Jätelain mukaiset rekisteröinnit ja muu jätehuollon valvonta
Asumisen jätehuollon valvonta
Kaikkien asuinkiinteistöjen on oltava kunnallisten jätehuoltopalvelujen piirissä. Palvelut toteuttaa kuntien jäteyhtiö, Jätekukko. Jätehuoltoviranomainen, Savo-Pielisen jätelautakunta, seuraa asuinkiinteistöjen jätehuollon toteutumista. Ympäristönsuojeluviranomainen valvoo, että velvoitteita noudatetaan.
Ympäristönsuojeluviranomaisen on kehotuksin ja pakkokeinoin oikeus ja velvollisuus saada kiinteistöt toteuttamaan jätelainsäädännön ja kunnallisten jätehuoltomääräysten velvoitteita. Valvonnan piiriin kuuluu myös saostus- ja umpikaivolietteiden jätehuolto.
Tarkastuksia asuinkiinteistöille tehdään harkinnan perusteella tarvittaessa. Vuosittain esimerkiksi tehdään kompostointitarkastuksia yhteistyössä kuntien jäteyhtiön edustajan kanssa asuinkiinteistöille, jotka ovat tehneet ilmoituksen biojätteen omatoimisesta kompostoinnista.
Roskaantuminen
Ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten, että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa (Jätelaki 72§ roskaamiskielto).
Roskaaja on velvollinen siivoamaan aiheuttamansa roskaantumisen. Jos roskaaja ei saada selville, on kiinteistön omistaja tai haltija velvollinen siivoamaan alueen.
Yritysten jätehuollon valvonta
Yritysten jätehuollon valvonta koskee myös valtion, seurakunnan, julkisoikeudellisen yhteisön ja yhdistyksen jätehuoltoa.
Yritysten jätehuoltoa valvotaan kyselyillä ja toimialakohtaisilla selvityksillä. Tarvittaessa pyydetään jätteiden vastaanottajien ja käsittelijöiden vastaanottoraportteja. Tarkastuksia valvontakohteisiin tehdään vuosittain laadittavan tarkastusohjelman mukaisesti ja muutoinkin tarvittaessa.
Valvontaviranomainen tarkastaa määräajoin laitoksia ja toimintoja, joissa syntyy vaarallista jätettä. Valvonnan pääpaino on ollut tähän asti vaarallisissa jätteissä, mutta usein samalla tarkastetaan myös muu jätehuolto ja selvitetään toiminnan muita päästöjä ja ympäristövaikutuksia. Jätelain uudistuksen 2021 jälkeen valvotaan myös yritysten hyötyjätteiden lajittelua ja jätteiden erikseen keräystä.
Valvonnassa olevien yritysten lukumäärä on hyvin suuri. Tarkastuskohteiden valinnassa käytetään tarvittaessa otantaa.
Löydät yritysten jätteiden lajitteluun ohjeita alla olevalta Ympäristöministeriön videolta:
-
Jätteen ammattimaista keräystoimintaa harjoittavan yrityksen on tehtävä keräystoiminnastaan ilmoitus sen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, jonka alueella keräyspaikka sijaitsee. Ilmoitusta ei tarvitse tehdä, jos keräys edellyttää ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa tai hyväksytään osana ympäristöluvanvaraista muuta toimintaa.
Ammattimaisella keräyksellä tarkoitetaan jätteen kokoamista esimerkiksi kunnan, tuottajayhteisöjen, jakelijoiden tai muiden jätehuollon palveluyritysten järjestämiin vastaanottopaikkoihin jätteen edelleen kuljettamiseksi käsittelyyn.
Ilmoituksen voi jättää paperilomakkeella. Lomake ja ohjeet löytyvät suomi.fi -palvelusta: Jätteen keräystoiminnan hyväksyminen jätehuoltorekisteriin
-
Jätteen haltijan (yrityksen) pitää tarkistaa, että yrityksen jätteiden kerääjät ja kuljettajat on hyväksytty eli ELY on merkinnyt kuljettajan jätehuoltorekisteriin, ja että hyväksyntä kattaa myös kyseisten jätteiden kuljetuksen. – Lisäksi on varmistettava, että jätteen vastaanottajalla on viranomaisen myöntämä ja voimassa oleva ympäristölupa.
Eräiden jätteiden siirroissa on laadittava kuljetuksen mukana olevat siirtoasiakirjat, ja pääsääntöisesti sähköisesti 1.1.2022 alkaen:
- vaaralliset jätteet;
- pysyviä orgaanisia yhdisteitä sisältävät ns. POP-jätteet eli pysyvät orgaaniset yhdisteet (uusi vaatimus 1.1.2022 lähtien);
- saostus- ja umpisäiliölietteet;
- hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet;
- rakennus- ja purkujätteet ja
- pilaantuneet maa-ainekset
-
Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen kierrätystä varten. Erilliskerättyä jätettä ei enää saa viedä kaatopaikalle eikä poltettavaksi.
Uuden jäteasetuksen mukaan yrityksen oli järjestettävä viimeistään 1.7.2022 jokaiselta taajamassa tai asema- tai yleiskaavoitetulla palvelu-, matkailu- tai työpaikka-alueella sijaitsevalta kiinteistöltä yhdyskuntajätteen erilliskeräys vähintään seuraavasti:
- muu biojäte kuin puutarha- tai puistojäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kymmenen (10) kilogrammaa;
- muovi- sekä paperi- ja kartonkipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään viisi (5) kilogrammaa;
- lasipakkausjäte, jos sitä syntyy viikossa vähintään kaksi (2) kilogrammaa;
- metallipakkausjäte ja muu pienikokoinen metallijäte, jos niitä syntyy viikossa yhteensä vähintään kaksi (2) kilogrammaa;
- muu kuin 2−4 kohdassa tarkoitettu muovi-, paperi-, kartonki-, lasi- ja metallijäte, puutarha- ja puistojäte, tekstiilijäte ja suurikokoiset käytöstä poistetut esineet mahdollisuuksien mukaan.
Erilliskeräysvelvollisuudet eivät koske kaikkein pienimpiä yrityksiä tai toimintoja. Yritys voi järjestää erilliskeräyksen yhteisesti samassa kiinteistössä olevien jätteen haltijoiden kesken tai jos yhtiö sijaitsee asunto-osake- tai kiinteistöyhtiössä.
-
Jokaisen yrityksen on oltava selvillä tuottamansa jätteen määrästä ja laadusta sekä järjestettävä jätteelleen jätehuolto. Jätteen syntyä pitää ehkäistä ja eri jätelajit tulee kierrättää tai muutoin käsitellä säädösten mukaisesti. Jätelain uudistuksen 2021 yhtenä tavoitteena on, että eri jätelajit lajitellaan ja kerätään nykyistä useammin erilleen toisistaan.
Motiva Oy:n valtion lukuun pitämällä Materiaalitorilla yritykset voivat etsiä jätehuollon palveluntarjoajia, jätehuollon toimijat uusia asiakkaita ja viranomaiset valvoa, että kaikki sujuu jätelain mukaisesti.
Yrityksen tulee noudattaa toimialansa ja toimintansa puitteissa ympäristölupansa tai jätelain mukaisia kirjanpito-, raportointi- ja ilmoitusvelvollisuuksia.
Lisätietoa: Jätelaki – Ympäristöministeriö