Suomen suurimpien kaupunkien joukkoon.  Kuopio on myös halunnut ottaa vastuuta liittyneiden kuntien asukkaista ja elinkeinojen kehityksestä.

Kuopiossa asuu lähes 125 000 ihmistä, jotka käyttävät hyvin erilaisia kaupungin palveluita. Näistä palveluista viestitään tämän vuoksi erilaisille kohderyhmille. Osa asioista on positiivisia ja liittyy esimerkiksi kaupungin elinvoiman lisääntymiseen. Viestinnän avulla voidaan esimerkiksi tehdä kaupunkia houkuttelevammaksi, jolloin kaupunkiin voidaan saada lisää asukkaita ja yrityksiä, jotka viime kädessä muodostavat pohjan kaupungin verokertymään.

Talousasiat ovat yksi kaupungin tällä hetkellä ajankohtainen viestittävä aihealue, mutta kaupungissa tapahtuu samaan aikaan myös paljon positiivisia asioita, mistä kuntalaisten on hyvä olla tietoisia.

Kuopiolaisten lasten ja nuorten määrä on vähenemässä. Ennusteen mukaan vuonna 2030 peruskoulun aloittaa 961 kuopiolaista lasta. Koulun aloittavia oppilaita on tuolloin 8,3 % nykyistä vähemmän. Lisäksi ikäluokkien kutistuminen pienentää Kuopion kaupungin saamia valtionosuuksia. Kun lasten määrä vähenee, koulutus täytyy järjestää entistä pienemmällä rahamäärällä.

Lasten ja nuorten määrä ei kuitenkaan ole vähentynyt tasaisesti koko kaupungin alueella. Keskustaajaman alueella lasten määrä kasvaa. Kaupungissa on tällä hetkellä noin 11 000 perusopetusoppilasta, ja kaupungin on tarkasteltava tilannetta kaikkien lasten kannalta.

Laadukkaiden palveluiden tuottaminen vaatii myös toimintaan sopivia ja tehokkaita toimitiloja, jotka ovat samalla terveellisiä ja turvallisia. Panostuksesta huolimatta koulujen korjausvelka on kasvanut ja osa kouluista on elinkaarensa lopussa. Niiden peruskorjaus tai uusinvestointi ei ole järkevää, mikäli koulussa on vähän oppilaita, oppilasmäärä on vähenevä ja oppilaat on mahdollista kuljettaa toiseen kouluun ilman, että oppilaan koulumatka pitenee kohtuuttomasti aiemmasta. Näissä tilanteissa kaupunki luonnollisesti toimii perusopetuslain mukaisesti.

Kouluverkkoon esitetään muutoksia, jotta opetuksen laatu (esim. opetusryhmien koko ja oppilaan tuki) on mahdollista säilyttää. Näin pyritään varmistamaan, että oppilaiden sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat samalla tavalla koko kaupungin alueella, kaikissa kouluissa. Kouluverkon säästöt näkyvät myös säästöinä opetuksen järjestämisen hallinnossa, kun yksiköiden määrä vähenee.

Perusopetus ja varhaiskasvatus ovat kaupungin taloudesta leijonanosa. Kaupunki ei voi saada talouttaan kuntoon ilman, että tasapainotus koskee myös kouluja ja päiväkoteja. Muutoksista huolimatta kaupunki tarjoaa lainmukaiset ja laadukkaat palvelut kaikille lapsille ja nuorille.

Päätöksenteko esimerkiksi säästötoimenpiteiden suhteen noudattaa normaalia kuntapäätöksenteon reittiä, jossa viranomaisvalmistelun pohjalta päätöksiä tekevät kuntalaisten äänestämistä päättäjistä muodostetut lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.

Eri toimielinten kokousten asialistat ovat julkisia noin viikkoa ennen kokouksen pitämistä. Kaupunki pyrkii tiedottamaan päätettäväksi tulevista asioista, joiden ennakoidaan kiinnostavan kuntalaisia ja mediaa hieman ennen tai yhtä aikaa kuin kokousten asialistat julkaistaan. Näin noudatetaan avoimuuden periaatetta.

Investoinnit kohdistuvat moniin erilaisiin osa-alueisiin. Ne voivat olla katujen rakentamista, siltojen peruskorjausta, muun infrastruktuurin rakentamista, ylläpitoa ja korjaamista. Osa investoinneista liittyy uusien palvelujen luomiseen.

Investointien taustalla on suunnitelmia ja laskelmia, joiden avulla arvioidaan investointien vaikuttavan positiivisesti kuopiolaisten hyvinvointiin.

Viime vuosina myös suuri osa investoinneista on kohdistunut Kuopion kouluverkkoon sekä päiväkoteihin. Näitä investointeja on tehty asukkaiden tarpeiden mukaisesti sekä keskustaajaman alueelle että maaseudulle.

Myös investoinnit ovat talouden tasapainotuksen kohteena ja investointitasoa madalletaan aiemmasta.

Kaupungin talouden epätasapainossa on kyse vuotuisten käyttömenojen määrästä sekä niiden kasvuvauhdista. Käyttömenoja ovat palvelujen, kuten vaikkapa perusopetuksen, tuottamiseen tarvittavat menot. Näitä menoja ovat mm. henkilöstön palkat, erilaiset hankinnat, toimitilojen sähkö, lämmitys ja siivous. Menot kaupunki kattaa saamillaan verotuloilla ja valtionosuuksilla sekä palveluista perittävillä maksuilla. Kaupungin talous toimii talousarvion puitteissa, kalenterivuosittain. Talousarviosta päättää vuosittain kaupunginvaltuusto. 

Talouden tasapainoon saattamiseksi, on tulojen ja menojen suhde saatava pysyvästi kestävälle uralle.  

Savilahden Luola on investointi, jonka taloudellinen vaikutus ulottuu kymmenille vuosille. Investointihankkeen kokonaishinnalla ei ole suoraa yhteyttä kaupungin eri palvelujen päivittäisiin menoihin. Investointihankkeen koko ei suoraviivaisesti syö palveluihin käytettävissä olevaa euromäärää. Ja päinvastoin: jos investointi jätetään toteuttamatta, se ei lisää vastaavasti palveluihin käytettäviä menoja. Koulujen lakkautusesityksiltä ei olisi vältytty, vaikka Luola olisi jäänyt rakentamatta. Kaupungin on kyllä pidettävä huolta, että sen vuosittaisista investointisuunnitelmista ei muodostu euromääriltään liian suuria. Taloudenhoidon kannalta kantokykyyn nähden liian suuri investointikuorma johtaa lisääntyvään velkaantumiseen ja sitä kautta mm. kasvaviin korkomenoihin.  

Tätä tilannetta voidaan verrata ihmisen omaan henkilökohtaiseen talouteen, jossa arjessa juoksevat menot, kuten ruoka, vuokra, sähkö jne. hoidetaan esim. palkka- tai eläketuloilla. Lähtökohtaisesti emme mitoita menoja niin, että ne jatkuvasti ylittävät tulot. Samalla, jos teemme elämänmittaisia hankintoja, vaikkapa ostamme oman kodin, harvalla on mahdollisuus maksaa sitä yhdellä kertaa omilla säästöillään. Rahoitamme meille tärkeän investoinnin ottamalla lainaa, jonka määrän harkitsemme taloudellisten voimavarojemme mukaan.  

Savilahden Luolassa on katsottu, että Hyvän elämän pääkaupunki -vision tavoitteet toteutuvat kokonaisvaltaisesti, palvellen laajaa käyttäjäkuntaa. Luola toimii alueen väestönsuojana, tapahtumakeskuksena sekä liikuntakeskuksena kaikille kuopiolaisille ja erityisesti alueen oppilaitoksille. 

Kuopio on matkalla hyvän elämän pääkaupungiksi, visio tähtää vuoteen 2030. Tätä ennen on olennaista saada talous kuntoon, jotta tämä lupaus voidaan lunastaa. Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuuston asettama hyvän elämän visiotavoite edellyttävät tervettä kuntataloutta. Taloudellisen kriisin partaalla on vaikea ylläpitää hyvää elämää.

Joitakin palveluita muutetaan, jotta voidaan tarjota laadukkaita palveluita kaikille.

Kuopion talouden tilanne on vaikea, mutta ei tämän päivän kuntakentässä poikkeuksellinen. On tärkeää myös muistaa, että talouden tasapainotuksen jälkeenkin moni asia on kaupungissamme edelleen hyvin.

Lapsiystävällinen kunta –toiminta tarkoittaa sitä, että kaikissa muissakin kaupungin palveluissa kuin päiväkodeissa ja kouluissa otetaan huomioon lapset ja nuoret. Tärkeää on myös järjestää koko kaupungin tasolla sellaista opetusta, joka on laadukasta tasapuolisesti kaikille.

Mikäli kouluja ei lakkauteta ja kiinteistöistä ei luovuta, vastaavat säästöt on toteutettava kaikissa Kuopion kouluissa henkilöstömenoista. Kun opetus on järjestettävä pienemmällä opettajamäärällä, opetusryhmien kokoa joudutaan kasvattamaan ja oppilaan tukea vähentämään. Kouluverkkoon esitetään muutoksia, jotta opetuksen laatu (esim. opetusryhmien koko, oppilaan tuki) on mahdollista säilyttää korkealla tasolla. Tarvittavien leikkausten suuruusluokka on sellainen, ettei sitä saada ratkaistua materiaali-, laite-, kuljetus- tai ruokakustannusten vähentämisellä.

Kyse on lasten sivistyksellisten perusoikeuksien toteutumisen huolehtimisesta.

Kuopion maaseutuohjelma 2022–2030 on maaseutupolitiikan työväline, joka sisältää yhdessä maaseudun toimijoiden kanssa määritellyt tavoitteet ja toimenpiteet Kuopion maaseutualueiden kehittämiseksi. Kuopion maaseutuohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 16.5.2022.  

Maaseutuohjelma täsmentää ja toteuttaa Kuopio 2030-strategiaa ja noudattelee sen rakennetta. Maaseutuohjelman toteutumisen seuranta tehdään kerran vuodessa. 

Kaupungin kehittäminen pohjautuu sen arviointiin, mistä saadaan paras hyöty koko kaupungille. Etusijalla ovat hankkeet, jotka tuovat tuloja. Näin saadut varat hyödyttävät kaikkia kaupungin asukkaita, myös maaseudulla asuvia. Kehittämistä suunnataan suoraan myös maaseutualueille.  

Maaseutualueet ovat erilaisia Kuopiossa. Osa maaseutualueista kasvaa ja palveluita sekä kehittämistä on suunnattu erityisesti sinne. Tahkon matkailualue Nilsiässä on ollut kaupungin investointipanoksissa merkittävässä roolissa.   

Kaupungin palveluksessa on äskettäin aloittanut maaseutualueiden kaavoittaja-arkkitehti, jonka tehtävänä on maaseutualueiden kaavoituksesta ja kaavoituksen ajantasaisuudesta huolehtiminen. Tämä on nimenomaan lisäkehittämisen panostus maaseutumaisen asuminen ja elinkeinotoiminnan harjoittamiseen. Kaavaprosesseissa asukkailla on hyvä mahdollisuus osallistua alueensa kehittämiseen.  

Entisillä kuntaliitosalueilla on myös pitäjäraadit. Ne toimivat paikallisesti kaupungin kokonaan rahoittamana, ja voivat kohdentaa kaupungin talousarviosta saamaansa rahaa oman alueensa kehittämiseen.  Vastaavaa ei keskustaajamassa tai muilla alueilla kaupungissa ole. Kaupunginhallitus ja virkajohto on myös kiertänyt maaseutualueita, ja yleisötilaisuuksissa kuullut asukkaiden toiveita ja näkemyksiä.  

Kaupunki on myös päättänyt osallistua maaseutualueiden valokuituyhteyksien rakentamisen kustannuksiin alueilla, joilla yhteydet eivät ole rakentumassa markkinaehtoisesti. Tämä toteutuu vain maaseutualueille. 

Kaupunki on säännönmukaisesti rahoittamassa maaseutualueiden ja kylien erilaisia kehittämishankkeita, mitä kautta onkin saatu useita hyviä asioita toteutumaan. Nämä rahoitusmahdollisuudet eivät yleensä ole kaupunkikeskustan käytössä vaan voivat kohdentua vain maaseudulle. 

Maaseutualueilla on myös monia kohteita, jotka saavat kaupungilta säännönmukaista, vastikkeetonta yleisavusta. Asukkaiden oma aktiivisuus kannattaa. 

Maaseutualueiden investoinnit ovat perustuneet mm. kuntaliitossopimuksessa mainittuihin hank-keisiin. Tällaisia ovat olleet mm. Karttulan keskustan hanke, kantatien 77 yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie Siilinjärven Hamulan ja Maaningan Kinnulanlahden välillä ja Käärmelahdelle johtava yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie. Nämä kaikki ovat hankkeita, jotka on toteutettu yhdessä ELY-keskuksen kanssa. Juankosken liittyessä lisäksi Juicen tori ja Pikonniemen uimaranta olivat liitossopimukseen kirjattuja kohteita. 

Katujen ja yleisten alueiden investoinnit on usein kohdistettu niihin kohteisiin, jotka ovat vaatineet korjaamista kadun alla olevan infran takia, esimerkiksi useat hankkeet erityisesti Nilsiässä ja Juankoskella. Investointeja on toteutettu myös kaduille, jota ovat vaatineet liikenteellisiä muu-toksia mm. Matintien linja-autojärjestelyt. 

Investointikohteina on myös elinkeinoa edistävät hankkeet, kuten Tahkolle rakentuva infra ja Karttulan Teollisuustie. Yhteishankkeena ELY-keskuksen kanssa on toteutettu lisäksi mm. Paju-lahden yhdistetty jalankulku- ja pyöräilytie kuten myös Muuruvedellä sekä yhdistetty jalankulku- ja pyöräilyväylä välillä Pellesmäki – Hiltulanlahti. 

 

Vuosina 2020 – 2024 on toteutettu mm. seuraavia hankkeita: 

 

Juankoski 

• Pikonniemen uimarannan peruskorjaus 2021, 121 847 € 

• Hyppyrimäen korttelileikkipaikan kunnostus 2023, 29 169 € 

Juankoski paloasema 

• Vesikaton korjaaminen 2022, 30 000 € 

• Jäähdytyksen rakentaminen toimisto- ja taukotiloihin 2022, 145 000 € 

Juankoski terveyskeskus 

• Sisäilmakorjaukset (inv.) 2019-2023, 430 000 € 

• Toimistotilojen muutos 2019, 20 000 € 

• Röntgentilojen muutos 2021, 32 000 € 

• Sprinkleri 2021-2022, 215 000 € 

Juankoski tuotantokeittiö 

• Koneiden uusinta 2019-2022, 220 000 € 

Juankoski palvelukeskus Iivola 

• Tilojen kunnostus ja olosuhdekorjaukset 2018-2023, 1 174 000 € 

Juankoski Hevoshaan toimintakeskus 

• Tilojen kunnostus ja olosuhdekorjaukset 2018-2022, 109 500 € 

Juankoski päiväkoti 

• Päiväkoti-investointi 2018, 2 700 000 € 

• Aurinkosähköjärjestelmä 2022, 26 000 € 

Juankoski Ruukinkoulu 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2023, 155 000 € 

• Tilojen kunnostus ja päivityskorjaukset 2022-2023, 233 000 € 

Juankoski Juantehtaan koulu 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2023, 220 000 € 

Juankoski Muuruveden koulu 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2019, 40 000 € 

• Rakenne- ja rakennusosakorjaukset 2018-2020, 37 000 € 

Juankoski Seurantalo 

• Olosuhdekorjaukset 2018, 30 000 € 

• Kattokorjaus 2019, 25 000 € 

Juankoski yritystalo 

• Vauriokorjaukset 2021-2022, 190 000 € 

Juankoski Vanha Valimo 

• Rakennekorjaukset 2018-2020, 32 500 € 

• Automaation uusinta 2020, 24 000 € 

• Olosuhdekorjaukset 2019, 25 000 € 

Juankoski Puukkomäen jäteasema 

• Rakennekorjaukset 2018-2019, 30 000 € 

Juankoski virastotalo 

• Tilapäivitykset 2020-2021, 38 000 €

Kaislastenlahti

• Von Wrightin koulu ja päiväkoti 
  • Von Wrightin koulu ja päiväkoti 2020, 7 648 000 € 
  • Von Wrightin päiväkodin vuokratila 2024, 1 356 768 € 

Karttula 

• Lestitien ja Teollisuustien saneeraus 2020, 292 684 € 

• Syvänniemi ja Pihkainmäen tontit 2021, 579 088 € 

Karttula paloasema 

• Rakennekorjaukset 2018-2021, 46 000 € 

• Automaation uusinta 2022, 13 000 € 

Karttula terveysasema 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2023, 152 000 € 

• Rakenne- ja tilamuutoskorjauset 2020-2022, 285 000 € 

Karttula Pihkainmäen koulu 

• Olosuhdekorjaukset 2020-2023, 508 000 € 

• Pihan parannuskorjaukset 2018-2019, 30 000 € 

• Rakennekorjaukset 2020, 25 000 € 

• Automaation- ja lämmöntuotannon uusinta 2024, 180 000 € 

• Keittiön korjaukset 2021, 52 000 € 

(Karttulan Kissakuusen koulu ja päiväkoti) 

• Uudisrakennus 2016, 12 190 000 € 

Karttula Syvänniemen päiväkoti ja koulu 

• Uudisrakennus 2022 (vuokrakohde) 2 790 645 €
   

Maaninka 

• Käärmelahden Hallitie 2021, 97 377 € 

• Maaningan kaukalo ym. 2023, 76 812 € 

Maaninka palokalustohalli 

• Sisätilapäivitykset 2018-2020, 62 200 € 

• Automaatiopäivitys 2024, 15 000 € 

• Olosuhdekorjaukset 2024, 28 000 € 

Maaninka terveysasema 

• Olosuhdekorjaukset 2020-2021, 234 000 € 

• Lämmönjakokeskuksen uusinta 2020, 11 500 € 

Maaninka Ollinniemen palvelukeskus 

• Tekniikkakorjaukset 2018-2024, 658 000 € 

• Rakennekorjaukset 2020-2021, 85 000 € 

Maaninka Käärmelahden koulu 

• Ylläpitokorjaukset 2024, 50 000 € 

Maaninka Pulkonkosken koulu 

• Salin lattiauusinta 2018, 18 000 € 

• Rakenne- ja olosuhdekorjaukset 2018-2022, 44 000 € 

• Pyöräkatos 2019, 18 000 € 

Maaninkajärven koulu 

• Rakenne- ja olosuhdekorjaukset 2018-2024, 263 000 € 

• Tekniikkakorjaukset 2018-2024, 414 000 € 

Maaninka urheilu- ja nuorisotalo 

• Peruskorjaus 2019, 2 736 505 € 

• Tekniikkakorjaus 2022, 19 000 € 

• Esikoulun tilat 2023, 22 000 € 

Maaninka virastotalo 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2018-2024, 863 800€ 

• Olosuhdekorjaukset 2022, 253 000 € 

• Omatoimikirjaston muutokset 2021, 64 000 € 

Maaninka Jukolan toimintakeskus 

• Tilamuutokset 2018-2020, 68 000 € 

Maaninka vuokrapäiväkoti 2018, 1 988 900 €
 

Muuruvesi 

• Muuruveden keskustie 2022, 1 151 811 €

Nilsiä- Tahko 

• Tahkomäentie (kaupungin osuus) 2022, 137 455 € 

• Nilsiän Mäntyrinteen leikkipaikan peruskorjaus 2023, 65 255 € 

• Nilsiän katujen rakentaminen (kesken): Matintie, Paavontie, Tiirantie ja Koulupolku 2023,  194 687 € 

• Tahkon keskusta (kesken) 2023, 44 448 € 

• Rantapuiston lähiliikuntapaikan peruskorjaus (kesken) 2023, 55 988 € 

• MT 577, Nilsiäntien kiertoliittymä (kesken) 2023, 30 834 € 

Edellä mainittujen Nilsiän kohteiden osalta huomioitavaa: Näihin kohteisiin on toistaiseksi kirjautunut vain vähän kustannuksia, joten kokonaiskuva ei ole vielä kattava. 

Nilsiä terveysasema 

• Rakennekorjaukset 2023-2024, 30 300 € 

• Tekniikkalisäys, jäähdytys 2020-2022, 56 000 € 

Nilsiä palvelukeskus 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2024, 1 102 500 € 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2018-2023, 288 900 € 

Nilsiä toimintakeskus 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2020, 38 000 € 

Nilsiä Manttu 

• Rakennekorjaukset2019-2024, 138 000 € 

Nilsiä yhtenäiskoulu 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2018-2024, 920 400 € 

• Olosuhdekorjaukset 2018-2021, 1 451 900 € 

• Viipalerakennus 2020, 984 700 € 

Nilsiä Palonurmen koulu ja päiväkoti 

• Tekniikkakorjaukset 2018-2020, 25 500 € 

Nilsiä Pajulahden koulu 

• Olosuhdekorjaukset 2018, 36 000 € 

• Piha-alueen kunnostus 2019-2023, 142 000 € 

Nilsiä Halssin kenttä huoltorakennus 

• IV-koneen vaihto 2019, 14 000 € 

Nilsiä urheilutalo 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2020-2023, 142 200 € 

• Salin lattian uusinta 2020, 195 000 € 

Nilsiä virastotalo 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2020-2023, 396 300 € 

• Olosuhdekorjaukset 2020, 75 000 € 

Nilsiän vuokrapäiväkoti 2019, 2 382 000 € 

 

Riistavesi 

Riistaveden monitoimijatalo 2023, 13 990 910 € 

 

Vehmersalmi 

Vehmersalmi paloasema 

• Autohallin oviuusinta 15 600 € 

Vehmersalmi terveysasema 

• Olosuhdekorjaukset 2022, 12 000 € 
•  Jäähdytys 2021-2022, 28 300 € 

Vehmersalmi päiväkoti 

• Peruskorjaus koulusta päiväkodiksi 2020, 1 849 150 € 

Vehmersalmen yhtenäiskoulu 

• Tekniikka- ja rakennekorjaukset 2019-2023, 64 900 € 

• Olosuhdekorjaukset 2019-2023, 131 000 € 

• Nuorisotilan muutokset 2023, 33 600 € 

Kaupunki kohdentaa säästötoimenpiteitä huolellisen vaikutusarvion pohjalta siten, että niiden haitalliset vaikutukset olisivat mahdollisimman pienet ja ne kohdistuisivat mahdollisimman pieneen määrään kaupungin asukkaita. Säästön kohdentumista ei määritä se, onko kysymyksessä maaseutu tai keskusta-alue. Lakisääteiset oikeudet turvataan kaikissa tilanteissa.

Kuopion kaupungilla on maaseutuohjelma, joka määrittää maaseudun kehittämistä. Maaseutualueita kehitetään suunnitellusti ja myös maaseutualueille on tehty viime vuosina investointeja. Investoinneissa otetaan huomioon myös suhteellista väkilukua keskusta-alueiden ja maaseutualueiden välillä.

Kaupungissa asuvat joutuvat toisaalta osaltaan pohtimaan toisenlaisia haasteita, kuten asumisen hintaa vaikkapa tonttien tai asunnon kokoon nähden, liikenteen hälyä tai rikkumattoman luonnon rauhan puutetta. Keskusta-alueiden oppilailla koulut ovat suuria. Kaupunki joutuu ottamaan huomioon myös edellytykset turvata rauhallinen ja turvallinen opiskeluympäristö myös heille. Esitetyistä kouluverkkomuutoksista huolimatta maaseudun koulut ovat pienempiä kuin keskustaajaman koulut.

Viime vuosina myös suuri osa investoinneista on kohdistunut Kuopion kouluverkkoon sekä päiväkoteihin. Näitä investointeja on tehty asukkaiden tarpeiden mukaisesti sekä keskustaajaman alueelle että maaseudulle.

Kaikki lapset ovat samanarvoisia Kuopiossa. Jokaisella lapsella on oikeus laadukkaaseen ja monipuoliseen opetukseen katsomatta siihen, missä lapsen koti on. Kun Kuopio joutuu nyt sopeuttamaan talouttaan, toimet tulevat koskettamaan kaikkia kaupunkilaisia.

Nyt valmistelussa olevat Pulkonkosken ja Palonurmen koulujen lakkautukset ovat valtuuston päättämän talouden tasapainotusohjelman periaatelinjausten mukaisia. 2-opettajaiset koulut ovat liian pieniä, jotta niissä voidaan tarjota laadukasta perusopetusta ja kaupunki haluaa varmistaa, että lasten sivistykselliset perusoikeudet toteutuvat myös näiden koulujen oppilaille. Oppilaita ehdotetaan kuljetettavaksi lähellä oleviin alueen muihin kouluihin. Oppilaita ei olla esittämässä kuljetettavan kaupungin keskustaan.

Kuopion kaupungin valtuusto on jo keväällä hyväksynyt talouden tasapainotuksen ohjelman, jota toimeenpannaan seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on tasapainoinen talous vuonna 2027, mikä vaatii yhteensä 35 M€ vuosittaiset, pysyvät säästöt seuraavalle kolmelle vuodelle. Pysyvillä säästöillä tarkoitetaan sitä, että kyseessä ei ole kertaluontoinen säästö, vaan 35 miljoonaa euroa on poissa vuosittain kaupungin budjetista.  

Päätöksenteko asian suhteen noudattaa normaaleja kuntapäätöksenteon reittiä, jossa viranomaisvalmistelun pohjalta päätöksiä tekevät kuntalaisten äänestämistä ehdokkaista muodostetut lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto.

Nyt valmistelussa olevat Pulkonkosken ja Palonurmen koulujen lakkautukset ovat täysin valtuuston päättämän talouden tasapainotusohjelman periaatelinjausten mukaisia. Talousarvioraamin päättämisen yhteydessä kaupunginhallitus päätti asettaa lisäksi kohdentamattoman säästövelvoitteen Kasvun ja oppimisen palvelualueelle, joka on kohdennettava johonkin jo vuodelle 2025.

Kuopion kaupunki kuuntelee mielellään asukkaitaan. Avoimia kuntalaistilaisuuksia järjestetään lokakuussa 2024 kolmena päivänä:

• 24.10.2024 klo 17–19 Maaninkajärven koulu, auditorio, Maaningantie 49.
  Esteetön saapuminen A- tai G-ovesta​.
• 29.10.2024 klo 17–19 Hiltulanlahden koulu, ruokala, Hiltulanlahdenkatu 7.
  Esteetön saapuminen A-ovesta.​
• 30.10.2024 klo 17–19 Taidelukio Lumit, liikunta-/juhlasali, Koljonniemenkatu 48.
  ​Esteetön saapuminen A-ovesta.​

Talouden tasapainotuksen tiimoilta toteutettiin laaja asukaskysely keväällä 2024. Kuntalaiskyselyitä toteutetaan myös esimerkiksi jokaisen verkostopäätösesityksen kohdalla (ks. esim. Esitys kouluverkon sopeuttamisesta osana Kuopion kaupungin tasapainotusohjelmaa)

Kaupunginjohtaja Soile Lahti on todennut, että hän toivoo yhä, että toimien kritisoinnin yhteydessä esiin nostetaan realistisia korvaavia vaihtoehtoja, joilla kaupungin talous saadaan tervehtymään.

Kaikilla kuntalaisilla on oikeus tehdä kuntalaisaloitteita: Kuntalaisaloite – Kuopio.

Avointa palautetta kaupungille voi antaa osoitteessa: www.kuopio.fi/palaute

Eri kuntalaisryhmillä on kunnissa vaikuttamis- ja yhteistyöelimiä, joiden tehtävänä on parantaa näiden ryhmien äänen kuuluvuutta kunnallisessa päätöksenteossa. Ryhmät täydentävät osaltaan kunnallisten lautakuntien määrää.

Näitä ryhmiä ovat:

• pitäjäraadit
• nuorisovaltuusto
• vanhusneuvosto
• vammaisneuvosto
• lasten parlamentti
• romanityöryhmä

Tuleviin Kuopion asioihin voi vaikuttaa myös äänestämällä kuntavaaleissa, jotka järjestetään seuraavan kerran keväällä 2025.

Palveluverkon säästöjen lisäksi kaupunki tavoittelee säästöjä myös muualta. Todellisuus on kuitenkin se, että säästöjä on löydettävissä eniten palvelutuotannosta, koska siihen kaupunki myös käyttää eniten rahaa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainotuksen ohjelmassa on säästöjä myös investoinneista. Tämän lisäksi säästöjä kohdentuu palveluprosesseihin sekä hallintoon (esim. avustukset, palveluprosessien digitalisaatio sekä hallinto ja organisointi). Myös kaupungin omaisuutta ja konsernirakennetta tarkastellaan ja kaupungin henkilöstömenoja leikataan.  Kaupungin henkilöstöstä noin 75 % on kasvun ja oppimisen palvelualueella.

Kaupunki on myös päättänyt nopeista äkkijarrutustoimenpiteistä talouden tilanteeseen liittyen: Kaupungin talouteen äkkijarrutus – pikaisilla toimenpiteillä tavoitteena säästää lähes 6 M€ – Kuopio

Tarkempiin talouden tasapainotuksen ohjelman lukuihin voi tutustua: Palveluissa esille nousseita säästökohteita (oncloudos.com)

Tasapainotustoimenpiteillä tavoitellaan 35 miljoonan euron taloudellisia vaikutuksia suunnittelukauden 2027 loppuun mennessä. Tasapainotustarve jatkuu myös valtuustokauden jälkeen, minkä vuoksi on tärkeää sitoutuminen valtuustokausien yli.

Talouden tasapainotusohjelman linjausten konkreettisesta täytäntöönpanosta ja yksittäisistä toimenpiteistä päätetään talousarviovalmistelussa ja muissa mahdollisissa yhteyksissä lainsäädännön ja kaupungin hallintosäännön mukaisin päätöksentekovaltuuksin.

Mikäli tasapainotusohjelman seurannan yhteydessä osoittautuu, että päätetyt toimenpiteet eivät riitä talouden tasapainon saavuttamiseksi, säästökeinoja joudutaan arvioimaan uudelleen. Ratkaisut eivät voi olla äkillisiä, kertaluonteisia säästöjä, vaan pysyviä, rakenteellisia muutoksia. Palveluiden tuottamisen kustannusten ja sisällön tulee vastata paremmin sitä rahamäärää, jonka mm. kuntalaisten verotus vuosittain tuo kaupungille.

Kaupungin vaikean taloustilanteen vuoksi 11.9. julkaistulla kaupunginhallituksen esityslistalla Kuopion kaupunginjohtaja esitti, että Kuopion kaupunki käynnistää koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut (Kuopion kaupunginjohtaja esittää, että Kuopion kaupunki aloittaa yt-neuvottelut – Kuopio). Esityksen tiedotteessa todettiin muun muassa, että “[…] lautakuntien talousarvioesitysten ja talousarviokehyksen välisen kuilun kattamiseksi ei meidän käsissämme ole muuta ulospääsyä kuin henkilöstökustannusten alentaminen”. Kaupunginhallitus hyväksyi esityksen 16.9. (Kaupunginhallituksen päätöstiedote 16.9.2024 – Kuopio).

 

Valtuusto ei ole päättänyt tällä hetkellä veronkorotuksista. Asiaa tarkastellaan talouden tasapainotuksen edetessä syksyn 2024 aikana. Kuntien tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosentit aina marraskuussa.

Veroprosenttimuutokset kunnallisveroon tehdään 0,1 prosenttiyksikön välein. Jos Kuopion tuloveroprosenttia nostettaisiin esimerkiksi 0,1%, sen vaikutus talouteen verotulojen lisääntyminen noin 2,9 miljoonalla eurolla.

Ei. Taloutta on tasapainotettu jo vuosien ajan ottamalla lisää velkaa, mutta se ei ole kestävä ratkaisu. Velka kertyy lopulta maksettavaksi kuopiolaisille lapsille. Velkaantumisen pysäyttäminen on vastuullista taloudenpitoa.

Valtiovarainministeriö on todennut, että erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat joutuvat kriisikuntamenettelyyn. Se, että mitään ei tehdä, ei ole vaihtoehto. Sopeutusratkaisut ovat kiistatta vaikeita ja ne epäilemättä sattuvat heihin, jotka toimien kohteena ovat. Tämänkin vuoksi Kuopion kaupunki toivoo, että toimien kritisoinnin yhteydessä esiin nostetaan realistisia korvaavia vaihtoehtoja, joilla kaupungin talous saadaan tervehtymään.

Terve talous on kuntalaisten hyvinvoinnin ja palveluiden tarjoamisen perusta.

Jos haluat antaa palautetta Kuopion kaupungille, tehdä kysymyksiä tai toimenpide-ehdotuksia, tee se yleisen palautepalvelun kautta.

On tärkeää myös seurata Kuopion kaupungin viestintää sen verkkosivuilla sekä sosiaalisen median kanavissa – näissä kanavissa kaupunki julkaisee esimerkiksi tarkemmat tiedot keskustelutilaisuuksista talouden tasapainotukseen liittyen sekä kyselyjä, joihin voi vastata ja jättää mielipiteensä.   

Valtionosuudet ovat valtion myöntämää rahoitusta kunnille. Niiden tarkoituksena on tasoittaa kuntien välisiä eroja asukkaiden palveluiden järjestämisessä, jotta kaikilla kunnilla olisi mahdollisuus tarjota laadukkaat peruspalvelut asukkailleen.

Valtionosuutta kohdennetaan lakisääteisiin  peruspalveluihin, kuten opetukseen. On kuitenkin huomattava, että valtionosuudet eivät kata palvelujen kustannuksia läheskään täysimääräisesti, vaan kunnalla on aina oma vastuunsa rahoituksesta, pääosin verotuksen kautta.

Valtionosuusrahoituksen määrä perustuu laskentatekijöihin, kuten asukaslukuun ja erilaisiin olosuhdetekijöihin, mm. asukastiheyteen ja vieraskielisyyteen. Valtionosuudet tulevat kunnalle osaksi verorahoitusta ja kunnat päättävät itse valtionosuuksien käytöstä.

Hyvinvointialueuudistus vaikutti merkittävästi kuntien valtionosuuksiin, kun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyivät vuoden 2023 alusta kunnista hyvinvointialueiden vastuulle. Vielä vuonna 2022 Kuopio on sai valtionosuuksia yli 240 miljoonaa euroa, tänä vuonna enää noin 34 miljoonaa. Tuossa vaiheessa Kuopion taloudesta siirtyi myös kustannuksia lähes 500 miljoonaa. Nykyisten valtionosuuksien laskenta perustuu hyvin vahvasti nuorempien ikäluokkien kokoon.

Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa, mutta vast’ikään kerrottiin, että uudistus tulee lykkääntymään.

Lisätietoja valtionosuuksista löydät mm. Kuntaliiton sivulta. Valtiovarainministeriön sivuille on koottu kysymyksiä ja vastauksia valtionosuuksista.

Päätöksenteko Kuopion kaupungilla on monivaiheinen ja avoin prosessi, jossa otetaan huomioon eri osapuolten näkökulmat ja asiantuntemus. Kaupungin päätöksentekoon osallistuvat kaupunginhallitus, valtuusto, lautakunnat ja viranhaltijat, ja päätöksentekoa ohjaa kuntalaki sekä kaupungin omat säädökset ja ohjeet.

1. Kaupunginvaltuusto: Valtuusto on kaupungin korkein päättävä elin, ja se tekee päätökset mm. strategiasta, toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä hyväksyy kaupungin tilinpäätöksen. Valtuusto valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi, ja sen tehtävänä on ohjata kaupungin kehitystä ja päättää tärkeimmistä asioista. Lue lisää kaupunginvaltuustosta
2. Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus johtaa kaupungin hallintoa ja taloutta sekä vastaa sen toiminnan tuloksellisuudesta ja edunvalvonnasta. Kaupunginhallitus valmistelee valtuustolle esityksiä ja huolehtii päivittäisestä hallinnosta. Se tekee päätöksiä muun muassa kaupungin talousarviosta, henkilöstöpolitiikasta ja hallinnollisista asioista. Kaupunginhallituksessa on kaupunginjohtaja ja valtuutettujen valitsemia jäseniä. Lue lisää kaupunginhallituksesta.
3. Lautakunnat: Kuopiossa on yhteensä kahdeksan lautakuntaa. Lautakunnat vastaavat omalta osaltaan eri toimialojen, kuten esimerkiksi koulutuksen sekä liikenteen ja ympäristön, päätöksenteosta. Lautakunnat tekevät esityksiä ja valmistelua, ja niiden päätökset voivat liittyä esimerkiksi rakennuslupiin, kaavoitukseen ja palveluiden järjestämiseen.Lue lisää lautakunnista.
4. Viranhaltijat ja asiantuntijat: Viranhaltijat ja asiantuntijat valmistelevat päätöksiä, laativat raportteja ja ehdotuksia sekä tekevät operatiivista työtä. Heidän roolinsa on tuottaa tarvittavaa tietoa päätöksentekijöille, jotta päätökset perustuvat ajankohtaiseen ja luotettavaan tietoon. Lue lisää palvelualueiden viranhaltijoista.

Päätöksentekoprosessiin kuuluu myös kansalaisten ja eri sidosryhmien kuuleminen, ja päätöksenteon avoimuus on tärkeä osa kaupungin toimintaa. Päätöksistä tiedotetaan kaupungin verkkosivuilla ja muista kanavissa, jotta kuntalaiset pysyvät ajan tasalla ja voivat osallistua keskusteluun kaupungin asioista.

Kuopion kaupungin rakennusvalvonta käsittelee lupahakemuksia joka viikko. Torstaihin mennessä jätetyt hakemukset käsitellään heti seuraavalla viikolla. Vuonna 2023 kaikkien rakennuslupien käsittelyajan keskiarvo oli 53 vuorokautta. Rakennusluvan käsittely kestää yleensä alle kaksi viikkoa, mikäli kaikki käsittelyyn tarvittavat asiat on huomioitu. Yleisimpiä rakennusluvan viivästymiseen liittyviä asioita ovat pätevän suunnittelijan puuttuminen, käsittelyssä ilmenneiden huomioiden ohittaminen ja puuttuvat naapureiden kuulemiset. Mikäli rakennuspaikka on osoitettu kaavassa, rakennuslupa sen toteuttamiseksi lähtökohtaisesti myönnetään.

Kuopion maaseutualueilla on monipuolisesti rakentamisen mahdollisuuksia sekä kaupungin että yksityisen tonttitarjonnan kautta. Kaupungilla on tällä hetkellä tarjottavana noin 180 tonttia maaseututaajamissa ja niiden läheisyydessä, myös useita rantatontteja. Kaupungin tonttitarjontaan voi tutustua verkkosivuillamme.

Rakentamismahdollisuuksia on tarjolla hyvin eri puolilla Kuopiota

Omakotitalojen ja loma-asuntojen rakentamisen mahdollisuudet on osoitettu joko asemakaavassa, yleiskaavassa tai ranta-asemakaavassa. Kaavoissa osoitetuista käyttötarkoituksista voi hakea poikkeamispäätöstä tai suunnittelutarveratkaisua (esimerkiksi loma-asunnon muuttaminen pysyvään asumiseen).

Käyttötarkoituksen muutoksia linjaa juuri hyväksytty kriteeristö (KH 9.9.2024), jonka näkökulmasta käyttötarkoituksen muutos loma-asumisesta pysyvään asumiseen on mahdollista lähes kolmella tuhannella nykyisellä kesämökin rakennuspaikalla. Näistä lähes kaikki ovat rantarakennuspaikkoja.

Mikäli tarkastellaan ainoastaan rantarakentamista, joka on maaseudulla kysytyin rakentamisen sijoittumispaikka, kriteeristön mahdollistamat kesämökkien käyttötarkoituksen muuttamisen paikat ja nyt tyhjillään olevat, ei-pysyvästi-asutut, rannalla olevat omakotitalot muodostavat yli 4000 rantarakennuspaikan potentiaalin.

Vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta on valmisteilla myös esite, jonka avulla tietoa asiasta pyritään jakamaan laajemmin mm. asukasyhdistyksille sekä pitäjäraadeille.

Yleiskaavoissa tai ranta-asemakaavoissa osoitetuille omakotitalon rakennuspaikoilla voi hakea suoraan rakennuslupaa. Omakotitaloille kaavoitettuja rakennuspaikkoja on eri yleiskaavoissa useita satoja. Näistä suurin osa on yksityisomistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevat rakennuspaikat löytyvät verkkosivuiltamme.

Yksityisten maanomistajien rakennuspaikoista saa tietoa esimerkiksi asuntoja ja tontteja välittävistä verkkopalveluista, kyläyhdistysten verkkosivuilta, lehdistä tai messuilta. Yksityisten maanomistajien rakennuspaikkojen osalta on hyvä huomioida, että kaavoituksella ei voida kuitenkaan velvoittaa maanomistajia myymään omistamiaan rakennuspaikkoja.

Rakentamismahdollisuuksia on myös kaavojen ulkopuolisilla haja-asutusalueilla, jossa rakentamisen käytäntönä on vuonna 2016 hyväksytty Maaseuturakentamisen periaatteet. Näitä rakentamismahdollisuuksia on haja-asutusalueella hyvin runsaasti.

Kuopion kaupunki neuvoo ja opastaa maaseudulle rakentamista harkitsevia. Neuvontamme on myös lähtökohtaisesti maksutonta. Kaupunki tekee myös tiivistä yhteistyötä kyläyhdistysten ja muiden vastaavien tahojen kanssa.

Kuopion kaupunki on huomioinut talouden haasteet juhlavuoden valmisteluissa. Myös juhlavuoden budjetti on alkuperäisesti suunniteltua pienempi.

Juhlavuoden tapahtumat kohdennetaan kaikille kuopiolaisille, mutta erityisesti lapsille ja nuorille. Rahalla myös tuetaan toimijoita ja tapahtumajärjestäjiä tuottamaan Kuopioon lisää tapahtumia. Tehtävänä on siis lisätä Kuopion vetovoimaa ja matkailijoiden määrää, ja näin ollen tuoda alueelle matkailu- ja verotuloja.

Juhlavuoden keskeinen tavoite on se, että kuopiolaiset kokevat, että meillä on myös arjen keskellä ilo juhlia yhdessä kotikaupunkimme merkkivuotta. Kyse ei ole kaupunkiorganisaation omista juhlista, vaan kaikkien kuopiolaisten juhlista. On tärkeää, että kuopiolaisilla on paikkoja osallistua ja kokea yhteisöllisyyttä

Talouden tasapainottamista on jouduttu tekemään joka vuosi talousarviovalmistelun yhteydessä. Tarpeet ja toiveet ovat aina suurempia kuin käytettävissä olevat varat, ja lisäksi lainsäädäntö tuo mukanaan lisää velvoitteita. Päättäjät joutuvat joka vuosi priorisoimaan talousarvioon sisällytettäviä toimenpiteitä. Kaupungin taloudessa on ollut jo pidemmän aikaa tulojen ja menojen epätasapaino, jota kertaluonteiset erät, kuten myyntivoitot, koronavuosien valtionosuudet ja ns. verohännät, eli edelliseltä vuodelta siirtyneet korkeammalla veroprosentilla verotetut verotulot ovat tasapainottaneet.

Tulevaisuuden näkymät ovat heikot koko kuntataloudessa, niin myös Kuopiossa. Talouden heikkenemisen taustalla on monia tekijöitä: talouskasvun hidastuminen, keskimääräistä ansiotasokehitystä korkeampi palkkojen nousu, ostopalveluiden kallistuminen sekä kuntien lakisääteisten velvoitteiden kasvaminen, mikä nostaa kustannuksia. Lisäksi taustalla vaikuttanut sote-uudistus on heikentänyt pysyvästi kuntien rahoitusta. Tämä tulojen ja menojen epätasapaino tarkoittaa merkittäviä sopeutuspaineita koko kuntataloudelle tulevina vuosina. Rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta talous saadaan tasapainoon eikä kuntatalous ajautuisi kriisiin. Tämän vuoksi Kuopion kaupunki on käynnistänyt talouden tasapainotusohjelman, jonka tavoitteena on saada talous tasapainoon vuoteen 2027 mennessä.