Ruoantuotanto ja -kulutus

Ruokapalvelujen vastuullisuutta on edistetty Kuopiossa vuosina 2023 ja 2024. Hävikkiruoan vähentäminen on ollut monelle tärkeä keino toiminnan parantamiseen. Myös ilmastoystävällisiin ruokavalintoihin on panostettu. Kestävää ruokaketjua on edistetty kampanjoilla ja muulla viestinnällä sekä hanketyössä.

Ruokaturvallisuuden hankkeita on tuettu innovaatioekosysteemisopimuksen kautta

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Strategia ja kehittäminen

Järviluontoa ja lähikalastusta on nostettu esiin viestinnässä

Keski- ja Etelä Kallaveden järviluontoa ja lähikalastusta on nostettu esille muun muassa blogiteksteissä.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Strateginen maankäyttö

Viljelylaatikoita on suunniteltu leikkipaikoille

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Viher- ja virkistysaluesuunnittelu

Kansalaisopistolla on järjestetty ruokakursseja kestävyysnäkökulmalla

  • Kestäviin valintoihin ohjaavia ruokakursseja toteutuu lukuvuosittain noin kymmenen.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kansalaisopisto

Sakky on kehittänyt vastuullisia ruokapalveluita

  • Sakkyn ravintolapalvelut kehittävät vastuullista toimintaa ja osaamistaan. Savilahdessa käytössä on mm. biojätteen keräys nykyaikaisella ja uudella imumenetelmällä. Kaikissa ravintoloissa seurataan biojätteen määrää. Seuranta vaikuttaa ruokalistasuunnitteluun ja ruoan valmistusmääriin.
  • Ruokailun päätyttyä henkilöstö voi ostaa ylijäämäruokaa omiin astioihin.
  • Savilahden kampuksella ravitsemus- ja elintarvikealan opiskelijoiden valmistamia tuotteita myydään Bistro-kahvilassa.
  • Ravintolapalveluissa sekä ruoka-alan opetuksessa kaikki koneet ovat energiatehokkaita.
    Sakky julkaisi Vastuulliset ruokapalvelut -työkalun ruokapalveluiden käyttöön maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella
  • Sakky oli osatoteuttajana valtakunnallisessa KasvisPro -ruokapalveluiden kehittämishankkeessa.
  • Sakky hallinnoi valtakunnallista Portaat luomuun -ohjelmaa, jolla edistetään luomun käyttöä ammattikeittiöissä.

Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä / Savon ammattiopisto

Savonia on edistänyt vastuullisuutta monissa ruokajärjestelmän hankkeissa

  • Ruokajärjestelmän hankkeissa on kehitetty vastuullista ja kestävää ruokaketjua/-järjestelmää Pohjois-Savoon.
  • Lähituotteilla makua lautaselle -hanke edistää ruoka-alan yritysten ymmärrystä oman toiminnan vastuullisuudesta ja kestävyydestä ja lisää yritysten osaamista kehittää vastuullisempia tuotteita ja raaka-aineita.
  • Mission Positive Handprint- hanke edisti Pohjois-Savon ravintoloiden muutoskyvykkyyttä ja vastuullisuusosaamista kohti kestävämpää kehitystä. Ravintoloissa mm. vähennettiin ruokahävikkiä, energian- ja veden kulutusta, lisättiin kierrätystä ja kasvatettiin kuluttajien positiivista kädenjälkeä digitalisaation avulla. Lisäksi lisättiin tietoisuutta ravintoloiden ruoka-annosten hiilijalanjälkilaskennasta ja edistettiin osaamista kasvisruokatarjonnan lisäämiseksi.
  • Metsistä ja luonnontuotteista liiketoimintaa -hankkeen toimenpiteiden kautta metsänomistajat ovat saaneet uutta tietoa metsien monikäytöstä ja kestävistä tavoista hyödyntää metsien luonnontuotteita omassa liiketoiminnassa.
  • Ruokajärjestelmä on ollut aktiivisesti mukana Pohjois-Savon Agri-Food Klusterin kehitystyössä, jonka ansiosta Pohjois-Savo on päässyt mukaan eurooppalaiseen klusteriyhteistyöhön. Klusterin myötä tehdään tuloksellista yhteiskehittämistä yritysten kestävän kasvun ja muutoskyvykkyyden tueksi myös kansainvälisellä tasolla.
  • FOODNUTRI: kansallisen infrastruktuurihankkeen jalkauttaminen Pohjois-Savon alueelle -hankkeessa edistetään ilmastoystävällisiä ruokavalintoja mm. kuluttajalähtöisen tiedon keruutapojen kehittämisellä mm. kasvis- ja kalaruokaan keskittyen. Yritykset voivat hyödyntää kuluttajalähtöistä tietoa uusien vastuullisten ruokalajien kehittämisessä. Uusia ilmastoystävällisiä vaihtoehtoja tarvitaan lisää markkinoille, jotta kuluttajat löytäisivät houkuttelevia, helppokäyttöisiä ja itselleen maistuvia ruokalajeja ja tuotteita.
  • Hankkeet ovat järjestäneet mm. kampanjoita, koulutuksia ja työpajoja, joissa kuluttajia, tuottajia ja jakelijoita on koulutettu resurssiviisaudesta ja ilmastoviisaasta toiminnasta.

Toteuttaja: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Ruokajärjestelmän tutkimusala

Servica on panostanut ruokahävikin ja ruokalistojen hiilijalanjäljen pienentämiseen

  • Servican ruokapalveluissa keskeisinä tavoitteina ovat ruokahävikin vähentäminen ja ruokalistojen hiilijalanjäljen pienentäminen. Vuonna 2024 Servica on ollut mukana Kuopion kaupungin Kiertotalouden Green Deal -sitoumuksen valmistelussa. Sitoumuksen myötä Servica sitoutuu entistä vahvemmin minimoimaan elintarvikejätteen ja ruokahävikin määrää sekä lisäämään kasvis- ja kalaruokien käyttöä resurssitehokkuuden parantamiseksi.
  • Käytännön esimerkkejä hävikin vähentämisestä ovat hävikkiruoan myynti ResQ-palvelun kautta sekä osallistuminen hankkeisiin ja verkostoihin, kuten SISU ja FoodLoops. Syksyllä 2024 Servica osallistui Hävikkiviikon Supervoimaa koululounaasta! -keskustelutilaisuuteen, joka oli suunnattu koululaisille. Tapahtuman tavoitteena oli edistää ilmastokasvatusta ja lisätä tietoisuutta ruokahävikin merkityksestä.
  • Servica etsii jatkuvasti uusia toimintamalleja ja keinoja ruokalistojen ilmastovaikutusten vähentämiseksi. Osana tätä työtä järjestetään säännöllisesti makuraateja, joissa testataan kasvis- ja kasviproteiinipohjaisia ruokia. Tavoitteena on kehittää reseptejä, jotka tekevät kasvipohjaisista vaihtoehdoista houkuttelevampia ja ilmastoystävällisempiä. Esimerkiksi riisiä korvataan kotimaisella ohralla, mikä tukee paikallista viljelyä ja pienentää ruokalistojen hiilijalanjälkeä.
  • Servican palvelun- ja tavarantoimittajilla sekä alihankkijoilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen edistämisessä, ja yhteistyötä halutaan vahvistaa erityisesti paikallisten tuottajien kanssa heidän vastuullisuustyönsä kehittämiseksi. Kesäkuussa 2024 Servica järjesti tavaran- ja palveluntoimittajille yhteistyötilaisuuden, jossa keskityttiin vastuullisiin hankintoihin. Lisäksi Servica on aktiivisesti mukana Agri-Food -klusterin toiminnassa ja osallistui marraskuussa 2024 Agri-Food Future -tilaisuuteen. Siellä esiteltiin pien- ja lähituottajille sekä viljelijöille Servican vastuullisuusodotuksia korostaen kestävien kumppanuuksien merkitystä markkinoilla menestymiseksi.
  • Kuopion kouluissa ja päiväkodeissa on tällä hetkellä yksi kasvisruokapäivä viikossa. Tulevaisuudessa Servica tavoittelee kasvisruokapäivien lisäämistä yhdellä-kahdella päivällä viiden viikon jakson aikana sekä punaiseen lihaan perustuvien annosten korvaamista kasviproteiinilla. Tämä tukee uusia suomalaisia ravitsemussuosituksia, jotka ohjaavat kasvispainotteisempaan ruokavalioon ja vähentävät ilmastovaikutuksia.
  • Jatkossa ruokalistojen hiilijalanjälkeen liittyvät tavoitteet pyritään kirjaamaan osaksi palvelusopimuksia. Tämä edistää vastuullisuuden integroimista yhä vahvemmin ruokapalveluiden ydintoimintaan ja tukee samalla ravitsemussuositusten toteutumista.

Toteuttaja: Servica Oy

Jätekukko on ollut mukana yhteisessä ruokahävikkiä koskevassa viestinnässä

  • Ruokahävikkiyhteistyö jatkui tänä vuonna laajentuen Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueille. Yhteistyössä mukana tänä vuonna olivat Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke, FoodLoops-hanke, kunnallisia jäteyhtiöitä ja eri kunnissa toimivia ruokapalvelutoimijoita. Hävikkiviikko toimi ympärivuotisen viestinnän lähtölaukauksena. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa ruokahävikin viestintää ja määrän mittaustapaa.

Toteuttaja: Jätekukko Oy

Yliopisto on tehnyt kestäviä ruokahankintoja ja pyrkinyt vähentämään hävikkiä

  • Kampusravintolatoiminnasta vastaavan toimijan (Compass Group) yhtenä kilpailutuskriteerinä on ollut sitoutuminen yliopiston Keva-tavoitteiden toimenpiteisiin. Vastuullisuutta kehitetään yhteistyössä.
  • Kampusravintoloissa on ollut jo muutamia vuosia käytössä yhden lautasen malli. Ruokahävikkiä seurataan mm. hävikkiruoan punnituksella ja ruokahävikistä viestitään aktiivisesti kaikille yliopistolaisille. Kasvisruokaa on tarjolla vähintään yksi ruokalaji, ja opiskelijat saavat siitä 1e alennuksen/ateria mikä on ollut hyvä kannustin. Ravintolat seuraavat nykyisin hävikkiä kautta koko toimintaketjun raaka-aineiden hankinnasta, kuljetuksista, valmistuksesta ja esillepanosta aterioiden ruokahävikkiin. Hävikkiruokaa myös myydään lounasajan jälkeen yliopistolaisille.
  • Hankinnoissa kotimaisuus ja lähiruoka ovat ensisijaisia vaihtoehtoja. Yliopisto on suosinut hankinnoissaan 2010-luvulta asti luomua, kotimaisuutta ja Reilunkaupan tuotteita. Tuotteita on lisääntyvästi vaihdettu toisiin, esim. tuontitavaraa olevat elintarvikkeet kotimaisiin tai ympäristöystävällisempiin versioihin. Yliopiston tarjoiluissa linjauksena on ensisijaisena kotimaiset kasvisruoka- ja kotimainen kala erityisesti punaisen lihan mutta myös kanan tilalla, johon ravintolatoimija on sitoutunut. Kampusravintoloista löytyy kuitenkin myös kotimainen lihavaihtoehto ruokailijoille.
  • Ravintolatoimija seuraa tarvittaessa yhdessä yliopiston kanssa ravintoloiden toiminnan energian ja veden sekä kemikaalien ym. kulutusta ja jätteen määrää ja tekee tarvittavia vähennystoimenpiteitä.
  • Kaikista em. toimenpiteistä viestitään yhdessä yliopistolaisille ja pyydetään palautetta. Yliopiston eri toimijoiden ja henkilöstöryhmien edustajia on myös mm. asiakastoimikunnissa jäseninä ja vastaavasti ravintolapalveluiden toimijat ovat mukana mm. yliopiston Keva-ryhmässä opiskelijoiden edustajien lisäksi. Kehittämistoimenpiteitä tehdään yhdessä vuosittain ja seurataan niiden vaikuttavuutta.

Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto