Viksua elämää
Kuopiossa on mukavaa ja helppoa elää ilmastoviisasta elämää! Tälle sivulle on koottu vinkkejä kaupunkilaisten avuksi ilmastoviisaaseen elämään liittyvissä valinnoissa.
Vinkkejä osa-alueista: liikkuminen, asuminen, ruokavalinnat ja kuluttaminen.
Kuopion kulutusperäinen hiilijalanjälki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta. Vuonna 2022 asukaskohtaiset päästöt oli Kuopiossa 8,9 t CO2-ekv. Globaalisti kestävä taso olisi vuonna 2030 2,5 t CO2-ekv.
Kotitalouksien kulutus aiheuttaa 60% Suomen hiilijalanjäljestä, joten omilla valinnoillasi on todellista merkitystä.
Hiilijalanjäljen pienentäminen hyödyttää monin tavoin:
- Vähentämällä energian kulutusta säästät myös sähkölaskussa.
- Kävelemällä ja pyöräilemällä hyödyt myös arkiliikunnasta.
- Lisäämällä kasvisten osuutta lautasella voi myös terveytesi parantua.
Viksu arkiliikkuminen
Liikkuminen muodostaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä yli viidesosan, noin 1,7 t CO2-ekv/henkilö. Runsaalla autoilulla ja fossiilisten polttoaineiden käytöllä on suuret ilmastovaikutukset.
Vähentämällä autoilua ja luopumalla fossiilisten polttoaineiden käytöstä voimme pienentää merkittävästi koko elämäntapamme hiilijalanjälkeä. Samalla terveys, hyvinvointi ja ympäristön viihtyisyys lisääntyvät.
-
-
-
-
-
- Autokalkulaattori ilmastovaikutusten ja kustannusten arviointiin Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Kaasuautoilijat ry Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Kaasuntankkausasemat Suomessa Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Sähköauton ostajan ABC Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Sähköauton valinta ja käyttö Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
Viksut asumisen ratkaisut
Asuminen aiheuttaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä noin 2,5 t CO2-ekv/henkilö eli kolmasosan koko elämäntavan ilmastovaikutuksesta. Asumisen hiilijalanjälki muodostuu suurimmaksi osaksi fossiilisella energialla tuotetun lämmön ja sähkön kulutuksesta. Myös rakennusten rakentamisesta ja varustamisesta aiheutuu ilmastopäästöjä.
Suuri ilmastovaikutus merkitsee myös suurta mahdollisuutta vähentää omia päästöjä:
- siirtymällä uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöön lämmityksessä
- siirtymällä alkuperätakuulla vahvistetun vihreän sähkön käyttöön
- parantamlla rakennuksen energiatehokkuutta remontoimalla
- kohtuullistamalla energiankulutusta
Vihreän sähkösopimuksen tekeminen on vaikutukseltaan suurista ratkaisuista helpoimpia. Kuopiossa noin puolet kuluttajien käyttämästä sähköstä on uusiutuvaa. Yhä useammassa talossa tuotetaan uusiutuvaa lämmitysenergiaa lämpöpumpuilla maalämmöstä, ulkoilmasta ja rakennusten poistoilmasta. Aurinkoenergia on täälläkin järkevä osaratkaisuksi niin sähkön- kuin lämmönkin tuotantoon.
-
- Asumisen ilmastoratkaisut (pdf) Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Pohjois-Savon maksuton energianeuvonta Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Motivan energianeuvonta Facebookissa Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Motivan Koti ja asuminen -sivut Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Aurinkosähköä kotiin -sivusto, Motiva Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Sinä ratkaiset millainen sähkönkäyttäjä olet (pdf) Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Joka kodin ilmastovinkit Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
- Tietoa kotien ja kiinteistöjen kunnossapidosta ja korjaamisesta Tämä linkki aukeaa uuteen välilehteen
Viksut ruokavalinnat
Keskivertosuomalaisen ruokavaliolla on noin 1,5 t CO2-ekv hiilijalanjälki. Siitä yli kaksi kolmannesta aiheutuu liha- ja maitotuotteista, joiden osuus kulutetusta ruoasta on suunnilleen kolmasosa. Eläinperäisillä ruoka-aineilla on siis suuri hiilijalanjälki. Myös ruokahävikin vähentäminen vaikuttaa hiilijalanjälkeen.
Ruoan kulutustietojen pohjalta nykyinen keskivertoruokavalio sisältää lihaa selvästi yli ravitsemussuositusten.
Muuta ruokavaliotasi ympäristömyönteisemmäksi
- siirry terveelliseen ja ravitsemuksellisesti täysipainoiseen kasvispainotteiseen ruokavalioon
- syö proteiinin lähteenä palkokasveja ja luonnonkalaa
- vähennä lihan, juuston ja muiden maitotuotteiden kulutusta
-
- joka päivä runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä
- joka päivä monipuolisesti kasvisproteiineja
- lisukkeeksi täysjyvää ja perunaa
- lähivesien kalaa pari kertaa viikossa
- harkiten juustoja, maitoa ja munia
- lihaa korkeintaan muutaman kerran viikossa – korvaa liha-aterioita proteiinipitoisilla palkokasveilla ja luonnonkalalla
Opettele myös valmistamaan ja ottamaan ruokaa lautaselle sopivasti. Tutki jääkaapin sisältö ennen ruokaostoksille menoa. Syö hankkimasi ruoat, muista käyttää tähteet ja rippeet. Hyödynnä ruoka-aineet, joiden viimeinen käyttöpäivä on lähestymässä. Tee ruokaostokset keskitetysti, jos kauppaan on pitkä matka. Hanki päivittäiselintarvikkeet lähikaupasta jalkaisin tai pyörällä.
-
- Valmiiksi kypsennetyt pavut, herneet, linssit ja kikherneet löytyvät kaupassa säilykehyllystä ja ovat nykyisin pääosin pakattuna kartonkipakkauksiin. Niille riittää valutus, huuhtelu ja kuumennus tarvittaessa.
- Eineshyllystä löytyy monenlaisia käyttövalmiita muru- ja suikalerakenteisia kaura-, härkäpapu- ja muita kasvisvalmisteita, sekä kasvispihvejä, -pyöryköitä ja -makkaroita.
- Tofut ja kaurapalat sijaitsevat usein juusto-osastolla.
- Kuivattuja papuja, linssejä ja herneitä sekä erilaisia härkäpapu-, herne- ja soijarouheita ja suikaleita löytyy kuivatavarahyllystä. Kuivatut palkokasvit ovat edullisia, mutta edellyttävät ruoanlaitolta suunnitelmallisuutta. Etenkin pavut vaativat puolen vuorokauden liotuksen ja yli tunnin keittoajan ennen käyttöä. Jalostetut rouheet ovat helppokäyttöisiä.
- Myös pakasteena löytyy paljon erilaisia kasvis- tai sieniproteiinia sisältäviä valmisteita tai ruokia.
-
Ilmastovastuullisen syömisen haasteeksi koetaan usein ruokailutottumukset ja reseptien puute. Sellaisten toimivien, helppojen ja edullisten kasvisruokareseptien, jotka syntyvät myös kiireessä ja nälässä. Ilmasto-olkkarin ruokakurssia varten ja Kuopion Perheentalolla pidettyä ruokapajaa varten koottiin muutamia hyviä reseptejä, jotka jaamme tässä. Pääraaka-aineina kotimaiset säilyvät kasvikset, proteiinilähteinä herneet, linssit, pavut ja luonnonkala.
Viksua kuluttamista
Tuntuva osa elämäntapamme ilmastovaikutuksesta aiheutuu kotiin, pukeutumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvästä tavaroiden ja palveluiden kuluttamisesta. Nykyisestä tavastamme kuluttaa tavaroita ja vapaa-ajan palveluita aiheutuu päästöjä keskimäärin 2 t CO2-ekv/henkilö.
Kulutuksen hiilijalanjäljen pienentämisen hankaluutena on, että yksittäisten hankintojen vaikutukset ovat yleensä pieniä. Yhden elektroniikkalaitteen, vaatteen, lelun, urheiluvälineen tai huonekalun ympäristövaikutukset eivät ole suuria, mutta kokonaisuutena kulutuksemme nykyinen määrä on kestämätön. Esimerkiksi vaateteollisuus tuottaa jopa 10 % koko maailman päästöistä.
Kuopion kaupunki on selvittänyt kulutuksen hiilijalanjäljen. Kulutusperusteisella päästölaskennalla pyritään arvioimaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, huolimatta siitä, missä kulutettu hyödyke on tuotettu.
Kuopiossa suurimmat kulutuksesta aiheutuvat päästöt aiheutuvat energiankulutuksesta, ruuasta, tavaroista ja palveluista sekä liikkumisesta. Kuopion tavoitteena on puolittaa kulutusperäinen hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
-
Tapoihimme käyttää ja huolehtia tavaroista tarvitaan muutos, sillä pelkästään energiamurros fossiilisista uusiutuviin energianlähteisiin liikkumisessa ja asumisessa ei riitä pienentämään hiilijalanjälkeämme globaalisti kestävälle tasolle. Meidän pitäisi käyttää kulutushyödykkeitä kuten vaatteita ja käyttötavaroita huomattavasti nykyistä pidempään ja hankkia vähemmän uutta. Olemassa olevia hyödykkeitä tulisi myös käyttää paljon useammin, eli niiden käyttöastetta pitäisi nostaa esimerkiksi lainaamalla tai kierrättämällä.
Kuluttamisen ilmastoratkaisut:
- Huolehdi tavaroiden hyvästä käyttöasteesta ja pitkästä elinkaaresta.
- Osta vähemmän ja laadukkaampaa. Ajattele ostopäätöstä tehdessäsi tavaran elinkaarta.
- Lainaa ja vuokraa tavaroita, joita et tarvitse usein.
- Lainaa tavaroitasi muille, omista yhdessä.
- Hanki käytettyä ja kierrätä tarpeettomaksi käyneet tavarasi uuteen käyttöön.
- Huolla ja korjaa tai korjauta omistamasi tavarat. Arvosta olemassa olevaa.
- Hanki uusiutuvalla energialla tuotettuja, ympäristömerkittyjä ja kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita.
-
Jätteiden lajittelu koetaan usein esimerkillisen ympäristövastuulliseksi toiminnaksi. Kulutuksen ilmastovaikutukseen jätteiden tarkalla lajittelulla on vain vähäinen vaikutus. Olennaisempaa on vähentää sekä materiaalien ja energian käyttöä että jätteiden syntyä kuluttamalla vähemmän ja kestävämmin. Lajittelu on tärkeää kiertotalouden toteutumisen kannalta. Lajittelun avulla saadaan uudelleen hyödynnettäviä raaka-aineita.
Kulutuksen hiilijalanjäljen vähentämisessä on kyse ajattelutavan muutoksesta ja arvoista. Olemme tottuneet ostamaan omaksi lyhytaikaiseen tai vähäiseen käyttöönkin tarvitsemamme tavarat ja ostamaan aina uutta rikkinäisten tavaroiden tilalle. Entä jos alkaisimme arvostaa pitkää elinkaarta, kestävyyttä ja korjattavuutta uutuudenviehätyksen sijaan? Voisimmeko suosia palveluita ja etsiä vaihtoehtoja ostamiselle?
Talouden eikä välttämättä ympäristönkään kannalta parasta ei välttämättä ole euromääräisen kulutuksen vähentäminen, vaan se, että kulutetaan vähähiilisiä palveluita: vuokrataan tuotteita, huolletaan ja korjautetaan, kulutetaan kulttuuria ja taidetta ja ostetaan ihmiseltä ihmiselle palveluja. Kulutuskulttuurin muutos ei merkitse elämänlaadun heikkenemistä, pikemminkin se voi tarjota mahdollisuuksia hyvään elämään.
-
Kuopiossa on monenlaisia kestävää kulutusta edistäviä palveluita. Helpotimme niiden käyttöönottoa kokoamalla listan Kuopion seudulla toimivista lainaamoista, korjauspalveluista ja käytetyn tavaran liikkeistä. Mukana on monenlaisia toimijoita perinteisistä käsityötaitajista uudenlaisiin vertaisvuokrauksen palvelualustoihin.
Suomalaisten kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälkeä koskevat tiedot ovat vuodelta 2021 (lähde: Suomen ympäristökeskus).