Työhyvinvointi
Työhyvinvointi tarkoittaa työntekijän myönteistä kokemusta siitä, että työhön liittyvät ja sitä tukevat voimavarat sekä työn vaatimukset ovat tasapainossa. Työhyvinvointiin vaikuttavat useat tekijät: johtaminen, työyhteisön ilmapiiri, työn hallinnan tunne, osaaminen ja motivaatio. Työpaikoilla työhyvinvointiin voidaan vaikuttaa erilaisilla toimenpiteillä, jotka liittyvät henkilöstöön, johtamiseen, työhön, työympäristöön ja organisaation tukeen.
Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2024
Järviseudun Työterveyden ja Kuopion kaupungin yhteistyö vuonna 2024
Työterveyshuollon yhteistyöstä ja perusteista
Työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuolto tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää.
Kuopion kaupungin työterveyshuoltopalvelut tuottaa in-house -yhtiö Järviseudun Työterveys Oy, jolla on toimipisteet Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa, Nilsiässä, Lapinlahdella ja Tuusniemellä.
Kuopion kaupungin Henkilöstöpalvelu ja työterveyshuolto tapaavat kuukausittain tilaajapalaverissa, jonka tavoitteena on kehittää yhteistyötä ja toimintoja. Vuonna 2024 kehitettiin yhteistyössä mm. raportointia, Aino Health Manager -järjestelmän mahdollistamaa työkykyjohtamista ja yhteistyötä sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa.
Kuluneen vuoden aikana on pyritty tekemään yhteistyötä ennaltaehkäisevän toiminnan edistämiseksi. Työterveyshuollon edustajia toimi yhteistyössä mm. kaupungin työhyvinvoinnin edistämistyöryhmässä, työpaikkaselvitystoiminnan kehittämistyöryhmässä sekä muissa yhteistoiminnallisissa projekteissa. Työterveyshuolto on osallistunut säännöllisesti kaupungin sisäilmatyöryhmän kokouksiin. Lisäksi on osallistuttu mm. sisäilman tarkastusryhmien ja työsuojelutoimikuntien kokouksiin palvelualuekohtaisten yhteistyötoiveiden mukaisesti.
Työterveyshuollon lakisääteinen toiminta: terveystarkastukset, työkykyarviot, tietojen anto ja ohjaus sekä työpaikkaselvitykset
Henkilöstölle järjestetään työterveystarkastuksia työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Kuopion kaupunki ja Järviseudun Työterveys Oy päivittävät vuosittain toimintasuunnitelmaa havaittujen tarpeiden mukaisesti.
Sähköisiä terveystarkastuskyselyjä toteutettiin yhteensä 264 kpl 17 eri työyksikköön. Työntekijöistä osa (arvio noin 20%) kutsuttiin työterveyshuoltoon terveystarkastukseen joko kyselyssä havaittujen riskitekijöiden tai työntekijän oman tarpeen mukaan. Kyselyjä toteutettiin kasvun ja oppimisen, elinvoima- ja konsernipalvelun, kaupunkiympäristön ja hyvinvoinnin edistämisen palvelualueilla.
Terveystarkastuksia erityisen sairastumisen vaaran vuoksi tehtiin 45 kpl, joista 24 kpl työterveyshoitajan ja 21 kpl työterveyslääkärin toteuttamana.
Kaikkien ammattiryhmien toteuttamia muiden terveystarkastusten käyntejä on tehty 4485 kpl joista 3040 kpl on toteutettu etävastaanottona. Terveystarkastukset pitävät sisällään työhön tullessa tehtävät ja työn kestäessä tehdyt terveyden seurantaan sekä työkyvyn arviointiin liittyvät terveystarkastukset, konsultaatiot ja etäkontaktit.
Yksilökohtaisia neuvonta- ja ohjauskäyntejä vastaanotolla oli 3071 kpl. Näistä työfysioterapeutin toteuttamia 1230 kpl, työpsykologin 727 kpl, työterveyslääkärin 861 kpl, työterveyshoitajan 229 kpl ja ravitsemusterapeutin 24 kpl.
Etäpalveluina toteutettuja yksilön neuvonta- ja ohjauskäyntejä oli yhteensä 1119 kpl. Näistä työterveyslääkärin toteuttamia 640 kpl, työterveyshoitajan 371 kpl, työfysioterapeutin 80 kpl, työpsykologin 27 kpl ja ravitsemusterapeutin toteuttamia 1 kpl.
Työterveyshuollossa työskentelevien psykiatrian, fysiatrian ja kliinisen neurofysiologian erikoislääkäreiden vastaanottokäyntejä on ollut yhteensä 447 kpl. Muiden erikoisalojen konsultaatiot on toteutettu maksusitoumuksilla tai lähetteillä erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuollon maksusitoumuksella toteutettuja erikoislääkärikäyntejä oli yhteensä 47 kpl. Nämä käynnit sisältävät myös työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiin liittyvät käynnit.
Työterveyshuollossa on käytössä työfysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta. Akuuteista tuki- ja liikuntatelinvaivoista kärsivä henkilö ohjataan hoidontarpeen arvion perusteella suoraan työfysioterapeutin vastaanotolle. TULE-suoravastaanottokoulutussuosituksen (2017) mukaisen lisäkoulutuksen käynyt työfysioterapeutti voi kirjoittaa tarvittaessa sairauspoissaoloa enintään viisi päivää ja antaa kuntoutumista edistävää neuvontaa ja ohjausta. Vuonna 2024 suoravastaanotolla kävi 113 asiakasta lakisääteisen työterveyshuollon perustein.
Työterveysneuvotteluihin osallistuttiin yhteensä 351 kertaa, työterveyslääkäri 193 neuvotteluun ja työterveyshoitaja oli mukana 158:ssa neuvottelussa.
Hätäensiapukoulutusta ja ensiavun kertauskursseja on järjestetty yhteensä 5 ryhmää. Ensiapu 1 peruskursseja järjestettiin 4 ryhmälle.
Työpaikkaselvityksiä tehdään pääsääntöisesti viiden vuoden välein tai riskinarvioinneissa nousseiden tarpeiden mukaan tai työpaikan olosuhteiden oleellisesti muuttuessa. Työpaikkaselvityksen tavoitteena on työn ja työpaikan olosuhteiden selvittäminen ja terveydellisen merkityksen arviointi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. Myös ensiapuvalmiuden selvittäminen kuuluu työpaikkaselvitykseen. Suunnattuja työpaikkaselvityksiä tehdään erityisen havaitun tarpeen tai riskin perusteella, esimerkiksi työergonomian parantamiseksi tai psyykkisen kuormituksen kartoittamiseksi.
Työpaikkaselvitysraportit tehdään lähtökohtaisesti Wpro- alustalle, jonne työyhteisöt tekevät riskienarvioinnit sekä tapaturma- ja läheltäpiti- ilmoitukset. Työterveyshoitaja on ollut mukana työpaikkaselvityksessä 56 kertaa, työterveyslääkäri 19 kertaa, työpsykologi 5 kertaa ja työfysioterapeutti 79 kertaa. Samalle työpaikkaselvityskäynnille on voinut työterveyshuollosta osallistua eri ammattiryhmien edustajia selvityskohteen tarpeen mukaan.
Työsuojelutoimikunnan kokouksiin on osallistuttu yhteensä 27 kertaa, näistä 24 kokouksessa on ollut mukana työterveyshoitaja ja 3 kokouksessa työterveyslääkäri.
Työterveyspainotteiset sairaanhoitopalvelut
Kuopion kaupunki tarjoaa henkilöstölleen lakisääteisen työterveyshuoltopalvelun lisäksi työterveyspainotteisen sairaanhoidon. Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty sairaanhoitopalvelun rajaukset. Ydinkaupungin toimintasuunnitelma ja palvelualuekohtaiset toimintasuunnitelmat ovat löydettävissä kaupungin intrasta (Kuha).
Työterveyslääkäreillä oli sairaanhoitoon liittyneitä vastaanottokäyntejä yhteensä 5339 kpl sekä lisäksi eri tavoin etäpalveluina (puhelu, chat, videoyhteys) tapahtuneita sairaanhoitokontakteja 10219 kpl, joista reseptien uusintoja 3988 kpl. Työterveyshoitajilla toteutui vastaavasti vastaanottokäyntejä 579 kpl ja etävastaanottoja 1135 kpl. Työfysioterapeutin sairaanhoitoon liittyneitä vastaanottoja oli 124 kpl.
Erikoislääkäreiden sairaanhoidon maksusitoumuksella toteutettuja vastaanottokäyntejä on ollut yhteensä 89 kpl. Näistä suppeita unipolygrafioita eli uniapneatutkimuksia on ollut 47 kpl.
Kuopion kaupungin yhteenlasketut sairauspoissaolopäivät diagnoosiryhmittäin.
Kaupungin linjauksen mukaan esihenkilöllä on oikeus hyväksyä infektiotaudista johtuva sairauspoissaolo työntekijän omalla ilmoituksella enintään viisi (5) kalenteripäivää. Esihenkilön luvalla ja muiden syiden perusteella sairauspoissaoloa ei ole mahdollista erottaa työterveyshuollon järjestelmästä johtuvista teknisistä syistä. Kuopion kaupungin HR-järjestelmään ESSiin esihenkilön luvalla myönnettyjä sairauspoissaoloja oli noin 14 700 päivää.
Kausi-influenssarokotukset
Kuopion kaupunki tarjoaa kaikille työntekijöilleen mahdollisuuden suojautua kausi-influenssalta. Syksylle 2024 varattiin 800 kpl maksullisia influenssarokotteita, joista viimeisiä annoksia on annettu vielä tammikuussa 2025. Lisäksi työterveyshuolto on huolehtinut terveytensä puolesta THL:n määrittämiin lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvien influenssarokotuksista. Rokotuksia järjestettiin Kuopion keskusta-alueella sekä maaseututaajamissa (Nilsiä, Juankoski, Karttula, Maaninka, Riistavesi ja Vehmersalmi). Maksullisia influenssarokotteita annettiin 859 kpl ja riskiryhmärokotteita 246 kpl.
Työterveyshuollon kustannukset
Työterveyshuollon kustannukset on jaettu kahteen korvausluokkaan. Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja työterveyteen liittyvästä neuvonnasta. Korvausluokkaan II kuuluvat yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. Vuonna 2024 Kelan korvausluokille määritelty laskennallinen työntekijäkohtainen enimmäismäärä oli 483 € korvausluokassa 1 ja 193,20 € korvausluokassa 2. Kela korvaa ensisijaisesti korvausluokan I eli ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia. Enimmäismäärän voi käyttää kokonaan ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksiin. Sairaanhoidon eli korvausluokan II kustannuksia voidaan huomioida, jos enimmäismäärää on jäljellä korvausluokan I kustannusten jälkeen, kuitenkin enintään 40 % yhteisestä enimmäismäärästä
Lakisääteiseen eli ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon kuuluvat muun muassa terveystarkastukset, työkykyarviot ja työterveysneuvottelut. Työterveyshuoltopalvelun käyttö on painottunut viimeisen kolmen vuoden aikana ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon, mikä on ollut toivottu suuntaus.
KL0 kustannuksiin kuuluvat mm. maksulliset influenssarokotteet ja niiden rokottaminen, painonhallintaryhmät, huumausainetestaukset ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäynnit.
Asiakastyytyväisyyskysely
Vuonna 2024 työterveyshuollon asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin kolmelle eri ryhmälle. Työnantajan yhteyshenkilöille ja esihenkilöille eli organisaatioasiakkaille kohdistetussa kyselyssä työterveyshuollon toiminta koettiin puolueettomana, asiantuntevana ja oikea-aikaisesti reagoivana. Ajanvaraus ja hoitava henkilöstö on hyvin tavoitettavissa ja hoitoon pääsy on toteutunut hyvin. Kehitettävää koettiin työterveyshuollon tiedottamisessa ja työpaikkaselvityksen hyödyntämisessä siten, että työterveyshuollon antamat toimenpidesuositukset olisivat asiantuntevia ja toteuttamiskelpoisia ja ne käytäisiin läpi henkilöstön kanssa.
Työnantajan henkilöstölle toteutetussa asiakastyytyväisyyskyselyssä työterveyshuollon asiantuntijuutta pidettiin vahvana ja etäpalvelut koettiin hyvinä ja toimivina. Terveystarkastuksissa onnistutaan. Työterveyshuollon puolueettomuus ja tietoturva koettiin hyvinä. Kehitettävinä asioina kyselyssä nousi esille, että työterveyshuollon sopimussisältöä ei tunneta hyvin. Myös työpaikkaselvitysten hyödyntämisessä koettiin kehitettävää.
Palvelutilanteen asiakastyytyväisyyskyselyssä saatiin vastauksia liki 400 asiakkaalta. Pääosin vastaajat pitivät työterveyshuollon alan osaamista erinomaisena ja kokivat asiakaskokemuksen hyvin sujuvana. Muutama vastaaja antoi palautetta huonosta tavoitettavuudesta, mm. puhelu ohjautuu usein takaisinsoittopalveluun ja jos lääkärin soittoon ei ehdi vastaamaan, lääkäri ei soita uudelleen.
Työterveyshuollon strategisena tavoitteena on kehittää kumppanuutta asiakkuuden kanssa mm. kehittämällä tiedon kulkua ja kokouskäytäntöjä. Strategian kärkihankkeissa huomioidaan tavoitettavuuden parantaminen kehittämällä web- ajanvarausta ja videovastaanottojen mahdollisuutta, työpaikkaselvitysten hyödyntäminen prosessia kehittämällä ja työkykyselvityksissä kehittämällä prosessin arviointia sisäisesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Työkyvyn tukeminen
Työkyky perustuu työntekijän fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, toimintakykyyn, osaamiseen ja motivaatioon. Lisäksi siihen vaikuttavat yksilön elämäntilanne, työpaikan käytännöt ja toimintaympäristö. Vuonna 2024 kaupungin henkilöstön työkyvyn tuki ja työssä jaksamisen edistäminen pohjautuivat Työkyvyn tuen toimintamalliin. Tiedolla johtamisen ja työkykyprosessien tukena toimi AINO- työkykyjohtamisjärjestelmä, jota kehitettiin edelleen vastaamaan paremmin esihenkilötyön ja työterveyshuollon tarpeita. Näitä edistettiin muun muassa parantamalla työterveyshuollon näkyvyyttä prosesseissa ja keventämällä lomakekäytänteitä. Lisäksi vuonna 2023 aloitettu kehityskeskustelupilotti saatettiin loppuun, ja päivitetty kehityskeskustelulomake otettiin käyttöön lokakuussa 2024.
Työkykyprosesseissa tukena toimivat työyhteisöasiantuntija ja HR-kehittämispäällikkö. Henkilöstövaihdosten myötä HR-kehittämispäällikön tehtävät jaettiin loppuvuonna työsuojelupäällikön, kahden HR-asiantuntijan sekä määräaikaisen HR-valmistelijan kesken.
Vuoden 2024 aikana on käyty ja dokumentoitu Aino-työkykyjohtamisjärjestelmään:
- 1334 kpl (966 henkilöä) varhaisen välittämisen keskustelua (1099 hlöä / 2023)
- 121 kpl (109 henkilöä) työhön paluun suunnittelun keskustelua (171 hlöä / 2023)
- 513 kpl (411 henkilöä) työntekijän esitietokyselyä (637 hlöä / 2023)
- 196 kpl (142 henkilöä) työterveysneuvottelua (105 hlöä / 2023)
- 1205 kpl kehityskeskustelua
Vuonna 2023 henkilöstökertomuksessa on raportoitu Ainoon lomakkeita täyttäneiden työntekijöiden määrä.
Kevan ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkemaksu
Ammatillisen kuntoutuksen hakemusten määrä asiakkailta, 18 kpl, on noussut vuonna 2024 edelliseen kalenterivuoteen nähden (9 kpl vuonna 2023). Myönteisten kuntoutusoikeuspäätösten kokonaismäärä 11 kpl on lisääntynyt aiempaan vuoteen nähden (7 kpl vuonna 2023). Kuntoutusoikeuspäätöksistä 72,7 % on vuonna 2024 annettu asiakkaiden omista hakemuksista, kun vuonna 2023 osuus oli 42,9 %. Loput on annettu työkyvyttömyyseläkehakemuskäsittelyn yhteydessä. Myönteinen kehitys kertoo kuntoutuksen oikea-aikaisuudesta. Kuntoutukseen hakeutumisen syynä vuosina 2023–2024 on muut sairaudet ryhmänä ohittanut tule-sairaudet (2020–2022 tule-sairaudet suurin ryhmä).
Kuntoutussuunnitelmien määrä oli vuonna 2024 lähes edellisvuoden kaltainen ja niitä on tuettu 6 kpl (7 kpl vuonna 2023). Kuntoutustoimenpiteissä on eniten hyödynnetty työkokeilua työhön paluun tueksi sekä koulutusta ja työkokeilulla siirtymistä toisen tyyppiseen työhön. Kuntoutuksista onnistui 54,55 % vuonna 2024.
Työkyvyttömyyseläkemaksu on jatkanut edellisvuosien tapaan laskuaan. Työkyvyttömyyseläkemaksuprosentti oli 1,76 % vuonna 2022, 1,16 % vuonna 2023 ja tilannetieto vuodelta 2024 on 0,95 %. Säästö vuodesta 2023 vuoteen 2024 työkyvyttömyyseläkemaksuissa oli lähes 247 000 €.
Lähde: Kevan Työkykyprosessin digitaalinen tilannekuva (21.2.2025)
Työhyvinvoinnin edistäminen
Kuopion kaupunki on edistänyt henkilöstön työhyvinvointia. Keskeisiä painopistealueita ovat olleet tiedolla johtaminen ja sitä tukevat sovellukset, johdon ja esihenkilöiden osaamisen kehittäminen sekä kaupunkitasoisten toimintamallien ja ohjeiden kehittäminen. Toimenpiteitä on toteutettu sisäisen kehittämistoiminnan, tiiviin työterveysyhteistyön sekä hanke- ja kehittämiskumppanuuksien kautta.
Vuonna 2024 työterveyshuollon lisäksi Kuopion kaupunki jatkoi yhteistyötä Kevan ja Työterveyslaitoksen kanssa. Kaupunki osallistui Työterveyslaitoksen Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä -tutkimushankkeeseen sekä Kevan Kestävä työelämää- hankkeeseen. Kestävää työelämää- hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja ja palveluita sekä tuotettiin tutkittua tietoa työkyvyn vahvistamiseksi ja työkyvyttömyysriskin vähentämiseksi. Näitä sisältöjä pyritään jatkossa hyödyntämään esihenkilöiden ja työyhteisöjen työkykyjohtamisen osaamisen kehittämisen tukena. Kevan kanssa yhteistyössä toteutetaan myös kaupunkitasoiset työhyvinvointi- ja esihenkilökyselyt.
Humanistisen ammattikorkeakoulun, Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä toteutettavan Mieliteko 2.0 -hankkeen kautta henkilöstölle tarjottiin ennaltaehkäisevää Työ ja mielen hyvinvoinnin muutosvalmennusta. Kaupungilta valmennuksiin osallistui vuonna 2024 kaksi ryhmää: pääluottamusmiehet / työsuojelun henkilöstö sekä Nuorisopalvelujen henkilöstö.
Vuonna 2008 käynnistynyt työhyvinvointiparitoiminta jatkui vuonna 2024 suunnitellusti. Työhyvinvointiparin muodostavat lähiesihenkilö ja työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jotka yhdessä toimivat yksikössään työhyvinvoinnin asiantuntijoina. Toiminnan tavoitteena on tehostaa työyksiköiden työhyvinvointitoimintaa, parantaa laatua ja lisätä työsuojelun monipuolisuutta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja sitä tehdään oman toimen ohella. Työhyvinvointipareille järjestetään vuosittain koulutusta.
Työhyvinvointimääräraha
Kuopion kaupungin valtuusto on myöntänyt vuodelle 2024 yhteensä 100 000 € kohdennettavaksi työhyvinvointiin. Painopisteet olivat työnohjaus, fyysisen toimintakyvyn tuki ja palautuminen (rentoutuminen) sekä nikotiinittomuus.
Työhyvinvointimäärärahahakemuksia saapui 75 kpl, ja hakemuksia oli yhteensä 250 157 euron edestä. Työryhmä käsitteli jokaisen hakemuksen ja perustelut huolella. Työhyvinvoinnin edistämisen työryhmässä olivat työsuojeluvaltuutettu, työyhteisöasiantuntija, työsuojelupäällikkö, pääluottamusmies, Pohjois-Savon hyvinvointialueelle siirtynyt pääluottamusmies, HR-kehittämispäällikkö sekä Järviseudun työterveyshuollon vastaava työterveyshoitaja. Päätöksiä tehdessä työryhmä noudatti periaatteina ensisijaisuus, tarpeellisuus ja alueellisuus.
Työryhmä huomioi päätöksiä tehdessään seuraavat näkökulmat:
- Ensisijaisuus: ensisijaisuus, työyksikkö ei ole saanut aikaisemmin työhyvinvointimäärärahaa
- Tarpeellisuus: sairauspoissaolot kasvaneet tai pysyneet pitkään huolestuttavalla tasolla, työterveydessä tai työsuojelussa herännyt huoli
- Alueellisuus – Kiinnitettiin huomiota maaseutualueisiin ja siihen, että myönnöt kohdentuvat yhdenvertaisesti myös alueellisen näkökulman huomioiden
Näin työhyvinvointimääräraha jakaantui käyttötarkoituksen perusteella
- Työnohjaus 39 982€
- Palautuminen 33 380€
- Fyysisen toimintakyvyn tuki 24 010€
- Nikotiinittomuus (Työterveyshuolto toteuttaa) 1 000€
- Savonian puitesopimus vuosimaksu Wellness 3 000€ (sopimus on päättynyt 31.5.2024)
Näin työhyvinvointimääräraha jakaantui palvelualueittain:
- Elinvoima ja konsernipalvelu 4 500€
- Hyvinvoinnin edistämisen palvelualue 4 460€
- Kaupunkiympäristön palvelualue 4 480€
- Kasvun ja oppimisen palvelualue 79 322€,
joista varhaiskasvatus 41 290€, lukiot 8 250€ ja perusopetus 29 082€.
Työnohjaus työhyvinvoinnin tukena
Kuopion kaupunki osallistui vuosina 2023–2024 Sansian koordinoimaan puitejärjestelyyn, joka koski työnohjausten, ammatillisten jälkipuintien ja työyhteisösovittelujen hankintaa. Mukaan valittiin 66 palveluntoimittajaa, ja kaksivuotinen puitesopimuskausi alkoi 1.9.2024. Tavoitteena on helpottaa soveltuvien asiantuntijoiden löytämistä ja siten tukea työyhteisöjen toiminnan kehittämistä ja työhyvinvointia.
Samaan aikaan kaupunki hankki ToRek-työnohjausjärjestelmän, joka toimii sekä työnohjaajien hakukoneena että työnohjausten hallinnoinnin työvälineenä. ToRekin käytön etuna on, että kilpailutetut työnohjaajat ja työyhteisösovittelijat löytyvät kootusti yhdestä paikasta. Lisäksi työnohjausten kaupunkitasoinen hallinnointi, seuranta ja arviointi onnistuvat saman järjestelmän kautta.
Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) -tutkimushanke
Työterveyslaitoksen HYMY-hankkeessa tuotetaan uutta tietoa monipaikkatyön eli lähi-, hybridi- ja etätyön vaikutuksista työntekijöiden työhyvinvointiin, sosiaalisiin voimavaroihin ja työtoimintaan liittyen. Vuonna 2024 tutkimushankkeessa toteutettiin kolme erilaista kyselykierrosta. Keväällä 11.3.–19.4.2024 toteutettiin kuuden viikon ajan toistunut viikkokysely, joka kartoitti kuluneen viikon aikaisia kokemuksia ja arvioita. Pitkittäiskyselyyn liittyvistä kyselykierroksista toinen toteutettiin touko-kesäkuussa ja kolmas marras-joulukuussa. Välituloksista uutisoitiin intrassa (Kuhassa), ja kyselyistä tiedotettiin henkilöstöä ja esihenkilöitä sähköpostitse.
Voit lukea lisää hankkeesta täältä: Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä (HYMY) | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Työhyvinvointikyselyn tulokset
Kuopion kaupunki on kaupunginvaltuuston päätöksellä (13.6.2022) käynnistänyt säännöllisten työhyvinvointikyselyiden toteuttamisen Kevan tarjoamalla verkkotyökalulla. Työkalu sisältää työhyvinvointikyselyn sekä esihenkilökyselyn, jotka toteutetaan vuoro vuosin. Vuonna 2024 (10.09.2024–11.10.2024) toteutettiin koko henkilöstölle suunnattu työhyvinvointikysely, johon vastasi yhteensä 1852 työntekijää. Vastausprosentti oli 52,4 % (vuonna 2022 vastaava luku oli 45,7 %). Raportissa tuloksia verrattiin suurten kuntien verrokkiryhmään sekä vuoden 2022 kyselyn tuloksiin. On huomioitava, että edellisen kyselyn jälkeen organisaatiossa ei enää työskentele hyvinvointialueelle siirtynyt henkilöstö, joka vaikuttavat osaltaan tulosten vertailtavuuteen.
Työhyvinvointikyselyn avulla saadaan ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista kehittämistoimenpiteiden tueksi. Kyselyn aihepiirit käsittelivät työn sujumista, työtehtäviä ja omia voimavaroja, työhön liittyviä tuntemuksia, lähiesihenkilötyötä, työnantajan toimintaa sekä asiakkaita ja yhteistyötä. Kyselyssä käytettiin viisiluokkaista vastausasteikkoa, eikä kysely sisältänyt avoimia kysymyksiä. Tuloksia käsiteltiin laajasti kaupunkiorganisaation eri tilaisuuksissa. Kyselyn työyksikkökohtaisista tuloksista nostetaan 1–3 kehittämiskohdetta osaksi yksiköiden omia työhyvinvointisuunnitelmia.
Työhyvinvointitulokset osoittavat myönteistä kehitystä kaikilla mitattavilla osa-alueilla. Vastaajien mukaan työyksiköiden tavoitteet ovat selkeät, ja omia tietoja ja taitoja voi hyödyntää työssä monipuolisesti. Suurin osa vastaajista kokee, että esihenkilön kanssa vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Kehittämiskohteiksi tunnistettiin työn resurssointi ja organisaation johtaminen. Vastaajista 76 % suosittelisi työpaikkaansa tuttavalleen.
- Työn sujuminen: 76 % henkilöstöstä on sitä mieltä, että työyhteisön ilmapiiri on luottamuksellinen. 75% työyhteisössä kokee, että perehdyttämisestä huolehditaan. 86 % henkilöstöstä on myös hyvin selvillä työyksikkönsä tavoitteista.
- Työtehtävät ja voimavarat: 87 % vastaajista kokee voivansa käyttää työssään tietojaan ja taitojaan monipuolisesti. Lisäksi 72 % näkee työn tarjoavan mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen. Kuitenkin 35 % vastasi, ettei aikaa työn tekemiseen ole riittävästi. Henkilöstöstä suurin osa (87–89 %) kokee kerran viikossa tai useammin työhön liittyviä positiivisia tunteita, kuten tarmokkuutta, innostusta sekä tyydytystä syventyessään työhön.
- Lähiesihenkilötyö: 83 % henkilöstöstä kokee, että hänen ja esihenkilön välillä vallitsee luottamuksellinen ilmapiiri. Esihenkilön toiminta koettiin 72 % osalta myös puolueettomaksi ja oikeudenmukaiseksi. Toisaalta 24 % on eri mieltä siitä, että saa esihenkilöltä palautetta onnistuessaan työssään.
- Työnantajan toiminta: 73 % vastaajista on sitä mieltä, että organisaation strategiset linjaukset ohjaavat toimintaa. Johtamiseen liittyvät kokemukset kuitenkin vaihtelevat, esimerkiksi 21 % on eri mieltä siitä, että johtaminen organisaatiossa perustuu avoimuuteen.
- Asiakkaat ja yhteistyö: 54 % vastaajista kokee, että asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti. 57 %:n mukaan saatua palautetta hyödynnetään työn kehittämisessä.
Työsuojelu
Työsuojelun yhteistoiminta on säädetty lailla: Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/ 2006). Edellä mainitun työsuojelun valvontalain mukaan yhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskevien asioiden käsittelyyn.
Kuopion kaupungin päihdeohjelma ja sairauspoissaolo-ohje päivitettiin vuonna 2024.
Työsuojeluvaltuutetut
Työsuojeluvaltuutettujen keskeiset tehtävät koskevat tulevat työturvallisuuslaista. Kuopion kaupungilla on neljä päätoimista ja yksi osa-aikainen työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutetut osallistuvat työpaikkakokouksiin sekä yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa. Työsuojeluvaltuutetun tehtäviin kuuluu erilaisten tapahtumien ja koulutusten järjestäminen. Työsuojeluvaltuutetut järjestävät työhyvinvointiparikoulutukset kaksi kertaa vuodessa.
Työsuojeluvaltuutetut ovat työssään jäseniä kaupungin yhteistyötoimikunnassa, henkilökuntaneuvostossa, oman palvelualueen työsuojelutoimikunnissa ja työsuojeluryhmässä sekä henkilöstön liikuntakerho Kalakukkospurtissa.
Työsuojeluvaltuutetut toimivat henkilöstön edustajina erilaisissa työryhmissä henkilöstön edustajina. Näitä ovat esimerkiksi sisäilmaryhmä, työterveyden tilaajapalaveri sekä kaikissa yhteistoiminnallisissa työryhmissä.
Työsuojelutoimikunnat
Työsuojelutoimikunnassa käsitellään työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn liittyviä asioita. Jokaisella neljällä (4) palvelualueella on oma työsuojelutoimikunta, mutta Kasvun ja oppimisen palvelualueen työsuojelutoimikunta on jaettu kahteen osaan. Työsuojelutoimikunnat kokoontuvat vähintään neljä kertaa vuodessa. Lisäksi työllisyyspalvelussa on järjestetty erillisiä työsuojelutapaamisia vuodesta 2022 lähtien.
Työsuojelutoimikuntiin kuuluu jäseninä henkilöstön edustajia, työnantajien edustajia, työsuojelun edustajia sekä työterveyden edustajia. Toimikunnan kokoonpano ja jäsenet määritellään työsuojeluvaalien yhteydessä.
Työsuojelutoimikunnan kokouksissa käydään läpi työnantajan ja työntekijöiden esiin tuomia työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä ajankohtaisia asioita. Kokouksissa säännöllisesti käsitellään palvelualueen sairauspoissaolot, Wpro -työturvallisuuspoikkeamailmoitukset, työturvallisuutta koskeva tiedottaminen, lakimuutokset sekä käsitellään ohjeisiin tehdyt muutokset. Työsuojelutoimikunnan keskeisenä tehtävänä on tehdä esityksiä työolojen ja työturvallisuuden kehittämiseksi, seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista. Työsuojelutoimikunnan tehtävänä on myös tehdä esityksiä työsuojelukoulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi ja osallistua työkykyä ylläpitävän toiminnan järjestämiseen. Työsuojelutoimikunta tiedottaa palvelualuetta omasta toiminnastaan valitsemallaan tavalla.
Vuonna 2024 työsuojelutoimikunnissa käsiteltyjä aiheita olivat esimerkiksi: työsuojelun toimintaohjelma ja työsuojelutoiminnan tehostaminen, yhteistoimintasopimus, sairauspoissaolo-ohje, päihdeohjelma, koneturvallisuus ja sisäilmaryhmien toimintaa. Työsuojelutoimikunnissa käsiteltiin myös tehtyjä kyselyitä ja tutkimuksia sekä käytiin läpi työsuojeluun liittyvää koulutustarjontaa.
Työturvallisuusjärjestelmä
Työssä sattuneet työtapaturmat, läheltä piti -tilanteiden sekä haittojen ja vaarojen arvioinnit täytetään Wpro- työturvallisuusjärjestelmään. Wpro-työturvallisuusjärjestelmä on käytössä kaikissa kaupungin yksiköissä.
Wpro -työturvallisuusjärjestelmän tapahtumia kirjattiin vuonna 2024 yhteensä 1132 (vuonna 2023 yht. 1327 kpl). Näistä ilmoituksista läheltä piti/ uhkatilanteina raportoitiin 198 tapausta (vuonna 2023 yht. 253), Turvallisuushavaintoina 31 tapausta (vuonna 2023 yht. 46) ja työtapaturmia /uhkatilanteita 903 tapausta (vuonna 2023 yht. 1028).
Työturvallisuutta koskevissa riskienarvioinneissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksissä erityistä huomiota kiinnitettiin työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Vuoden 2024 aikana yksiköissä tehtiin noin 80 kpl haittojen ja vaarojen arviointia (vuonna 2023 yht. 64). Haittojen ja vaarojen arviointeihin tehtiin laaja selvitystyö käymällä läpi ja saatuja tietoja hyödynnetään jatkossa riskienarviointien raportoinnin ja muun kehitystyön tukena.
Ilmoitettujen tapausten määrässä tapahtunut merkittävä lasku vuosien 2022 ja 2023 välillä johtuu hyvinvointialueelle siirtyneestä henkilöstöstä. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle siirtyi noin 4000 työntekijää, joka oli noin 50% koko kaupungin henkilöstöstä. Myöskään koronatapauksia ei enää ilmoiteta tartuntatauteina.
Taulukossa yläpuolella on esitetty kaikki vuosina 2022-2024 ilmoitetut Wpro- työturvallisuusjärjestelmän ilmoitukset.
Ilmoitettujen tapausten määrä verrattuna edelliseen vuoteen on laskenut noin 15%.
Taulukossa on esitetty kaikki vuoden 2024 poikkeamailmoitukset/ työtapaturma- ja väkivaltatilanteet syyn mukaan eriteltynä.
Lähde: Wpro- työturvallisuusjärjestelmästä.
Yleisin syy ilmoittamiseen vuonna 2024 oli uhka- ja väkivaltatilanteet yhteensä 614 ilmoitusta. Putoaminen, kaatuminen tai muu vastaava oli merkitty syyksi 220 ilmoituksessa. Tämä ryhmä on eniten poissaoloja aiheuttanut syy. Liikkuvan aiheuttajan osuma tai törmäys oli ilmoituksen syynä yhteensä 77 kertaa. Äkillinen fyysinen tai psyykkinen kuormittuminen ja liikkuvan esineen törmääminen on molemmissa syynä 69 kertaa.
Uhka ja väkivalta tapauksiin on mahdollista tarkentaa ilmoitusta lisäkuvauksella. Eniten väkivaltatapauksina ilmoitettiin puremisia ja raapimisia. Toiseksi yleisin syy ilmoituksen tekemiseen on ollut solvaus, nimittely tai muu uhmaava käyttäytyminen. Yhteensä 193 ilmoitusta jäi ilman tätä lisätarkennusta.
Taulukossa on esitetty vakuutusyhtiön käsittelemien tapausten lukumäärät vuosina 2022-2024.
Vakuutusyhtiölle ilmoitettiin vuonna 2024 yhteensä 228 kpl. Vuonna 2023 ilmoituksia oli yhteensä 180 kpl ja vuonna 2022 ilmoituksia oli yhteensä 321.
Ilmoitettujen tapausten määrän lasku vuodelle 2023 johtuu hyvinvointialueelle siirtyneestä henkilöstöstä. Vuoden 2023 alusta hyvinvointialueelle siirtyi noin 4000 työntekijää, joka on noin 50 % silloisesta henkilöstöstä.
Vakavia tapahtumia ilmoitettiin 43 kappaletta, joista tutkittiin kaksi ja 41 palautettiin yksiköihin käsiteltäväksi. Palautus oli mahdollista tehdä, koska ilmoitukset ovat olleet mahdollisia käsitellä yksikön henkilöstön ja esihenkilön toimesta. Työsuojelutoimijat ovat olleet tarvittaessa mukana asian käsittelyssä. Vakavien työtapaturmien tutkinta voidaan tehdä yhdessä viranomaisten kanssa.