Kuopion historia

Kajaanin konventti perusti ruotsalaisen kenraalikuvernööri Pietari Brahen luvalla Kuopion kaupungin vuonna 1653. Varsinaisena Kuopion perustamispäivänä pidetään kuitenkin 17.11.1775, jolloin Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa III antoi määräyksen kaupungin perustamisesta Savo-Karjala läänin pääkaupungiksi ja maaherran asuinpaikaksi.

Historiankirjoissa mainitaan ainakin kolme erilaista alkuperää Kuopio-nimelle. 1500-luvulla eräs Tavinsalmella vaikuttanut Kauhanen vaihtoi nimensä muotoon Skopa, josta muotoutui kansan suussa Coopia ja edelleen Cuopio. Kuopion on selitetty tulevan myös verbistä kuopia. Hevosten aikaan kaupungin kadut olivat kuoppaiset, ja hevoset kuopivat kuoppia lisää. Kolmannen teorian mukaan keskiajalla Kuopionniemelle vaelteli Ruokolahden suunnasta henkilö nimeltä Prokopij. Tämän karjalais-ortodoksisen nimen haltija lienee ollut liikkeellä kaupantekotarkoituksessa. Kallaveden rannalta hän löysi hyvän kauppapaikan, asettui paikalleen ja antoi nimensä seudun käyttöön.

Rautatie ja Saimaan kanava paransivat liikenneyhteyksiä

Venäjän vallan kausi (1809-1917) oli kehityksen ja suomalaisuuden tunteen heräämisen aikaa. Kuopiolle ja koko Itä-Suomelle oli erityisen merkittävää liikenneyhteyksien ratkaiseva parantuminen, kun Saimaan kanava avasi vuonna 1856 vesiyhteyden merelle ja vuonna 1889 valmistunut Savon rata helpotti kulkua etelään.

Kuopiolaiset loivat suomalaista kulttuuria

Kuopion sivistyksen historia ulottuu kauas. Jo 1788 perustettiin ensimmäinen triviaalikoulu Kuopioon. Lukio saatiin 1844 ja 1800-luvun lopulla perustettiin teollisuuskoulu, kauppakoulu ja sairaanhoitajakoulu. Korkeakoulukaupunki Kuopiosta tuli kuitenkin vasta 1966 ja aluksi Kuopion korkeakoulun nimellä kulkenut oppilaitos muuttui virallisesti Kuopion yliopistoksi vuonna 1984.

Kuopiolla oli 1800-luvulla suuri rooli suomalaisuuden ja suomalaisen kulttuurin nousussa, jolle suomen kielen aseman vahvistuminen, parantunut koulutus ja elinkeinoelämän kehittyminen antoivat pohjaa. Kuopiolainen rehtori J.V. Snellman alkoi julkaista suomenkielistä sanomalehteä Maamiehen ystävää vuonna 1844.

Vastaavasti 1800-luvun loppupuolella Kuopio oli suomalaisen kulttuurielämän keskus, jossa musiikki, kirjallisuus ja kuvataide kukoistivat. Sellaiset Kuopiossa asustaneet vaikuttajat kuin kirjailijat Minna Canth, Juhani Aho ja Maria Jotuni sekä von Wrightin taiteilijaveljekset, Järnefeltin kulttuuriperhe ja taiteilija Juho Rissanen jättivät lähtemättömät jälkensä Suomen historiaan.

Itsenäinen Suomi uuden aikakauden porteilla

Suomen tie itsenäistymiseen ja sota-aika loivat tunnuspiirteet myös Kuopiossa 1900-luvun alkupuoliskolle, mutta samalla arkipäivän elämään vaikuttava kehitys kulki loikkauksin eteenpäin. Kuopion asukasluku lähti voimakkaaseen kasvuun vuosisadan alussa ja rakennetut korkeat kivitalot toivat Kuopioon kaupungin tunnelmaa.

Uuden aikakauden henkeä kaupunkiin toivat esimerkiksi 1920-luvulla alkanut autoliikenne ja kasvavan vapaa-ajan myötä suosiota saaneet erilaiset huvitusmahdollisuudet, kuten teatteri, elokuvat, Väinölänniemen urheilukentät ja Puijon hiihtokeskus. Myös Kuopion kaupungin hallinto uudistettiin ja ensimmäiseksi kaupunginjohtajaksi valittiin Kaarlo Sallinen vuonna 1929.

Pommitukset aiheuttivat tuhoja sodan aikana

Sota-aika vaati uhrauksia Kuopiossakin. Kaupunkia pommitettiin ja monessa kodissa surtiin taisteluissa kaatuneita omaisia. Sodan jälkeen Kuopioon tuli runsaasti evakkoja Karjalasta ja kun syntyvyyskin oli huipussaan, kaupungin väkiluku kohosi nopeasti ensimmäisinä rauhan vuosina ja oli vuonna 1946 jo 30 000.

Kohti nykyaikaista teknologian ja tutkimuksen kaupunkia

Vuosisadan loppupuoli oli nopean kehityksen aikaa. Kaupunkiin liitettiin pääosa Kuopion maalaiskunnasta vuonna 1969 ja Riistaveden kunta vuonna 1973 ja väkiluku nousi vuoteen 2000 mennessä 86.000:een. Kaupungin ilme muuttui puutalojen väistyttyä modernimman rakentamisen tieltä, lähiöasumisen yleistyttyä ja supermarkettien vallatessa ydinkeskustaa ja lähiöitä.

Vuonna 1966 annettiin laki korkeakoulun (myöh. yliopisto) perustamisesta Kuopioon. Vuonna 1972 alkanut opetus toi mukanaan paljon nuoria ihmisiä ja uudenlaisia mahdollisuuksia Kuopion kehittämiseksi. Elinkeinoelämässä palvelusektorista tuli ensin merkittävin työllistäjä ja vuosisadan loppupuolella Kuopio lähti selkeästi suuntaamaan modernin teknologian ja tutkimuksen kaupungiksi.

Vehmersalmen kuntaliitoksen myötä 90 000 asukkaan raja ylittyi vuoden 2005 alusta. Sen jälkeen on Kuopioon liittynyt Karttulan noin 3 500 asukasta vuonna 2011, Nilsiän noin 6 500 asukasta vuonna 2013 sekä Maaningan noin 3700 asukasta vuoden 2015 alusta. Viimeisin kuntaliitos Juankosken kanssa vuoden 2017 alusta toi Kuopioon noin 4 800 asukasta. Vuoden 2024 lopulla Kuopiossa on noin 124 000 asukasta.