Työhyvinvointi

Työhyvinvointi on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat organisaation johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, työn hallinnan tunne, osaaminen ja motivaatio. Myös työntekijän näkemyksillä työyhteisöstään ja itsestään on merkitystä. Esihenkilö voi lisätä työntekijöiden hallinnan tunnetta kiinnittämällä huomiota työyhteisön toimivuuteen ja avoimuuteen sekä työn epävarmuuden vähentämiseen.

Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2023

Työkyvyn tukeminen

Työhyvinvoinnin edistäminen

Työsuojelu

Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2023

Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää.

Kuopion kaupungin työterveyshuoltopalvelut tuottaa in-house -yhtiö Järviseudun Työterveys Oy, jolla on toimipisteet Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa, Nilsiässä, Lapinlahdella ja Tuusniemellä.

Kuopion kaupungin työnantajapalvelu (nykyinen henkilöstöpalvelu) ja työterveyshuolto ovat tavanneet kuukausittain tilaajapalaverissa, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja toimintoja. Vuonna 2023 kehitettiin yhteistyössä mm. raportointia ja otettiin käyttöön työkykyjohtamisen työkalu Aino Health Manager.

Vuoden 2023 aikana tehtiin yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi. Työterveyshuollon edustajia toimi yhteistyössä mm. kaupungin työhyvinvoinnin edistämistyöryhmässä, sairauspoissaolojen vastuumatriisin työryhmässä sekä muissa yhteistoiminnallisissa projekteissa. Työterveyshuolto on osallistunut säännöllisesti kaupungin sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Lisäksi työterveyshuolto on osallistunut mm. sisäilman tarkastusryhmien ja työsuojelutoimikuntien kokouksiin palvelualuekohtaisten yhteistyötoiveiden mukaisesti.

Työterveyshuollon lakisääteinen toiminta: terveystarkastukset, työkykyarviot ja työpaikkaselvitykset

Henkilöstölle järjestetään työterveystarkastuksia työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kuopion kaupunki ja Järviseudun Työterveys Oy päivittävät vuosittain toimintasuunnitelmaa havaittujen tarpeiden mukaisesti.

Sähköisiä terveystarkastuksia toteutettiin yhteensä 439 kpl 28 eri työyksikköön. Työntekijöistä osa (arvio noin 20 %) kutsuttiin työterveyshuoltoon terveystarkastukseen joko kyselyssä havaittujen riskitekijöiden tai työntekijän oman tarpeen mukaan. Kyselyjä toteutettiin kasvun ja oppimisen, elinvoima- ja konsernipalvelun, kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueilla.

Terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tehtiin 109 kpl, joista 79 kpl työterveyshoitajan ja 30 kpl työterveyslääkärin tekemänä.

Kaikkien ammattiryhmien toteuttamia muiden terveystarkastusten käyntejä on tehty 3014 kpl joista 1485 kpl on toteutettu etävastaanottona. Terveystarkastukset pitävät sisällään työhön tullessa tehtävät ja työn kestäessä tehdyt terveyden seurantaan sekä työkyvyn arviointiin liittyvät terveystarkastukset, konsultaatiot ja etäkontaktit.

Yksilökohtaisia neuvonta- ja ohjauskäyntejä oli 3629 kpl. Näistä työfysioterapeutin toteuttamia 1167 kpl, työpsykologin 827 kpl, työterveyslääkärin 984 kpl, erikoislääkäreiden (pääasiassa fysiatrian ja psykiatrian) 434 kpl, työterveyshoitajan 189 kpl ja ravitsemusterapeutin 28 kpl.

Etäpalveluina toteutettuja yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä oli yhteensä 2836 kpl. Näistä työterveyslääkärin toteuttamia 708 kpl, erikoislääkäreiden (pääasiassa fysiatrian ja psykiatrian) 25 kpl, työterveyshoitajan 1963 kpl, työfysioterapeutin 43 kpl, psykologin 95 kpl ja ravitsemusterapeutin toteuttamia 2 kpl.

Työterveyshuollossa on käytössä työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta. Akuuteista tuki- ja liikuntatelinvaivoista kärsivä henkilö ohjataan hoidontarpeen arvion perusteella suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle. TULE-suoravastaanottokoulutussuosituksen (2017) mukaisen lisäkoulutuksen käynyt työfysioterapeutti voi kirjoittaa tarvittaessa sairauspoissaoloa enintään viisi päivää ja antaa kuntoutumista edistävää neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2023 suoravastaanotolla kävi 134 asiakasta.

Työterveysneuvotteluita järjestettiin työterveyshuollon ilmoitusten perusteella yhteensä 267 kpl, joista etäyhteydellä 26 kpl.

Työpaikkaselvityksiä tehdään pääsääntöisesti viiden vuoden välein tai riskinarvioinneissa nousseiden tarpeiden mukaan tai työpaikan olosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehdään erityisen havaitun tarpeen tai riskin perusteella, esimerkiksi työergonomian parantamiseksi tai psyykkisen kuormituksen kartoittamiseksi.

Työpaikkaselvitykset tehdään lähtökohtaisesti Wpro-alustalle, jonne työyhteisöt tekevät riskienarvioinnit sekä tapaturma- ja läheltäpiti -ilmoitukset. Työpaikkaselvityksiä tehtiin yhteensä 159 kpl. Perustyöpaikkaselvityksiä tästä määrästä oli 55 kpl. Suunnattuja työfysioterapeutin toteuttamia työpaikkaselvityksiä tehtiin 100 kpl, joista 8 kpl etänä. Työpsykologin suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehtiin 4 kpl, kaikki etänä.

Työsuojelutoimikunnan kokouksiin työterveyshuolto on osallistunut yhteensä 15 kertaa, näistä 10 kokouksessa on ollut mukana työterveyshoitaja ja 5 kokouksessa työterveyslääkäri.

Työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut

Kuopion kaupunki tarjoaa henkilöstölleen lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun lisäksi työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty sairaanhoitopalvelun rajaukset. Ydinkaupungin toimintasuunnitelma ja palvelualuekohtaiset toimintasuunnitelmat ovat löydettävissä kaupungin intrasta.

Työterveyslääkäreillä oli sairaanhoitoon liittyneitä vastaanottokäyntejä yhteensä 4967 kpl sekä lisäksi eri tavoin etäpalveluina (puhelu, videoyhteys) tapahtuneita sairaanhoitokontakteja 9070 kpl.  Työterveyshoitajilla toteutui vastaavasti vastaanottokäyntejä 488 kpl ja etäpalveluina 1024 kpl. Työfysioterapeutin sairaanhoitoon liittyneitä käyntejä oli 68 kpl. Erikoislääkäreiden vastaanottokäyntejä on ollut yhteensä 450 kpl. Näistä fysiatrian erikoislääkärin vastaanottokäyntejä on ollut 211 kpl ja psykiatrian erikoislääkärin 189 kpl. Ostopalveluna työskentelevän kliinisen neurofysiologian erikoislääkärin vastaanottokäyntejä ENMG -tutkimuksineen on ollut yhteensä 48 kpl. Muiden erikoisalojen konsultaatiot toteutetaan maksusitoumuksilla tai lähetteillä erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuollon maksusitoumuksella toteutettuja erikoislääkärikäyntejä oli yhteensä 92 kpl. Nämä käynnit sisältävät myös työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin liittyvät käynnit.

Kuopion ydinkaupungin ja isäntäkuntapalveluiden yhteenlasketut sairauspoissaolopäivät diagnoosiryhmittäin. Esihenkilön luvalla ja muiden syiden perusteella sairauspoissaoloa ei ole mahdollista erottaa työterveyshuollon järjestelmästä johtuvista teknisistä syistä. Kuopion kaupungin HR- järjestelmään ESS esihenkilö luvalla olleet sairauspoissaolot on aloitettu taltioimaan marraskuussa 2023. Tämä mahdollistaa jatkossa raportoinnin.

Kausi-influenssarokotukset

Kuopion kaupunki tarjoaa kaikille työntekijöilleen mahdollisuuden suojautua kausi-influenssalta. Syksylle 2023 varattiin 1000 kpl maksullisia influenssarokotteita, joista viimeisiä annoksia on annettu vielä tammikuussa 2024. Lisäksi työterveyshuolto on huolehtinut terveytensä puolesta THL:n määrittämiin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotuksista. Rokotuksia järjestettiin Kuopion keskusta-alueella sekä Nilsiässä, Juankoskella, Karttulassa, Maaningalla, Riistavedellä ja Vehmersalmella. Maksullisia influenssarokotteita annettiin 898 kpl ja riskiryhmärokotteita 331 kpl.

Työterveyshuollon kustannukset

Työterveyshuollon kustannukset on jaettu kahteen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2023 Kelan korvausluokille I ja II määritelty laskennallinen työntekijäkohtainen enimmäismäärä oli 470,50 €. Kela korvaa ensisijaisesti korvausluokan I eli ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Enimmäismäärän voi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksiin. Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia voidaan huomioida, jos enimmäismäärää on jäljellä korvausluokan I kustannusten jälkeen, kuitenkin enintään 40 % yhteisestä enimmäismäärästä.

Lakisääteiseen eli ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat muun muassa terveystarkastukset, työkykyarviot ja työterveysneuvottelut. Työterveyshuoltopalvelun käyttö on painottunut viimeisen kahden vuoden aikana ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Korvausluokka 0 kustannuksiin ovat kuuluneet influenssarokotteet, painonhallintaryhmät, huumausainetestaukset ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäynnit.

Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukemiseen on panostettu suunnitelmallisesti vuoden 2023 aikana. Aino-työkykyjohtamisjärjestelmän käyttöönotto on alkanut hyvin. Järjestelmä tukee tiedolla johtamista ja toteuttaa ennalta ehkäisevää varhaisen välittämisen mallia.

Järjestelmän lisäksi esihenkilötyön tukena työkykyprosesseissa ovat työyhteisöasiantuntija ja HR-kehittämispäällikkö. Uudistettu työkyvyn tuen toimintamalli on helpottanut esihenkilöiden työtä. Alkuvuodesta toteutettiin järjestelmän käyttöönottoon liittyviä aamukahveja, jossa oli mahdollista kysyä työkykyprosessista. Loppuvuodesta aloitettiin puolen vuoden mittainen kehityskeskustelupilotti samassa järjestelmässä. Pilotissa esihenkilöille ja työntekijöille on tarjottu kehityskeskusteluun perehdytystä.

Vuoden 2023 aikana on käyty ja dokumentoitu Aino-työkykyjohtamisjärjestelmään:

• 1099 kpl varhaisen välittämisen keskustelua
• 171 kpl työhön paluun suunnittelun keskustelua
• 637 kpl työntekijän esitietokyselyä
• 105 kpl työterveysneuvottelua.

Välittämisen vastuukortit

Varhaisen välittämisen vastuukortit ovat vakiintuneet osaksi työkyvyn tuen toimintamallia. Välittämisen vastuukorteilla esimerkiksi helpotetaan puheeksi ottoa ja vahvistetaan työpaikan myönteistä ilmapiiriä. Kuopion lisäksi kortit ovat herättäneet kiinnostusta valtakunnallisesti ja mallikappaleita korteista on postitettu vuoden aikana noin sata kappaletta.

Työterveyslaitos hyväksyi välittämisen vastuukortit osaksi Mielenterveyden tuen työkalupakkia. Voit katsoa Työterveyslaitoksen Välittämisen vastuukorteista kuvaaman videon täältä: Toimintamalli työterveysyhteistyöhön – Välittäminen lisää psykologista turvallisuutta (Työterveyslaitos – youtube.com)

Kevan ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyysmaksu

Ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrä asiakkailta on laskenut vuonna 2023 edelliseen kalenterivuoteen nähden. Vuonna 2022 määrä oli 43 kpl. Vuonna 2023 hakemusten määrä on ollut 9 kpl. 

Hakemusmäärät ovat yleisesti työeläkekuntoutuksessa laskeneet vuonna 2023 ja erityisesti kunnilla ja kaupungeilla, koska hyvinvointialueille on siirtynyt iso määrä henkilöstöä. Aikaisemmin sote-työntekijät ovat olleet Kevassa ammatillisen kuntoutuksen suurin asiakasryhmä. Muitakin hakemusmäärän vähenemisen selittäviä syitä on mm. toimintaympäristön muutokset, työkyvyn tuen mallien tehokkaampi käyttö ja ammatillisen kuntoutuksen arvioinnin tarkentuminen.

Vuonna 2023 ammatillisen kuntoutuksen päätöksistä 57 % on annettu työkyvyttömyyseläkehakemuskäsittelyn yhteydessä. Vuonna 2022 luku oli 42 %.

Työterveyshuollon ammatillisen kuntoutuksen hakemuksissa B-lausunnot ovat olleet mukana 82 % (vuonna 2022 luku 94 %), työterveysneuvottelutiedot 64 % (vuonna 2022 luku 86 %) ja työnantajan tukitoimia on ollut ennen hakemista n. 64 % tapauksista (vuonna 2022 luku 93 %). Edellä mainittujen kaikkien osuus on hieman madaltunut. Muut sairaudet kuin tuki- ja liikuntaelinsairaudet tai mielenterveys ovat yleisimmin hakemusten taustalla. Aiempina vuosina mielenterveyssairaudet ovat korostuneet.

Työkyvyttömyyseläkemaksu on saatu käännettyä laskuun (2% vuonna 2021, 1,76 % vuonna 2022 ja tämänhetkinen tilanne 1,15 % vuodelta 2023). Säästö työkyvyttömyysmaksuissa on 2,3 milj. euroa.

Työhyvinvoinnin edistäminen

Kuopion kaupunki on päämäärätietoisesti edennyt työhyvinvoinnin edistämisessä. Johtaminen on avainasemassa, kun luodaan työympäristöä, jossa jokainen työntekijä suoriutuu työstään parhaalla mahdollisella tavalla. Kuopion kaupunki näkee työhyvinvoinnin johtamisen investointina tulevaisuuteen.

Menestyksekäs työyhteisö rakennetaan huomioimalla henkilöstön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kuopion kaupungin työhyvinvointi- ja esihenkilökyselyt ovat osoittaneet, että hyvinvoivat työntekijät ovat tuotteliaampia, innovatiivisempia ja sitoutuneempia organisaatioonsa. Työhyvinvoinnin johtaminen vaatii ymmärrystä yksilöllisistä tarpeista ja monimuotoisuudesta työyhteisössä. On tärkeää luoda avoin ja kannustava ilmapiiri esimerkiksi kuuntelemisen ja empaattisen johtamisen keinoin.

Lisäksi koulutuksen ja ammatillisen kehityksen mahdollistaminen antaa työntekijöille valmiuksia selviytyä muuttuvista työtehtävistä ja ylläpitää osaamistaan. Työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon ja heidän kuulemisensa päätöksenteossa voi myös lisätä työmotivaatiota ja sitoutumista.

Kuopion kaupungilla on ollut työhyvinvointiparitoimintaa vuodesta 2008 alkaen. Toiminnan tarkoituksena on tehostaa työhyvinvointitoimintaa, parantaa laatua ja lisätä työsuojelun monipuolisuutta työyksikössä. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja työtä tehdään oman toimen ohella. Työhyvinvointipareille järjestetään koulutusta. Lähiesihenkilö ja työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja muodostavat yhdessä työhyvinvointiparin, jotka toimivat yksikössä työhyvinvoinnin asiantuntijoina osaltaan.

Kuopion kaupunki on osallistunut Työterveyslaitoksen Mielenterveyden tuki työpaikalla ja Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä -tutkimukseen. Työhyvinvointi- ja esihenkilökyselyt on sovittu tehtäväksi Kevan kanssa yhteistyössä.

Kevalta on myös hankittu työelämä yhteyttä tukeva työkokeilu. Vuonna 2021 pilottikokeiluun valikoitui mukaan työnantajia, joiden tavoitteena on sujuvoittaa kuntoutustuella olevien työntekijöiden työhön palaamista ja vähentää pysyvän työkyvyttömyyseläkkeen riskiä. Pilotti jatkuu projektina vuodesta 2023 alkaen vuoteen 2024. Lisäksi työ ja mielen hyvinvointi hanke, Mieliteko 2.0 toteutetaan vuosina 2023-2026.

Työhyvinvointimääräraha

Kuopion kaupungin valtuusto on myöntänyt vuodelle 2023 yhteensä 100 000 € kohdennettavaksi työhyvinvointiin. Painopisteet olivat työnohjaus, psykososiaaliseen tukiesihenkilötyön tuki, fyysisen toimintakyvyn tuki, palautuminen, uni, painonhallinta ja nikotiinittomuus.

Työhyvinvointimäärärahahakemuksia saapui 64 kpl, ja hakemuksia oli yhteensä 269 397 euron edestä. Työryhmä käsitteli jokaisen hakemuksen ja perustelut huolella. Työhyvinvoinnin edistämisen työryhmässä olivat työsuojeluvaltuutettu, työyhteisöasiantuntija, työsuojelupäällikkö, pääluottamusmies, Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtynyt pääluottamusmies, HR-kehittämispäällikkö sekä Järviseudun työterveyshuollon vastaava työterveyshoitaja. Päätöksiä tehdessä työryhmä noudatti periaatteina ensisijaisuus, tarpeellisuus ja alueellisuus.

• Ensisijaisuus – Kiinnitettiin erityistä huomiota hakemuksiin, jotka eivät vielä kertaakaan ole saaneet työhyvinvointirajaa.
• Tarpeellisuus – Kevan kyselyissä tai työpaikkakokouksissa nousseet erityiset jaksamiseen ja voimavaroihin liittyvät haasteet, sairauspoissaolojen kasvu, erityinen huoli työsuojelussa ja/tai työterveyshuollossa.
• Alueellisuus – Kiinnitettiin huomiota maaseutualueisiin ja siihen, että myönnöt kohdentuvat yhdenvertaisesti myös alueellisen näkökulman huomioiden

*Varhaiskasvatuksen osuus 19 200, lukioiden osuus 10 000 ja perusopetuksen osuus 30 472

Lisäksi työhyvinvointimäärärahalla on mahdollistettu työergonomiakartoitukset- ja koulutukset, joista tulokset raportoidaan. Työyksiköt hakeutuvat toimintaan työsuojeluvaltuutettujen kautta.

Henkilökunnalla on myös mahdollista ostaa Wellness Centeriltä yksilövalmennusta ja tuki- ja liikuntaelinvaivoihin liittyvää ohjausta, InBody-kehonkoostumusmittausta ja polkupyöräergometritestit. Savonian Wellness Centerillä harjoittelussa olevat opiskelijat tuottavat Kuopion kaupungille edellä mainittuja terveyttä ja hyvinvointia edistäviä palveluita.

Työhyvinvointimäärärahalla mahdollistettiin pilottina Työ Terveeksi -palvelut työyhteisöille. Savonian opiskelijat suorittivat harjoittelun työsuojeluvaltuutettujen valitsemassa työyksikössä. Opiskelijat suunnittelivat, kehittivät materiaalia ja toteuttivat interventioita/toimintaa työyksikköön heidän tarpeistansa ja toiveista lähtöisin. Pilotissa tuotettiin materiaalia ja malli, jolla tuetaan työntekijöiden terveyden edistämistä.

Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) TTL – tutkimushanke

Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa monipaikkatyön eli lähi-, hybridi- ja etätyön vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin, sosiaalisiin voimavaroihin ja työtoimintaan sekä käytännön keinoja näiden tekijöiden edistämiseen. Pandemia-aika on lisännyt merkittävästi etätyön määrää, ja työpaikoilla tarvitaankin tutkimukseen perustuvaa tietoa rakennettaessa parhaita käytäntöjä. Hankkeessa kerätään pitkittäiskyselyaineistoja Kuopion kaupungin osalta aikavälillä 1.9.2023-31.8.2025.

Voit lukea lisää hankkeesta täältä: Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Työsuojelu

Työsuojelun yhteistoiminta on säädetty lailla: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Edellä mainitun työsuojelun valvontalain mukaan yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.

Kuopion kaupungissa on laadittu yhteistoimintasopimus vuonna 2023, jossa kuvataan henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Kuopion kaupungissa.

Työsuojeluun liittyviä ohjeita ja toimintaohjelmia päivitettiin vuoden 2023 aikana seuraavasti:

• Työsuojelun toimintaohjelma
• Hyvä käytös kuuluu kaikille -ohje (Ohje epäasiallisen käytöksen puuttumiseen)
• Haittojen ja vaarojen arviointi käytännössä -ohje

Työsuojeluvaltuutetut

Työsuojeluvaltuutettujen keskeiset tehtävät määräytyvät työsuojelun valvontalain ja työturvallisuuslain perusteella. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työpaikkakokouksiin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu erilaisten tapahtumien ja koulutusten järjestäminen esimerkiksi työhyvinvointiparikoulutukset kaksi kertaa vuodessa.

Työsuojeluvaltuutetut ovat työssään jäseniä kaupungin yhteistyötoimikunnassa, henkilökuntaneuvostossa, oman palvelualueen työsuojelutoimikunnissa ja työsuojeluryhmässä sekä henkilöstön liikuntakerho Kalakukko- spurtissa.

Työsuojeluvaltuutetut toimivat henkilöstön edustajina erilaisissa työryhmissä henkilöstön edustajina. Näitä ovat esimerkiksi sisäilmaryhmä, työterveyden tilaajapalaveri sekä kaikissa yhteistoiminnallisissa työryhmissä.   

Työsuojelutoimikunnat

Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita. Jokaisella viidellä palvelualueella on oma työsuojelutoimikunta ja se kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi työllisyyspalvelussa on järjestetty erillisiä työsuojelupalavereita vuodesta 2022 lähtien.

Työsuojelutoimikuntiin kuuluu jäseninä henkilöstön edustajia, työnantajien edustajia, työsuojelun edustajia sekä työterveyden edustajia. Toimikunnan kokoonpano ja jäsenet määritellään työsuojeluvaalien yhteydessä.

Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käydään läpi työnantajan ja työntekijöiden esiin tuomia työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Kokouksissa säännöllisesti käsitellään palvelualueen sairauspoissaolot, Wpro -työturvallisuuspoikkeamailmoitukset, työturvallisuutta koskeva tiedottaminen, lakimuutokset sekä käsitellään ohjeisiin tehdyt muutokset. Työsuojelutoimikunnan keskeisenä tehtävänä on tehdä esityksiä työolojen ja työturvallisuuden kehittämiseksi, seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi ja osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen. Työsuojelutoimikunta tiedottaa palvelualuetta omasta toiminnastaan valitsemallaan tavalla.

Vuonna 2023 työsuojelutoimikunnissa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi: työsuojelun toimintaohjelma, yhteistoimintasopimus, Hyvä käytös kuuluu kaikille -ohje, työkyvyn tuen toimintamalli ja tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Lisäksi käsiteltiin seuraavia lakimuutoksia: työturvallisuuslaki, työnantajan työturvallisuusvelvoitteet ja tietosuoja-asetuksen muutoksia. Työsuojelutoimikunnissa käsiteltiin myös tehtyjä kyselyitä ja tutkimuksia sekä käytiin läpi työsuojeluun liittyvää koulutustarjontaa.

Työturvallisuusilmoitukset

Työssä sattuneet työtapaturmat, läheltä piti -tilanteiden sekä haittojen ja vaarojen arvioinnit täytetään Wpro -työturvallisuusjärjestelmään. Wpro -työturvallisuusjärjestelmä on käytössä kaikissa kaupungin yksiköissä.

Wpro -työturvallisuusjärjestelmän tapahtumia kirjattiin vuonna 2023 yhteensä 1327 (vuonna 2022 yht. 4148). Näistä ilmoituksista läheltä piti / uhkatilanteina raportoitiin 253 tapausta (vuonna 2022 yht. 644), turvallisuushavaintoina 46 tapausta (vuonna 2022 yht. 488) ja työtapaturmia /uhkatilanteita 1028 tapausta (vuonna 2022 yht. 1831). Tartuntavaarailmoituksia tehtiin koko vuoden aikana yhteensä 2 kpl (vuonna 2022 yht. 1185). Tartuntavaarailmoitukset olivat suurin yksittäinen syy poikkeamailmoitusten kokonaismäärän laskulle. Tartuntavaarailmoituksilla kerättiin tietoja työssä koronalle altistuneista työntekijöistä vuoden 2022 aikana ja tästä luovuttiin vuonna 2023.

Ilmoitettujen tapausten määrän merkittävä lasku johtuu hyvinvointialueelle siirtyneistä yksiköistä ja henkilöstöstä. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle siirtyi noin 3000 henkilötyövuotta, joka on 47 % koko henkilöstöstä.

Työturvallisuutta koskevissa riskienarvioinneissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä erityistä huomiota kiinnitettiin työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Vuoden 2023 aikana yksiköissä tehtiin 64 kpl haittojen ja vaarojen arviointia (vuonna 2022 yht. 70).

Vuonna 2023 ilmoituksia järjestelmään tehtiin yhteensä 1327 kpl. (vuonna 2022 yht. 2963 kpl, vuonna 2021 yht. 2735 kpl). Näistä havainnoista työtapaturmia tai väkivaltatilanteita oli viime vuonna 1028 kpl (vuonna 2022 yht. 1831 kpl, vuonna 2021 yht. 1747 kpl). Läheltä piti -tilanteita ilmoitettiin 253 kappaletta.

Ilmoitettujen tapausten määrän lasku vuonna 2023 johtuu hyvinvointialueelle siirtyneistä yksiköistä ja henkilöstöstä. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle siirtyi noin 3000 henkilötyövuotta, joka on 47 % koko henkilöstöstä. Tässä ilmoitusmäärässä ei ole mukana korona (Covid-19) ilmoituksia.

Yleisin syy ilmoittamiseen vuonna 2023 oli uhka- ja väkivaltatilanteet yhteensä 736 ilmoitusta. Putoaminen, kaatuminen tai muu vastaava oli merkitty syyksi 228 ilmoituksessa. Tämä ryhmä on eniten poissaoloja aiheuttanut syy. Raportin täyttäjä ei ole täyttänyt tarkempaa syytä 110 ilmoituksessa. Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen ja liikkuvan esineen törmääminen on molemmissa syynä 81 kertaa.

Uhka ja väkivalta -tapauksiin on mahdollista tarkentaa ilmoitusta lisäkuvauksella tapahtumatyypistä. Eniten väkivaltatapauksina ilmoitettiin puremisia ja raapimisia. Toiseksi yleisin syy ilmoituksen tekemiseen on ollut solvaus, nimittely tai muu uhmaava käyttäytyminen. Yhteensä 232 ilmoitusta jäi ilman tätä lisätarkennusta.

Vakuutusyhtiölle ilmoitettiin vuonna 2023 yhteensä 180 kpl. Vuonna 2022 ilmoituksia oli yhteensä 321 ja vuonna 2021 yhteensä 358 kpl. Taulukossa on vakuutusyhtiön käsittelemät tapahtumat työpaikalla, työmatkalla sekä ilmoitetut ammattitautiepäilyt vuosina 2021-2023. Ilmoitettujen tapausten määrän vuonna 2023 lasku johtuu hyvinvointialueelle siirtyneistä yksiköistä ja henkilöstöstä.

Vakavia tapaturmia ilmoitettiin kuusi kappaletta, joista tutkittiin kaksi ja neljä palautettiin yksiköihin käsiteltäväksi. Vakavien työtapaturmien tutkinta voidaan tehdä yhdessä viranomaisten kanssa. Muut ilmoitetut tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi työpaikoilla esihenkilön toimesta, ja tarvittaessa palvelualueen työsuojeluvaltuutettu on käytettävissä.