Saavutettavuus
Elinvoimainen Suomi tarvitsee mittavia liikenneinvestointeja myös itäiseen ja pohjoiseen Suomeen kilpailukyvyn ja tasapainoisen valtakunnallisen kehittämisen näkökulmasta. Toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut voimakkaasti ja pitkäkestoisesti. Saavutettavuus on keskeisin kilpailutekijä kaikkiin Pohjois-Savon kasvun kärkiin.
Varautumisen, huoltovarmuuden ja aluetalouden näkökohdat sekä väyläinvestointien jälkeenjääneisyys ja vähäliikenteisten väylien korjausvelat tulee ottaa vahvemmin huomioon valtion lähivuosien investointiohjelmassa. Tämä koskettaa vahvasti itäistä Suomea, jossa sijaitsee EU:n ulkoraja.
Huomioitava on myös huoltovarmuuden, elintarviketuotannon ja -jakelun edellytysten turvaaminen. Perusväylänpidon rahoitus on nostettava pysyvästi tasolle, joka mahdollistaa korjausvelan vähentämisen myös vähäliikenteisillä maanteillä ja rautateillä. Sujuvat poikittaisyhteydet sekä yhteydet pohjoiseen suuntaan tulee huomioida valtakunnallisessa väylien suunnittelussa.
Seuraavassa kuvataan kehittämistarpeita liikennemuodoittain.
-
Savon radan välityskyvyn parantaminen tulee nostaa kärkihankkeeksi. Savon radan matka-ajat ovat muuta Suomea merkittävästi heikommat. Venäjä-yhteyksien katkeamisen seurauksena teollisuuden raaka-ainetalous kotimaistuu ja etenkin puukuljetukset ruuhkauttavat jo entuudestaan huonon välityskyvyn omaavaa Savon rataa. Liikenne on kasvanut Savon radalla selvästi enemmän kuin muulla rataverkolla ja se on yliruuhkautunut ja haittaa myös henkilöliikenteen sujuvuutta. Savon rataa on parannettava osana Itäratahanketta.
Suunnitteluvaiheessa oleva Itärata on pidemmän aikavälin mittava hanke, jonka etenemiseen liittyy paljon odotuksia. Suunnitteilla oleva, Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinkiin kulkeva Itärata on seitsemän maakuntakeskuksen yhteinen pitkän aikavälin tavoite. Itärata tuo nopeat ja sujuvat yhteydet koko Itä-Suomeen. Itäradan suunnittelua varten on perustettu osakeyhtiö.
-
Valtion väylien investointiohjelmassa todetaan, että Vt5 Leppävirta–Kuopio on Itä-Suomen liikennestrategian kärkihanke. Vt5:n parantaminen on nostettava vuoden 2024 toteutusohjelmaan. Hanke parantaa merkittävästi tieosuuden liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta, jolloin mm. elinkeinoelämän kuljetusten toimintavarmuus ja matka-aikojen ennustettavuus paranevat. Hanke on ensiarvoisen tärkeä Pohjois-Savon kasvun kärkialojen ja kärkiyritysten kuljetuksille. Jatkossa korjaustarvetta Vt5:llä on myös Siilinjärvi-Iisalmi-välillä.
Vt9:n kohdalla Jyväskylä – Kuopio ja Kuopio-Joensuu-osuuksille kehittämisselvityksessä esitetyt toimenpiteet tulee välittömästi toteuttaa. Vt9 yhteysväli Kuopiosta Joensuuhun (126 km) on maakuntakeskusten välinen maanteiden pääväylä ja osa valtakunnallisesti tärkeää poikittaisyhteyttä Turusta Niiralan raja-asemalle ja tulisi myös sen vuoksi nostaa Väylän investointilistalle. Tieosuus kuuluu kattavaan EU:n TEN-T-verkkoon. Suunnittelukohde Vt9/Riistavesi-Melalahti sijaitsee Riistavedellä Kuopion itäosassa. Tavoitteena on liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden parantaminen.
Vt5:llä on kansallista merkitystä huoltovarmuuden näkökulmasta ja se tulisi saada mukaan EU:n TEN-T-verkkoon.
-
Yliopistokaupungin lentoliikenteen vuorotarjonta tarvitsee jatkuvaa huomiota ja kehittämistä. Kuopiosta Helsinkiin lentää vajaassa tunnissa, ja tärkeää on pystyä tekemään työmatka Eurooppaan saman vuorokauden aikana. Kuopio tarvitsee lentoliikenteeseen lisää operaattoreita, mikä vaikuttaisi positiivisesti hintatasoon.
Vesiliikenne: Kun puukuljetukset ovat lisääntyneet rataverkolla niin sama on tapahtunut vesiliikenteessä. Kuopion rahtisatamassa liikkui v. 2022 noin 215 000 m3 raakapuuta, kun edellisenä vuonna sitä liikkui 80 000 m3. Kasvun ennustetaan jatkuvan. Itäisessä Suomessa on käynnistynyt yhteistyöhanke nimeltään Logistiikan Vuoksi, ja sen tavoitteena on sisävesiliikenteen edellytysten parantaminen. Hankkeeseen liittyy myös huoltovarmuus- ja varautumisnäkökulmia.
Edellä mainittujen lisäksi alueelle on ensiarvoisen tärkeää se, että alueen tietoliikenneyhteydet ovat riittävät ja kilpailukykyiset. Tämä on erityisesti korostunut etätyön ja monipaikkaisuuden vahvistumisen myötä.
Lisätietoja:
Jari Kyllönen
Apulaiskaupunginjohtaja