Osallisuusmalli

Kuopion osallisuusmallin valmistelu

Tälle verkkosivulle kootaan Kuopion kaupungin osallisuusmallin valmisteluun liittyvät taustamateriaalit, aiheeseen liittyvän kyselyn ja työpajojen yhteenvedot, keskustelutilaisuuksissa esitetyt kysymykset ja vastaukset. Osallisuusmallin valmistelu etenee seuraavanlaisesti valmistelusta päätöksentekoon. 

Valmisteluvaiheessa kuntalaisilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa esitykseen.  

• Pitäjäraadeille, asukasyhdistyksille ja keskeisille muille yhdistyksille järjestetään työpajatyyppinen keskustelutilaisuus maanantaina 28.4.2025 klo 17–19 pääkirjaston kokoussalissa (Maaherrankatu 12). Tilaisuudessa keskitytään aluedemokratiaan ja vapaan kansalaistoiminnan tukemiseen. Osallisuusmallista tehdään maaseutuvaikutusten arviointi. Ilmoittaudu ennakkoon tilaisuuteen tällä lomakkeella su 27.4. mennessä: asiointi.kuopio.fi/elomake3/lomakkeet/5243/lomake.html
• Kuopion osallisuusmallin valmisteluun voi osallistua vastaamalla sähköisen lomakkeen kysymyksiin. Kysely on avoinna 17.4.-8.5.2025. Kyselyn linkki: Kysely Kuopion osallisuusmallista
• Vammaisneuvostolle on keskustelutilaisuus 28.4.2025 klo 13 alkaen Teamsin välityksellä. 

Mielipiteen voi jättää myös Kuopion kaupungin kirjaamoon 8.5.2025 saakka osoitteeseen kirjaamo.hyvinvointi@kuopio.fi.

Eri alueiden asukasryhmille pyritään järjestämään tarvittaessa omia tilaisuuksia myöhemmin sovittavina ajankohtina.

Kaupungin palvelualueiden johtoryhmille esitellään mallia ja pyydetään kommentit. Kaupungin henkilöstöä tiedotetaan osallisuusmallin valmisteluista ja heillä on mahdollisuus kertoa mielipiteensä sähköisen kyselyn kautta. 

Päätöksentekovaiheessa toukokuussa 2025 lähidemokratiajaosto tekee virallisen esityksen vaikutusmahdollisuuksien varaamisen tulosten pohjalta. Viralliseen esitykseen pyydetään lausunnot lautakunnilta ja kaupunginjohtajan johtoryhmältä. Tämän jälkeen esitys etenee kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päätettäväksi. 

Voit tutustua osallisuusmalliin alla ladattavassa pdf-dokumentissa.

Kuopion suunniteltu osallisuusmalli

Kuopion kaupungilla on käynnissä kaupunkitasoisen osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu. Kaupunginvaltuusto päätti 20.5.2024, että kaupunkitasoisen osallisuusmallin kehitystyössä huomioidaan alueiden erilaisuus ja erilaiset tarpeet säilyttämällä pitäjäraadit sekä kehittämällä niiden toimintaa.  

Miksi asukasosallisuutta halutaan kehittää Kuopiossa? 

Asukasosallisuutta halutaan kehittää Kuopiossa, koska tutkimustiedon mukaan se lisää yksilön ja yhteisön hyvinvointia, edesauttaa hyviä väestösuhteita ja luo turvallista arkea, parantaa paikallista elinvoimaa ja ilmapiiriä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2023). Kuntalain 22 pykälän mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan (Kuntalaki 8.2.2019/175, 22 §). 

Kuopiolaisten kokemus omista vaikuttamisen mahdollisuuksistaan voisi olla parempi. Vuonna 2024 toteutetun Pohjois-Savon hyvinvointikyselyn mukaan kuopiolaisten luottamus poliittisiin päätöksentekijöihin on keskimääräistä vähäisempi, 4,8 asteikolla 1–10. Myös kuopiolaisten tunne siitä, että voi vaikuttaa itseään koskeviin asioihin asuinseudullaan on alhainen, 4,5 asteikolla 1–10. Arvioin annettiin asteikolla 1–10, joista 1 on negatiivisin arvio ja 10 positiivisin arvio. 

Vaikuttamismahdollisuuksista on seurantatietoa vuodesta 2019 lähtien. Vuoteen 2019 verrattuna tunne omista vaikutusmahdollisuuksistaan on hieman heikentynyt.  Pohjois-Savon hyvinvointikyselyyn vastasi vuonna 2019 yhteensä 826, vuonna 2021 yhteensä 1 151 ja vuonna 2024 yhteensä 951 kuopiolaista. Kyselyyn vastanneista valtaosa, noin 70–80 prosenttia on naisia. 

Kuopiolaisista lukiota käyvistä nuorista 14,2 prosenttia ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijoista 28 prosenttia kokee vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi koulussa (Kouluterveyskysely, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). 

Mitä osallisuusmallilla tavoitellaan?

Kuopion kaupungin lähidemokratiajaosto linjasi 9.11.2023 kaupungin osallisuustyön tavoitteeksi kumppanuuden asukkaiden kanssa. Kumppanuus kaupunkiorganisaation ja asukkaiden kanssa tarkoittaa yhteistyötä vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toivetilan muodostamiseksi.  

Kaupunki on julkisen hallinnon organisaatio. Julkisen hallinnon organisaatioiden asukas- ja asiakaslähtöisen toiminnan tasoa voidaan kuvata niin sanottuina osallisuuden tasoportaina. Alhaisimmillaan julkisen sektorin organisaatio antaa asukkailleen tietoa ja ymmärrystä ongelmista ja vaihtoehtoisista ratkaisuistaan. Kyse on tällöin pitkälti tiedottamisesta. Hieman kehittyneemmässä toiminnassa kaupunki kerää asukkailtaan palautetta toiminnan muistuttaessa lähinnä konsultoinnilta.

Seuraavassa vaiheessa kaupunki työskentelee asukkaidensa kanssa, jotta heidän huolensa ja toiveensa ymmärretään. Tätä vaihetta kutsutaan osallistamiseksi, jossa siis kaupunki kutsuu kuntalaisia ja muita toimijoita osallistumaan johonkin jo melko määriteltyyn asiaan. Kuopion kaupungin tavoittelema kumppanuus asukkaiden kanssa saavutetaan neljännellä portaalla. Viidennellä tasolla kaupunki toteuttaa sen mitä kuntalaiset toivovat. Kuudennella eli ylimmällä tasolla kuntalaiset kehittävät itsenäisiä ratkaisuja ja hyödyntävät niitä ilman julkisorganisaatiota. (Lähde: IAP2 Spectrum of Public Participation – Organizing Engagement) 

Kaupungin osallisuustoimintaa on kehitetty aikaisemminkin. Vuonna 2022 Lähiöohjelma-hankkeen raportissa ehdotettiin aluekehittämismallin pilotointia, osallisuuskoordinaattorin palkkaamista, digitaalisen osallisuusalustan hankintaa ja osallistuvan budjetoinnin määrärahaa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta hyväksyi ehdotukset 7.9.2022, 59 § ja totesi, että annettu raami ei mahdollista Lähiöohjelma -mallin käyttöönottoa suunnitellulla tavalla vuonna 2023. Lautakunta edellytti, että kaupunginvaltuusto myöntää tarvittavan lisämäärärahan mallin käyttöönottoon. Kaupunginhallitus hyväksyi 3.10.2022, 273 § Lähiöohjelma-mallin valmistelun raportin ja merkitsi muut ehdotukset tiedoksi. 

Osallisuuden kaupunkitasoinen toteutuminen

Esitettävä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli pitää sisällään: 
a) keinot kaupungin perustoiminnassa tapahtuvaan vuorovaikutteiseen palvelukehittämiseen 
b) tuen vapaaseen kansalaistoimintaan (tilat, avustukset, neuvonta) ja 
c) lähidemokratian. 

Kuopion kaupungin perustoiminta sisältää seuraavat merkittävimmät tehtävät: 

• koulutus- ja varhaiskasvatus
• kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalvelut
• hyvinvoinnin edistämisen ja ehkäisevän päihdetyön koordinointi 
• järjestöpalvelut, yhteisötoiminta 
• maankäyttö ja kaavoitus 
• vesi- ja jätehuolto 
• katujen rakentaminen ja ylläpito 
• liikenne ja joukkoliikenne 
• ympäristöpalvelut 
• turvallisuus ja varautuminen 
• elinkeinopolitiikka, kotouttaminen 
• työllisyyspalvelut 
• vaalien järjestäminen ja asukkaiden osallistumismahdollisuuksien edistäminen. 

Kuopion kaupungin palveluja ja kaupunkiympäristöä suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Perustoimintaan sisältyy paljon lakisääteisiä kuulemisia. Osallisuuden edistäminen kuuluu jokaiselle kaupungin työntekijälle ja viranhaltijalle ja tapahtuu normaalissa toiminnan johtamisessa.

Käytännön osallistamisessa on havaittu muun muassa seuraavia kehittämiskohteita: 

• oikean kohderyhmän tavoittaminen eli niiden, joita muutos eniten koskettaa
• asukkaiden saaminen tilaisuuteen/työpajaan
• osallistamisen esteettömyys ja saavutettavuus esimerkiksi kyselyissä

Kuopion perustoiminnassa tapahtuvaa osallisuustoimintaa kehitetään viestimällä osallisuuden tavoitteista, mahdollisuuksista ja toteutuneista toimenpiteistä. Kaupungin henkilöstölle tarjotaan monipuolista koulutusta viestintään ja suunnitteluosallisuuden menetelmiin. Kuopiossa suunnitteluosallisuuden keinoja ovat muun muassa toimijaverkostot, kumppanuuspöydät, hankekohtaiset asukasraadit, pitäjäraadit, kyselyt, keskustelutilaisuudet ja yhteissuunnittelu. Tarkemmin näistä menetelmistä voit lukea diapaketista suunnitteluosallisuuden menetelmät. 

Osallisuusmallin luonnoksessa ehdotetaan, että dialogia eli keskustelevaa vuoropuhelua käydään kaupungin, asukkaiden ja eri toimijoiden kanssa vuosittaisissa kaupunki- ja maaseutufoorumeissa sekä hyvien väestösuhteiden edistämiseen keskittyvässä foorumissa. Keskustelevassa vuoropuhelussa osallistujat tuovat oman osaamisensa, tutkitun tiedon ja kokemustiedon yhteiseen hetkeen (Lisätietoja: Blogi: Dialoginen yhteiskehittäminen Kuopiossa – Kuopio) 

Kuopiossa toimii kolme vaikuttamistoimielintä vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto sekä Lasten Parlamentti. Kaupungin perustoiminnassa hyödynnetään yhä enemmän näiden toimielinten jäsenten osaamista ja asiantuntemusta. 

Osallisuusmallissa ehdotetaan, että kaupunginjohtaja asettaa kaupungin sisäisen osallisuuden kehittämisryhmän edistämään organisaation osallisuustoimintaa ja siinä tarvittavia tukitoimenpiteitä sekä vaikuttavuuden arviointia. 

Osallisuuden edistäminen kirjataan kaikkien palvelualueiden toimintasääntöön. Kaupungin käyttöön ottamat päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnit tukevat kaupungin kumppanuuspyrkimyksiä asukkaiden kanssa.  

Kuopion kaupunki mahdollistaa vapaata kansalaistoimintaa asukkaille sekä muille toimijoille tarjoamalla tiloja, antamalla avustuksia ja neuvontaa. Yleisavustuksilla tuetaan muun muassa kylä- ja asukasyhdistyksiä, nuorisoseuroja sekä kylätaloja ylläpitäviä toimijoita sekä muita yhdistyksiä. Osallisuusmallissa esitetään, että nykyisestä pitäjäraatien 180 000 euron määrärahasta suunnataan jatkossa vahvemmin suoraan yhdistyksille alueiden kehittämiseen (esim. kylä- ja asukasyhdistykset) yleisavustusten kautta. Lisäksi yhdistyksillä ja asukkailla on entiseen tapaan haettavissa alueen kehittämiseen ja toimintaan talkoorahaa ja tapahtumien tuotantotukea. 

Kuopion lähidemokratiaa halutaan kehittää kaupunkitasoisesti

Osallisuusmallissa ehdotetaan pitäjäraati-nimen muuttamista maaseuturaadiksi ja toiminnan ulottamista kaikille maaseutualueille (itäinen, eteläinen ja läntinen maaseutu). Nykyisin pitäjäraadit toimivat Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Nilsiässä, Riistavedellä ja Vehmersalmella asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallisuus- ja vaikuttamiskeinona. 

Maaseuturaatien karkeahkon aluejakoehdotuksen mukaan raateja olisi kuusi: 

• Eteläinen maaseutualue + Haminalahti + Rytky (3 947 as.)  
• Itäinen maaseutu + Riistavesi + Vehmersalmi (4 511 as.) 
• Juankoski (4 011 as.) 
• Karttula+ Kaislastenlahti + Hirvilahti + Lamperila, Suovu, Salonkulma + Nimisjärvi (4 029 as.) 
• Maaninka (3 385 as.) 
• Nilsiä (5 526 as.) 

Suluissa oleva luku on alueen asukasluku. Ehdotetulla aluejaolla on pyritty saamaan asukasluvun mukaan mahdollisimman samankokoisia alueita kuitenkin niin, että yhteys alueen identiteettiin säilyisi. 

Maaseuturaatien tehtäviksi ehdotetaan seuraavaa: 

• Toimii alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisväylänä yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. 
• Edistää alueen viihtyisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia 
• Koordinoi ja rakentaa alueen toimijoiden ja kaupungin välistä yhteistyötä ja tuo esiin alueen kehittämisen tarpeet.  
• Laatii lausuntoja ja aloitteita alueen palveluista, elinkeinoista ja demokratiasta. 
• Järjestää kumppanuuskokouksia, joissa kuullaan alueen asukkaita ja yhteisöjä (esim. kylätoimikunnat, nuoriso- ja yrittäjäjärjestöt) ja mahdollistetaan vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa.  
• Avustaa suurissa häiriötilanteissa kaupungin viestintää. 

Kuopion kaupunkialueella asuu noin 100 000 ihmistä. Kaupunginosia on 39. Keskeisen kaupunkialueen laajuuden ja resursseihin liittyvien haasteiden vuoksi ei ole järkevää rakentaa maaseuturaatityyppistä osallisuuden rakennetta. Osallisuusmallissa ehdotetaan, että alueilla nousevien ilmiöiden ja asukkaiden hyvinvoinnin tilan pohjalta järjestetään dialogeja alueiden kehittämiseksi. 

Keskeisellä kaupunkialueella tapahtuu paljon kaupungin perustoiminnassa. Osallisuusmallissa ehdotetaan, että osallisuutta vahvistetaan osallisuutta kaupungin normaalia toimintaa ja viestitään vahvasti osallistumisen ja kehittämisen ja rahoittamisen mahdollisuuksista ja kanavista. Toimintakulttuurin muutosta tuetaan organisaatiossa asukaslähtöisempään ja osallistavampaan suuntaan. 

Hyvinvoiva Kuopio 2030 -ohjelma

Kuopion maa­seu­tuoh­jel­ma 2022 – 2030

Kult­tuu­ri­Kuo­pio -ohjelma

Liikkuva Kuopio -ohjelma