Vuoden 2023 tunnuslukuja

Tunnusluvut -osioon on koottu tietoja henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista mm. henkilötyövuosien määrästä, henkilöstön ikärakenteesta, vakinaisen henkilöstön vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista sekä eläköitymisestä. Vuoden 2023 lukujen suuri muutos pienempään johtuu henkilöstön siirtymisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Iisalmen kaupungin palvelukseen. 

Kuopion kaupungin johdon muodostavat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat. Palvelualueilla toiminnasta vastaavat asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt.

Kuopion kaupungilla on neljä palvelualuetta: elinvoima- ja konsernipalveluiden palvelualue (ELKO), kaupunkiympäristön palvelualue (KYP), hyvinvoinnin edistämisen palvelualue (HYV) sekä kasvun ja oppimisen palvelualue (KOP). Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös toimialaansa kuuluvat viranomaistehtävät.

Kuopion kaupungilla vuodesta 2023 alkaen ei ole ollut seuraavia palvelualueita: perusturvan palvelualue (PTP), terveydenhuollon palvelualue (THP), Pohjois-Savon pelastuslaitos (PSPELA) ja isäntäkuntapalvelut.

Henkilötyövuodet

Henkilöstömäärä

Ikärakenne

Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus

Eläköityminen

Terveysperusteiset poissaolot

Korvaava työ

Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät

Keskeiset tunnusluvut

Henkilötyövuodet

Vuonna 2023 henkilötyövuosien määrä oli 3531 htv. Edelliseen vuoteen verrattuna vähennystä on 2885 henkilötyövuotta. Lukuihin ei sisälly sivutoiminen henkilöstö. Vuoden 2023 alussa siirtyi henkilöstöstä noin 3000 henkilötyövuotta (47 %) Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Iisalmen kaupungin palvelukseen, joka selittää suurta henkilötyövuosien alenemaa.

Henkilötyövuodet kasvoivat Kasvun ja oppimisen palvelualueella noin 155 henkilötyövuotta, vaikka kasvun ja oppimisen tuen palvelut, noin 47 henkilötyövuotta, siirtyi hyvinvointialueen palvelukseen. Varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet kasvoivat 98 henkilötyövuotta, perusopetuksen kasvu oli 48 henkilötyövuotta ja lukio-opetuksen kasvu 15 henkilötyövuotta. Operatiivisista tukipalveluista siirtyi 5 henkilötyövuotta Elinvoima- ja konsernipalveluihin.

Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualueen muutos selittyy Iisalmen kaupungille siirtyneestä lomituspalvelun henkilöstöstä, vähennystä 160 henkilötyövuotta, työllisyyspalvelun noin 10 henkilötyövuoden lisäyksestä ja palvelualueilta siirtyneen talous-, palvelussuhde- ja ICT-henkilöstön siirrosta Elinvoima- ja konsernipalveluun.

Henkilöstösuunnitelmissa varauduttiin kaupunkitasoisesti 3351 henkilötyövuoteen. Suunnitelma ylittyi 106 henkilötyövuodella (toteuma 103 %). Eniten suunnitelmat poikkesivat Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualueella (+13 htv), Kaupunkiympäristön palvelualueella (-18 htv) sekä Kasvun- ja oppimisen palvelualueella (+ 130 htv).

Henkilötyövuodet palvelualueittain 2021–2023. Pylväskaaviossa esitetään palvelualuetasoinen henkilötyövuosien kehitys. Koko kaupungin henkilötyövuosimäärä vuonna 2023 on 3456 henkilötyövuotta (6343 htv vuonna 2022 ja 6294 htv vuonna 2021). Lukuihin ei sisälly palkkatukityöllistetyt, kesätyöntekijät ja oppisopimuskoulutuksessa oleva henkilöstö.

Henkilöstömäärä 31.12.2023

Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2023 lopussa 3840 henkilöä. Tämän lisäksi sivutoimista henkilöstöä oli vuoden 2023 lopussa 230 henkilöä. Sivutoimista henkilöstöä on pääasiassa kansalaisopistossa ja kaupunginteatterissa. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 78,8 %. Henkilöstömäärän suuri alenema johtuu henkilöstön siirtymisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Iisalmen kaupungin palvelukseen.

Sukupuolijakauma 31.12.2023. Pylväskaaviossa esitetään vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärät. Vuoden lopussa kaupungin palveluksessa oli 3032 naista ja 808 miestä.

Ikärakenne

Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,4 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisestä vuodesta 1,3 vuotta. Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. Siihen kuului 497 vakinaista henkilöä eli 17 % vakinaisesta henkilöstöstä. Alle 30-vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 5 % eli 158 henkilöä.

Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin. Rengaskaaviossa esitetään vakinaisen henkilöstön prosentuaalinen osuus ikäryhmittäin. Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. Siihen kuului 17 % vakinaisesta henkilöstöstä. 45–49, 50–54 ja 60–64-vuotiaiden ikäryhmiin kuului jokaiseen yhtä paljon eli 15 % vakinaisesta henkilöstöstä. Pienimpiä ikäryhmiä ovat 30–34-vuotiaat 10 % ja 35–39-vuotiaat 13 %. Alle 30 -vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 5 %.

Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus

Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2023 oli 7 %. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 119 työntekijää, eläkkeelle jäi 86 työntekijää ja kuuden henkilön palvelussuhde päättyi muista syistä. Tulovaihtuvuuden luku 479 muodostuu vuonna 2023 alkaneista työsuhteista.

Vuoden 2022 lopussa päättyi poikkeukselliset 3411 vakinaista palvelussuhdetta. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtyi 2656 vakinaista työntekijää ja Iisalmen kaupungin palvelukseen 152 vakinaista työntekijää.

Vuonna 2023 työpaikkoja oli avoinna 847, niistä virkoja oli 223 (26 %) ja tehtäviä 624 (74 %). Työpaikosta vakinaisia oli 352 (42 %) ja määräaikaisia 495 (58 %). Avoimena haulla täytettiin 736 (87 %) työpaikkaa ja sisäisellä haulla 111 (13 %) työpaikkaa.

Vakinaisen henkilöstön tulo- ja lähtövaihtuvuus. Pylväskaaviossa esitetään alkaneiden ja päättyneiden palvelussuhteiden lukumäärät suhteutettuna vuoden viimeisen päivän vakinaisen henkilöstön määrään. Vuonna 2023 tulovaihtuvuus oli 15,8 % (11,0 % vuonna 2022 ja 10,2 % vuonna 2021) ja lähtövaihtuvuus oli 7,0 % (59,2 % vuonna 2022 ja 7,5 % vuonna 2021).

Eläköityminen

Vuonna 2023 täydelle eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäi 85 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 80 henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle ja kuntoutustuelle 5 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 59,8 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,6 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 61,9 vuotta ja täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä oli 42,4 vuotta. Vuonna 2023 vanhuuseläkkeen alaikärajalla ovat vuonna 1958–1959 syntyneet.

Kevan eläköitymisennusteen mukaan suurimmat poistumat viiden seuraavan vuoden aikana (2024–2028) ovat peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 110 (15 % ammattinimikkeestä), varhaiskasvatuksen lastenhoitajat 107 (16 %), varhaiskasvatuksen opettajat 60 (13 %), luokanopettajat 60 (15 %), koulunkäynnin ohjaajat 49 (20 %), erityisopettajat 35 (18 %) ja kirjastotyöntekijät 29 (45 %).

Eläkkeelle siirtyneet ja osa-aikaeläkkeen aloittaneet eläkelajeittain (Kevan tilasto). Pylväskaaviossa esitetään vanhuuseläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle, kuntoutustuelle ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden lukumäärät. Vuonna 2023 vanhuuseläkkeelle jäi 80 henkilöä, täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 5 henkilöä, täydelle kuntoutustuelle 21 henkilöä ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle 13 henkilöä.

Vuosien 2021 ja 2022 luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska lukuihin sisältyy Perusturvan ja terveydenhuollon, Tuusniemen isäntäkunnan, pelastuslaitoksen ja lomituspalvelun henkilöstöä, joiden henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle ja Iisalmen kaupungille vuoden 2023 alusta alkaen.

Terveysperusteiset poissaolot

Terveysperusteisten poissaolojen (sairaus- ja tapaturmapoissaolot) määrä laski 3,1 pv/henkilötyövuosi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2023 terveysperusteisia poissaoloja oli 17,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli 174 henkilötyövuotta eli 4,9 % henkilötyövuosien määrästä. Vuonna 2023 terveysperusteisten poissaolojen välittömät kustannukset olivat 5,8 milj.€ eli 3,7 % palkoista (Keva.fi/Avaintiedot). Kustannukset koostuvat palkoista, jotka on maksettu tekemättömistä työtunneista. Niissä on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahat. Lukuun ei sisälly välillisiä kustannuksia, kuten esimerkiksi sijaisten palkkoja.

Palvelualueittain tarkasteltuna terveysperusteiset poissaolot henkilötyövuotta kohden alenivat lähes kaikilla palvelualueilla. Kaupunkiympäristön palvelualueella ja Tilapalveluissa poissaolot hieman kasvoivat. Eniten terveysperusteisia poissaoloja oli Kasvun ja oppimisen palvelualueella (20,3 pv/htv).

Terveysperusteiset poissaolot pv/henkilötyövuosi. Taulukossa esitetään terveysperusteisten poissaolojen palvelualuetasoinen kehitys vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 poissaolojen määrä oli 17,9 pv/henkilötyövuosi (21,0 pv/htv vuonna 2022 ja 18,1 pv/htv vuonna 2021).

Terveysperusteiset poissaolot pv/htv. Pylväskaaviossa esitetään terveysperusteisten poissaolojen palvelualuetasoinen kehitys vuosina 2021–2023. Vuonna 2023 poissaolojen määrä oli 17,9 pv/henkilötyövuosi (21,0 pv/htv vuonna 2022 ja 18,1 pv/htv vuonna 2021).

Kaupungin linjauksen mukaan esihenkilöllä on oikeus hyväksyä infektiotaudista johtuva sairauspoissaolo työntekijän omalla ilmoituksella enintään seitsemän (7) kalenteripäivää.

Kuopion kaupungissa terveysperusteiset poissaolot painottuvat lyhyisiin 1–7 päivän poissaoloihin. Toiseksi eniten on 8–29 päivän poissaoloja.

Terveysperusteiset poissaolot keston mukaan. Rengaskaaviossa esitetään poissaolojen prosentuaalinen osuus poissaolon keston mukaan. Eniten eli 41 % poissaoloista on lyhyitä 1–7 päivän poissaoloja. Toiseksi eniten eli 21 % on 8–29 päivän poissaoloja. 90–179 päivän poissaoloja on 14 %, 30–39 päivän poissaoloja on 12 %, 60–89 päivän poissaoloja on 8 % ja vähiten eli 5 % on yli 180 päivän poissaoloja.

Sairauspoissaolot (kaikki yhteensä myös tapaturmat). Taulukossa esitetään palkallisten ja palkattomien poissaolojen määrät jaoteltuna sairauspoissaolon pituuden mukaan. Palkallisia poissaolopäiviä on 59.229 ja palkattomia 4.276. Sairauspoissaoloprosentti on 6,4 % ja nolla (0) päivää sairastaneita on 10,7 % henkilöstöstä.

Sairauspoissaolon palkallisuus määräytyy virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Viranhaltijalla tai työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus tietyin edellytyksin palkalliseen sairauspoissaoloon 180 kalenteripäivän ajalta. Työtapaturmatilanteissa oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon on yhteensä 240 kalenteripäivän ajalta. Sairauspoissaolon ajalta ei makseta palkkaa kyseessä olevana kalenterivuonna edellä mainittujen aikarajojen täytyttyä, ja poissaolot ovat siten palkattomia.

Korvaava työ

Korvaavan työn toimintamalli otettiin käyttöön 1.3.2019. Toimintamallin tarkoituksena on edistää ja tukea kaupungin henkilöstön työkykyä sekä lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia. Korvaavan työn toimintamallissa tavoitteena on siirtyä sairauskeskeisestä ajattelusta työkykykeskeiseen ajatteluun.

Korvaavaa työtä voidaan tarjota sairausloman sijasta omassa tai muussa kaupungin työyksikössä. Korvaavan työn kesto voi olla yhdestä päivästä kahdeksaan viikkoon. Palkkaus pysyy tällä ajalla samana eivätkä palkalliset sairauslomapäivät kulu korvaavaa työtä tekemällä. Korvaavan työn järjestely perustuu aina työntekijän vapaaehtoisuuteen.

Korvaavan työn toteutustapoja ovat työ omassa yksikössä, työ muussa työyksikössä, työ etätyönä ja työ lyhennettynä työaikana. Vuonna 2023 korvaava työtä tehtiin yhteensä 310 päivää vähemmän kuin vuonna 2022 nykyisen kaupunkirakenteen mukaisilla palvelualueilla. Vuonna 2023 Pohjois-Savon hyvinvointialueille siirtyneillä Perusturvan ja Terveydenhuollon palvelualueilla sekä Pohjois-Savon pelastuslaitoksella tehtiin 4114 päivää korvaavaa työtä vuonna 2022.

Korvaava työ vuonna 2023. Taulukossa esitetään palvelualueittain korvaava työtä tehtyjen päivien määrä ja korvaavaa työtä tehneiden henkilöiden määrä. Koko kaupungissa korvaavaa työtä teki 32 henkilöä yhteensä 974 päivää, keskimäärin 30 päivää/henkilö.

Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät

Kaupungin henkilöstöstä 2631 henkilöä osallistui koulutuksiin. Palkallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 8 896 (1 koulutuspäivä = 6 tuntia). Koulutukseen osallistuneet käyttivät koulutuksiin keskimäärin 20 tuntia viikossa/henkilö ja osallistuivat keskimäärin viiteen (5) koulutukseen. Koulutuksia ja valmennuksia oli yhteensä 302 kpl. Koulutuksiin osallistui 87 % vakinaisesta henkilöstöstä.