Yhteistoiminta
Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työnantajan kanssa osallistua kaupungin toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Samalla pyritään edistämään henkilöstön työelämän laatua ja palvelutuotannon tuloksellisuutta.
Uudistettu työnantajan ja henkilöstön välinen sopimus yhteistoiminnan periaatteista, menettelytavoista ja toimijoista käsiteltiin yhteistyötoimikunnassa 16.3.2023. Edellinen yhteistoimintasopimus oli vuodelta 2008.
Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on kuvata kaikki se yhteistoiminta, mitä Kuopion kaupungissa tehdään henkilöstöjohtamisen tukemiseksi sekä muiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteistoiminta on prosessi, joka vaatii jatkuvaa analysointia ja tämän pohjalta tehtävää kehittämistä. Yhteistoimintasopimuksen sisältöä arvioidaan kalenterivuoden alussa. Arviointi tehdään henkilöstöjohtajan, pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työryhmässä. Mahdolliset muutoksia käsitellään henkilökuntaneuvostossa ja kaupungin yhteistyötoimikunnassa.
Yhteistyötoimikunta
Kaupunkitasoisena, henkilöstöä yleisesti tai laajasti käsittelevänä edustuksellisena yhteistoimintaelimenä sekä työsuojelun yhteistoimintaelimenä toimii kaupungin yhteistyötoimikunta, jonka jäseniä ovat kaupunginhallituksen nimeämät edustajat (5), kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat, pääluottamusmiehet (7), työsuojeluvaltuutetut (5), henkilöstöjohtaja, työsuojelupäällikkö, koulutus- ja rekrytointipäällikkö, HR-kehittämispäällikkö sekä henkilöstöasioista vastaavat (2).
Kaupungin yhteistyötoimikunta kokoontui vuonna 2023 kuusi kertaa. Yhteistyötoimikunta käsitteli mm. seuraavia:
- vuoden 2022 henkilöstökertomuksen
- henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman
- työnantajan ja henkilöstön välisen sopimuksen yhteistoiminnan periaatteista
- sisäilmaryhmän katsauksen vuodelta 2022
- työterveyshuollon korvaushakemuksen Kelalle vuoden 2022
- työterveyshuollon kustannuksista
- TE-palvelujen 2024 uudistukseen liittyvän yhteistoimintamenettelyn
- henkilöstövuokrauksen Pohjois-Savon hyvinvointialueelle
- henkilöstön keskitetyn koulutusohjelman
- vuoden 2024 talousarvion
- työterveyshuollon ajankohtaiskatsauksen sairauspoissaoloista
- työterveyshuollon vuosien 2023-2024 toimintasuunnitelman
- teknisen valvonnan toteuttamisen
- esihenkilökyselyn tulosten esittelyn
- Aino-työkykyjohtamisjärjestelmän kehityskeskustelulomakkeen
- Haltuun-hankkeen tilannekatsauksen
- henkilökunnan maksullisen pysäköinnin 1.1.2024 alkaen
- pääluottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen katsaukset vuodelta 2023.
Kaupunginjohtajan katsaus talouden tilasta ja toiminnasta kuultiin jokaisessa yhteistyötoimikunnan kokouksessa.
Yhteistoimintaa toteutettiin myös epävirallisessa yhteistoimintaryhmässä. Yhteistoimintaryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja työnantajatiimi (henkilöstöjohtaja, palvelualueiden henkilöstöpäälliköt, työsuojelupäällikkö, koulutus- ja rekrytointipäällikkö, HR-kehittämispäällikkö, HR-asiantuntijat). Yhteistoimintaryhmä kokoontui noin kerran kuukaudessa. Lisäksi pidettiin kaksi yhteistoimintaryhmän yhteistä seminaaripäivää, kevät- ja syysseminaarit. Seminaareissa käsiteltiin ajankohtaisia henkilöstöön ja työsuojeluun liittyviä asioita. Syysseminaariin osallistui yhteistoimintaryhmän lisäksi koko henkilöstöpalvelun henkilöstö.
Kunnallisia pääsopimuksen mukaisia paikallisneuvotteluja käytiin 12 kpl sekä niiden lisäksi palvelualueilla välittömiä neuvotteluja yksittäisistä esityksistä tai yksittäistä henkilöä koskevista asioista. Paikallisneuvotteluista suurin osa eli 5 kpl koski kunta-alan paikallisten järjestelyerien käyttämistä eri sopimusaloilla 1.6.2023 lukien. Järjestelyerien käyttöön liittyviä paikallisneuvotteluihin valmistavia työnantajan ja pääluottamusmiesten palavereja pidettiin useita ennen lopullista paikallisneuvottelua. Muut paikallisneuvottelut koskivat eri ammattiliittojen luottamusmiesajankäyttöä, työpaikkaohjauksen vaikutusta tehtäväkohtaiseen palkkaan, kansalaisopiston tuntiopettajien kilometrikorvauksen omavastuuosuutta sekä lukion opetushenkilöstön oppivelvollisuuslisän käyttöönottoa.
