Kulutus ja materiaalikierrot

Uusio- ja kierrätysmateriaaleja on hyödynnetty kaupungin rakennushankkeissa

Kaupungin rakennuttamissa hankkeissa on käytetty uusio- ja kierrätysmateriaaleja vuosina 2023-2024 seuraavasti:

• Betonimurskeita: 43 830 tn
• Pohja- ja arinatuhkia: 970 tn
• Kierrätettyjä graniittisia reunakiviä: 3 365 m
• Kierrätettyjä betonilaattoja: 600 m2
• Louheen uusiokäyttö: 69 000 m3
• Moreenien uusiokäyttö: 30 300 m3
• Rakennekerrosten uusiokäyttö: 7 000 m3

• Vanhoja leikkivälineitä on kunnostettu ja kierrätetty ja vanhoja aitarakenteita kierrätetty.

• Rakennuttamiskohteissa pyritään löytämään maamassoille ja kierrätysmateriaaleille hyötykäyttö ja sijoituspaikka mahdollisimman läheltä kaivupaikkaa. Tällä pyritään vähentämään päästöjä ja toimimaan resurssiviisaasti.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Rakennuttaminen

Materiaalien ja rakennusosien kierrätystä on tehostettu

• Purkuhankkeissa on lisätty materiaalien sekä rakennusosien kierrätystä. Kierrätysmateriaalien käyttöön on kehitetty ratkaisuja Kieppu-hankkeessa.
• Rakennustyömaiden jätteiden määrä, kierrätysaste ja hyötykäyttöaste on jatkuvassa seurannassa ja optimoinnin kohteena.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Tilapalvelut

Kunnossapitopalvelut on tehnyt hiilijalanjälkilaskennan kaikkien kunnossapidon tilaamien urakoiden osalta

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kunnossapito

Viheralueiden suunnittelussa on hyödynnetty kierrätysmateriaaleja

• Suunnitteluratkaisuissa hyödynnetään kierrätys- ja ylijäämämateriaaleja, kuten purettuja kivimateriaaleja. Kadunrakentamisessa on hyödynnetty ylimääräiseksi jääneitä materiaaleja mm. murskeita.
• Saneerattavalla leikkipaikalla olevia leikkivälineitä ja kalusteita on suunniteltu kunnostettavaksi.
• Poistettavia puita ja risuja on käytetty rakentamiskohteissa muun muassa risuaidoissa ja maapuina.
• Rakennettavalta alueelta syntyvät kaivuumaat on käytetty kohteessa esim. täyttömäkinä puiston toiminnallisuuden parantamiseksi tai ympäristön rikastuttamiseksi.
• Biohiiltä sisältäviä kasvualustoja on suunniteltu.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Viher- ja virkistysaluesuunnittelu

Irtokalusteita on kierrätetty kasvun ja oppimisen palvelualueella

• Kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintayksiköiden irtokalustekierto hoidetaan omana kokonaisuutenaan. Käytöstä poistetaan ainoastaan käyttöikänsä saavuttaneet, vaurioituneet irtokalusteet. Mikäli yksikköön esimerkiksi toiminnallisen muutoksen johdosta uusitaan irtokalusteita yksiköstä poistuvat ehjät irtokalusteet hyödynnetään kaupungin muissa varhaiskasvatuksen ja opetuksen yksiköissä.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Talous ja omistajaohjaus

Puutavaraa on ohjattu pitkäaikaiseen käyttöön

• Puutavaran kilpailutuksella vaikutetaan siihen, että puutavara ohjautuu mahdollisimman pitkäaikaiseen käyttötarkoitukseen.
• Muun muassa metsäteiden kunnostuksessa hyödynnetään kierrätettyä betonimursketta.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Metsät ja vesialueet

Sähköinen viestintä on vähentänyt painomateriaaleja kansalaisopistolla

• Kurssi-, tapahtuma- ja luentotarjonta on digitaalisena, paperisesta opinto-oppaasta on luovuttu ja paperisena painetaan vain senioreille suunnattua tiedotusta.​
• Opiskelijat ilmoittautuvat verkossa ja verkko- ja mobiilimaksaminen on mahdollista.​
• Markkinointi ja tiedotus hoidetaan pääosin digitaalisesti kaupungin info-taulujen, kotisivun ja some-kanavien kautta.​
• Kansalaisopistolla vältetään jätteen syntyä tekemällä järkeviä ja pitkäkestoisia hankintoja ja välttämällä ruoka- ja materiaalihävikkiä. Kaikki jäte lajitellaan.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kansalaisopisto

Kaukolämmöntuotannon tuhkaa on mennyt hyötykäyttöön

• Kaukolämmöntuotannossa vuonna 2023 syntyneestä tuhkasta on mennyt hyötykäyttöön 91 % lannoitteeksi ja maanrakennukseen.

Toteuttaja: Savon Voima Oyj

Sakky on edistänyt kiertotaloutta kampuksilla, hankkeissa ja työmailla

• Reilu Sakky -vastuullisuusohjelman yksi päämäärä on kestävä kohtuutalous, jolla edistetään resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta. Keväällä 2024 selvitettiin eri koulutusaloilta tulevia sivuvirtoja ja hyötykäyttöehdotuksia.
• Sakkyn kaikille kampuksille on päivitetty jätehuoltosuunnitelmat ja lajitteluohjeet, joiden tavoitteena on tehostaa lajittelua ja edistää kiertotaloutta.
• Sakky velvoittaa, että kaikissa purku-urakoissa materiaalien kierrätyksen on oltava vähintään 80%. Kuopion Presidentinkadun kampuksen purku-urakan kierrätysaste oli 97%.
• Sakkyn rakennustyömaiden vaatimuksena on, että jätteiden kierrätyksen on oltava yli 60%, joka on myös Joutsenmerkin vaatimuksissa.
• Sakky toteuttaa vastuullisia hankintoja ja teki Ympäristömerkkisitoumuksen keväällä 2023 ensimmäisenä julkisena toimijana kansalliselle Sitoumus2050-sivustolle. Sakky on kehittänyt alihankintaketjujen vastuullisuusosaamista toteuttamalla markkinavuoropuheluita tavaran- ja palveluntoimittajien kanssa sekä kehittämällä työkaluja yritysten ympäristötyön tueksi.
• Syksyllä 2024 järjestettiin SWAPPI vuatteet kiertoon -tapahtuma, jossa henkilöstö ja opiskelijat toivat ylijäämävaatteita ja -asusteita toisten käyttöön maksutta.
• Sakkyssa käynnistyi syksyn 2023 aikana kaksi vihreän siirtymän täydennyskoulutusta; Kohti vihreämpää logistiikkaa sekä Konepajan hiilijalanjälki ja kiertotalous haltuun

Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä / Savon ammattiopisto

Niiralan Kulma on hyödyntänyt kierrätettyä purkubetonia rakennuskohteissa

• Vanhan käyttöikänsä päässä oleva Neulastie 6 kiinteistön purkujätettä käytettiin samalle paikalle rakentuvan rivi-/pienkerrostalo uudiskohteen rakentamisessa. Purettujen rakennusten teräsbetonirungon betoniosista valmistettiin suoraan työmaalla mursketta, joka hyödynnettiin uusien pihaväylien ja paikoitusalueen rakennekerroksissa.
• Hyödyntämällä työmaalla puretuista rakennuksista syntyvän betonimurskan murskaa ei tarvitse kuljettaa tontilta pois. Näin vältytään myös neitseellisen kallion louhinnalta ja uuden kiviaineksen kuljettamiselta, jotka aiheuttavat huomattavia päästöjä.
• Niku järjesti asukkailleen Siivouspäivän 29.4.2024, jossa oli mahdollista tuoda kodin isompaa ja pienempää tavaraa kierrätykseen ilmaiseksi.

Toteuttaja: Niiralan Kulma Oy

Jätekukko on kannustanut asukkaita lajitteluun ja parantanut uusiomateriaalien ja hyötyjakeiden hyödyntämistä

• Biojätteen lajitteluvelvoite on tullut voimaan 1.10.2024 Kuopion keskeisellä taajama-alueella, eli biojätteen lajittelu on lisääntynyt merkittävästi. Biottajat -kampanjalla on kannustettu asukkaita lajitteluun ja kerrottu myös lajittelun merkityksestä. 1.10.2024 alkaneessa Kuopion keskeisen taajaman biojätteen kuljetusurakassa on jäteautojen käyttövoimana biokaasu.
• Jätekukko on ottanut käyttöön pohjoismaiset jätekuvakkeet vuonna 2024. Käyttöönottoa jatketaan ensi vuonna. Kuvakejärjestelmä helpottaa jätteiden lajittelua sekä Suomessa että muissa Pohjoismaissa, kun jätemerkinnät ovat yhtenäiset. Jätekuvakkeiden käyttöönotto koskee niin kotitalouksien neuvontamateriaalia, jäteastiatarroja ja muuta ohjeistusta, kuin lajitteluasemiakin.
• Kiertokukko Oy aloitti operatiivisen toiminnan vuoden 2024 alusta. Tämä mahdollistaa paremman ja ammattitaitoisemman maa- ja kiviainesten uusiomateriaalien käsittelyn, myynnin ja hyödyntämisen.
  Uusiomateriaaleja on hyödynnetty kenttä- ja tierakenteissa niin asiakkaiden kohteissa kuin jätekeskuksellakin.
• Joidenkin Jätekukolta edelleen toimitettavien hyötyjakeiden (kipsi, bitumi ja muovi) laatua on saatu parannettua ja ohjattua enemmän materiaalihyötykäyttöön. Parannus on saatu aikaan tarkemmalla kuormien valvonnalla ja asiakkaiden ohjeistuksella vuonna 2024.
• Aluekeräyspisteiden ja ekopisteiden säiliöitä on yhdenmukaistettu, ja lisäksi tehty keräyspisteillä tehostetusti hoitotoimia vuonna 2024.
• Jäteneuvontamateriaalia on nyt saatavilla myös englanniksi, ukrainaksi, venäjäksi ja arabiaksi.
• Lajitteluasemien osalta asiakkaita on osallistettu vuonna 2024 lajitteluasemien suunnitteluun palvelumuotoilun avulla. Tämä tehtiin yhdessä Ekokympin, Metsäsairilan ja Keski-Savon jätehuollon kanssa. Tavoitteena oli asioinnin kehittäminen asiakasnäkökulmasta. Lisäksi tehtiin kysely asiakkaille, johon saatiin noin tuhat vastausta.

Toteuttaja: Jätekukko Oy

Kiertokukko on edistänyt uusiomateriaalien hyödyntämistä

• Vuoden 2024 aikana Jätekukko on toimittanut uusiokäyttöön betonimurskeita 14 000 t. (164 rekkakuormaa), asfalttimurskeita 3 700 t. maarakentamiseen ja uuden asfalttimassan valmistukseen, ylijäämäkivistä tehtyä kivimurskeita 6 600 t. Puhtaita maita on toimitettu uusiokäyttöön 1 240 t.
• Hiekoitussepeliä seulottiin kesällä 2023 ja sitä hyödynnettiin liukkauden torjunnassa jätekeskuksella ja maakeskuksella. Hiekoitussepelille investoitiin varasto, jotta materiaali on paremmin hyödynnettävissä talvella.
• Murskeita ja maita on hyödynnetty aluerakentamisessa jätekeskuksella ja maakeskuksella.
  Roskaisia, kantavia maamassoja puhdistettiin 4 500 t ja käytettiin aluerakentamisessa.

Toteuttaja: Kiertokukko Oy

Kuopaksen työmaan kierrätysaste on ollut korkea

Savilahden rakennushankkeessa työmaan kierrätysaste on ollut erittäin korkea, 96 %.

Toteuttaja: Kuopion Opiskelija-asunnot Oy

Yliopisto on sitoutunut tekemään kestäviä hankintoja

• Ylimääräistä kulutusta ja hankintaa on pyritty vähentämään jo vuosia.
  Keinoina mm. paperittomat toimistot sekä sähköisten järjestelmien käyttöönotto, hankintojen kilpailuttaminen sekä keskittäminen (mm. pienhankinnat keskitetysti koko yliopistolla).
• Hankinnoissa huomioidaan kestävyys ja vastuullisuus mm. hankintakriteereinä sekä valintakriteereinä yliopiston kilpailuttaessa palveluitaan. Esimerkiksi ravintolapalveluiden kilpailutuksessa 2023 kriteereillä oli suuri painoarvo.
• Kalusteita ja laitteita kierrätetään koko yliopistossa ja eri jätejakeet lajitellaan ja toimitetaan hyötykäyttöön tai asianmukaiseen käsittelyyn.
• Yliopistolla on sekä Green Office että Reilun kaupan status/sertifikaatti, joiden toimenpiteisiin koko yliopisto on sitoutunut yhdessä sekä opiskelijoiden että muiden kampuksen toimijoiden kanssa (kampusravintolat, siivous ja kunnossapito ym.).
• Kampuksilla harrastetaan kesäisin kampusviljelyä viljelylaatikoissa ja -säkeissä, johon voivat osallistua sekä henkilöstö että opiskelijat. Materiaaleina käytetään usein käytöstä poisjääneitä/ylimääräisiä materiaaleja (puu, vaneri, betonirenkaat). Mullan vaihtojen yhteydessä myös jäänyt multa pyritään käyttämään viherrakentamiseen aina kun mahdollista.
• Sadevettä käytetään kasteluun mahdollisuuksien mukaan, myös esim. ulkona olevissa tutkimuksiin liittyvissä viljelmissä/taimien kasvatuksessa.

Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto