Vuoden 2024 tunnuslukuja
Tunnusluvut -osioon on koottu tietoja henkilöstöä kuvaavista tunnusluvuista mm. henkilötyövuosien määrästä, henkilöstön ikärakenteesta, vakinaisen henkilöstön vaihtuvuudesta, sairauspoissaoloista sekä eläköitymisestä. Vuoden 2023 lukujen suuri muutos pienempään johtuu henkilöstön siirtymisestä Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Iisalmen kaupungin palvelukseen.
Kuopion kaupungin johdon muodostavat kaupunginjohtaja ja apulaiskaupunginjohtajat. Palvelualueilla toiminnasta vastaavat asiakkuusjohtajat ja palvelupäälliköt.
Kuopion kaupungilla on neljä palvelualuetta: elinvoima- ja konsernipalveluiden palvelualue (ELKO), kaupunkiympäristön palvelualue (KYP), hyvinvoinnin edistämisen palvelualue (HYV) sekä kasvun ja oppimisen palvelualue (KOP). Palvelualue on hallinnollinen kokonaisuus, joka tuottaa itse tai järjestää palvelut kunnan jäsenille tai muille palveluiden käyttäjille. Palvelualue hoitaa myös toimialaansa kuuluvat viranomaistehtävät.
Kuopion kaupungilla vuodesta 2023 alkaen ei ole ollut seuraavia palvelualueita: perusturvan palvelualue (PTP), terveydenhuollon palvelualue (THP), Pohjois-Savon pelastuslaitos (PSPELA) ja isäntäkuntapalvelut.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät
Henkilötyövuodet
Vuonna 2024 henkilötyövuosien määrä oli 3542 henkilötyövuotta. Edelliseen vuoteen verrattuna lisäystä on 11 henkilötyövuotta. Lukuihin ei sisälly sivutoiminen henkilöstö. Vuoden 2023 alussa siirtyi henkilöstöstä noin 3000 henkilötyövuotta (47 %) Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja Iisalmen kaupungin palvelukseen, joka selittää suurta henkilötyövuosien alenemaa verrattuna vuoteen 2022.
Henkilötyövuodet kasvoivat Elinvoima- ja konsernipalvelujen (+23 htv), Hyvinvoinnin edistämisen (+ 6 htv) ja Kaupunkiympäristön (+ 6htv) palvelualueilla verrattuna vuoteen 2023. Henkilötyövuosien kasvu perustui vuoden 2024 talousarvion mukaisiin henkilöstösuunnitelmiin. Elinvoima- ja konsernipalvelujen henkilötyövuosien kasvua selittävät hallinnon ja tukipalvelutehtävien organisoinnin uudistuksesta johtuvat sisäiset henkilöstösiirrot, työllisyyspalvelujen uudistukseen liittyvät henkilöstölisäykset ja ostopalvelujen muuttaminen omaksi toiminnaksi sekä hankkeisiin liittyvät henkilöstölisäykset. Kasvun ja oppimisen palvelualueen henkilötyövuodet pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2023.
Talousarviossa varauduttiin kaupunkitasoisesti 3401,3 henkilötyövuoteen. Henkilöstösuunnitelma ylittyi 88 henkilötyövuodella (toteuma 103 %). Suunnitelmat poikkesivat eniten Kasvun ja oppimisen palvelualueella (+142,7 htv), Kaupunkiympäristön palvelualueella (-17 htv) ja Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella (- 9 htv) sekä Elinvoima- ja konsernipalvelujen palvelualueella (- 16 htv).
Henkilöstömäärä 31.12.2024
Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2024 lopussa 3700 henkilöä. Tämän lisäksi sivutoimista henkilöstöä oli vuoden 2024 lopussa 236 henkilöä. Sivutoimista henkilöstöä on pääasiassa kansalaisopistossa ja kaupunginteatterissa. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstömäärästä on 81,4 %.
Ikärakenne
Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 47,6 vuotta. Keski-ikä on noussut edellisestä vuodesta 0,2 vuotta. Suurin ikäryhmä oli 55–59-vuotiaat. Siihen kuului 517 vakinaista henkilöä eli 17 % vakinaisesta henkilöstöstä. Alle 30 -vuotiaiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä oli 5 % eli 139 henkilöä.
Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus
Vakinaisen henkilöstön lähtövaihtuvuus vuonna 2024 oli 5,2 %. Kaupungin palveluksesta irtisanoutui 118 työntekijää ja eläkkeelle jäi 86 työntekijää. Seitsemän henkilön palvelussuhde päättyi muista syistä.
Vuoden 2022 lopussa päättyi poikkeukselliset 3411 vakinaista palvelussuhdetta. Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtyi 2656 vakinaista työntekijää ja Iisalmen kaupungin palvelukseen 152 vakinaista työntekijää.
Vuonna 2024 työpaikkoja oli avoinna 589, näistä virkoja oli 181 (31 %) ja tehtäviä 408 (69 %). Työpaikosta vakinaisia oli 261 (44 %) ja määräaikaisia 328 (56 %). Hakemuksia avoimiin tehtäviin saatiin 7345 kpl, joka on 12,5 kpl / avoin tehtävä.
Eläköityminen
Vuonna 2024 täydelle eläkkeelle kaupungin palveluksesta jäi 86 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jäi 81 henkilöä ja täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle viisi (5) henkilölle. Määräaikaisella kuntoutustuella oli 17 henkilöä. Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 60,6 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä oli 64,8 vuotta, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 58,8 vuotta ja täydelle kuntoutustuelle siirtyneiden keski-ikä oli 49 vuotta. Vuonna 2024 vanhuuseläkkeen alaikärajan saavuttivat vuonna 1959–1960 syntyneet.
Kevan eläköitymisennusteen mukaan suurimmat poistumat viiden (5) seuraavan vuoden aikana (2025–2029) ovat: lastenhoitajat 89 (12 % ammattinimikkeestä), lastentarhanopettajat 49 (10 %), koulunkäyntiavustajat 44 (16 %), luokanopettajat 40 (12 %), peruskoulun yläluokkien ja lukion opettajat 35 (6,5 %), erityisopettajat 18 (11 %) ja yleissihteerit 19 (28 %).
Vuoden 2022 luvut eivät ole vertailukelpoisia, koska lukuihin sisältyy Perusturvan ja terveydenhuollon, Tuusniemen isäntäkunnan, pelastuslaitoksen ja lomituspalvelun henkilöstöä, joiden henkilöstö on siirtynyt hyvinvointialueelle ja Iisalmen kaupungille vuoden 2023 alusta alkaen.
Terveysperusteiset poissaolot
Terveysperusteisten poissaolojen (sairaus- ja tapaturmapoissaolot) määrä laski 1,9 pv/henkilötyövuosi edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2024 terveysperusteisia poissaoloja oli 16 päivää henkilötyövuotta kohden. Kaikkiaan sairauspoissaoloja oli 155 henkilötyövuotta eli 4,4 % henkilötyövuosien määrästä. Vuonna 2024 terveysperusteisten poissaolojen välittömät kustannukset olivat 5,6 milj.€ eli 3,5 % palkoista (Lähde: Keva.fi/Avaintiedot). Kustannukset ovat alentuneet 170 000 euroa (- 0,2 % -yksikköä) edellisestä vuodesta. Kustannukset koostuvat palkoista, jotka on maksettu tekemättömistä työtunneista. Niissä on huomioitu Kelan maksamat sairauspäivärahat. Lukuun ei sisälly välillisiä kustannuksia, esimerkiksi sijaisten palkkoja.
Palvelualueittain tarkasteltuna terveysperusteiset poissaolot henkilötyövuotta kohden alenivat lähes kaikilla palvelualueilla. Hyvinvoinnin edistämisen palvelualueella ja Tilapalveluissa poissaolot hieman kasvoivat. Eniten terveysperusteisia poissaoloja oli Kasvun ja oppimisen palvelualueella (17,9 pv/htv).
Kaupungin linjauksen mukaan esihenkilöllä oli oikeus hyväksyä 31.5.2024 saakka infektiotaudista johtuva sairauspoissaolo työntekijän omalla ilmoituksella enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. 1.6.2024 alkaen esihenkilöllä on ollut oikeus hyväksyä sairauspoissaoloja työntekijän omalla ilmoituksella enintään viisi (5) kalenteripäivää. Esihenkilön luvalla myönnettyjä sairauspoissaoloja oli vuonna 2024 noin 14 700 päivää.
Kuopion kaupungissa terveysperusteiset poissaolot painottuvat lyhyisiin 1–7 päivän poissaoloihin. Toiseksi eniten on 8–29 päivän poissaoloja.
Sairauspoissaolon palkallisuus määräytyy virka- ja työehtosopimuksen mukaan. Viranhaltijalla/ työntekijällä on saman kalenterivuoden aikana oikeus tietyin edellytyksin palkalliseen sairauspoissaoloon 120 kalenteripäivän ajalta. Työtapaturmatilanteissa oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon on yhteensä 240 kalenteripäivän ajalta. Sairauspoissaolon ajalta ei makseta palkkaa ko. kalenterivuonna edellä mainittujen aikarajojen täytyttyä ja poissaolot ovat siten palkattomia.
Korvaava työ
Korvaavan työn toimintamalli otettiin käyttöön 1.3.2019. Toimintamallin tarkoituksena on edistää ja tukea kaupungin henkilöstön työkykyä sekä lisätä tuottavuutta ja työhyvinvointia. Korvaavan työn toimintamallissa tavoitteena on siirtyä sairauskeskeisestä ajattelusta työkykykeskeiseen ajatteluun.
Korvaavaa työtä voidaan tarjota sairausloman sijasta omassa tai muussa kaupungin työyksikössä. Korvaavan työn kesto voi olla yhdestä päivästä kahdeksaan viikkoon. Palkkaus pysyy tällä ajalla samana eivätkä palkalliset sairauslomapäivät kulu korvaavaa työtä tekemällä. Korvaavan työn järjestely perustuu aina työntekijän vapaaehtoisuuteen.
Korvaavan työn toteutustapoja ovat työ omassa yksikössä, työ muussa työyksikössä, työ etätyönä ja työ lyhennettynä työaikana. Vuonna 2024 korvaava työtä tehtiin yhteensä 248 päivää vähemmän kuin vuonna 2023.
Koulutuksiin osallistujamäärät ja koulutuspäivät
Kaupungin henkilöstöstä 2631 henkilöä osallistui koulutuksiin. Vakinaisesta henkilöstöstä osallistui koulutuksiin 86,5 %. Palkallisia koulutuspäiviä oli yhteensä 6 361 (1 kpv = 6 tuntia). Koulutuksiin osallistuneet osallistuivat keskimäärin neljään (4) koulutukseen. Kuopion kaupungin keskitettyjä koulutuksia ja valmennuksia oli yhteensä 199 kpl. Keskitettyyn koulutukseen osallistui 1344 henkilöä, näistä 1172 oli vakinaista henkilöstöä.
Keskeiset tunnusluvut
