Osaava työvoima ja kansainvälisyys
Pohjois-Savo tarvitsee osaavaa työvoimaa vahvistaakseen ja ylläpitääkseen alueen elinvoimaa. Selvityksissä osaajien saatavuus on tunnistettu yhdeksi suurimmista yritysten ja organisaatioiden kasvun ja olemassaolon haasteista.
Pohjois-Savon elinvoiman lähteet rakentuvat tunnistettujen Pohjois-Savon yhteisten kehittämisen kärkien varaan. Näitä ovat kone- ja energiateknologia, metsäteollisuus, elintarvikkeet, hyvinvointiteknologia, matkailu, älykäs vesijärjestelmä sekä biojalostus. Näiden seitsemän painopisteen sisältä löytyy vahvaa tutkimus-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa sekä merkittävää yritystoimintaa.
Vihreän siirtymän kehitys- ja tukitoiminnot ovat tärkeitä kaikille toimialoille, mm. energian tuotannossa ja kestävän matkailun kehittämisessä.
-
Korkeakouluille ja oppilaitoksille on turvattava riittävät resurssit ja niiden jatkokehittäminen
Pohjois-Savon talouden kasvua ja uudistumista rajoittaa yhä enemmän työvoiman sekä kansainvälisten osaajien saatavuus. Korkeakoulujen Itä-Suomen yliopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun toimintaedellytyksistä ja jatkokehittämisestä tulee huolehtia myös hiljattain tehtyjen tekniikan alojen koulutuslaajennusten jälkeen.
Huoli on herännyt Suomen korkeakoulutuksen jälkeenjääneisyydestä, lisäksi Savonia-ammattikorkeakoulun resursseja on takavuosina supistettu verrokkikorkeakouluja enemmän. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen resurssit ja toimintaedellytykset vaikuttavat elinvoimaisuuteen (Savon ammattiopisto, Sakky, ja Ylä-Savon ammattiopisto, YSAO) ja niistä tulee huolehtia ja jatkokehittäminen mahdollistaa.
Kansainvälistymisen jatkuvasti vahvistuessa tarve ammatillisten oppilaitosten englanninkieliselle tutkinnonanto-oikeudelle on kasvanut.
-
Valtakunnallisen sisäministeriön alaisen Pelastusopiston toimintaedellytykset on edelleen turvattava sekä toimintaa kehitettävä ja vahvistettava Kuopiossa
Pelastusopisto suunnittelee ja toteuttaa hätäkeskustoiminnan sekä pelastusalan ammatillista perus- ja täydennyskoulutusta, pelastustoimen sopimushenkilöstön koulutusta, siviilivalmiuden koulutusta, mukaan lukien varautuminen ja kansainvälinen pelastustoiminta sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Pelastusopiston toimintaedellytykset tulee pikaisesti varmistaa ja alan tutkintokoulutus keskittää Kuopioon. Pelastusopiston rahoitus sekä jatkokehittäminen on turvattava. Pelastusopisto pystyy vastaamaan lisääntyneeseen pelastustoimen työvoimatarpeeseen kouluttamalla laadukkaasti ja kustannustehokkaasti.
Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmää ollaan uudistamassa vastaamaan kansallisia tarpeita ja toimintaympäristön muutosta. Pelastusopistolle on taattava riittävät resurssit tutkintokoulutusjärjestelmän suunnitteluun ja toteutukseen, mukaan lukien muutoksen edellyttämä muunto- ja täydennyskoulutus. Tulee mahdollistaa resurssit myös TKI- toimintaan sekä monialainen yhteistyö ja vuoropuhelu kansallisesti ja alueellisesti sidosryhmien kanssa.
-
Oppilaitosten resurssien turvaamisen lisäksi tueksi tarvitaan yleisiä joustavoittavia toimia. Viranomaisten riittävällä resurssoinnilla ja alueellisesti tarkoituksenmukaisella palvelutarjonnalla sekä valmiuksien vahvistamisella voidaan mm. helpottaa opiskelijoiden ja työntekijöiden maahantuloa.
On kehitettävä yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä, jotta voidaan edistää harjoittelupaikkojen saatavuutta ja opiskelijoiden sujuvampaa siirtymisestä työelämään sekä yrittäjyyteen. Lisäksi on kehitettävä työelämän vetovoimatekijöitä sekä toimijoiden ja alueiden välisiä kumppanuuksia ja yhteistyötä.