Energian tuotanto ja kulutus

Katuvalaistuksen uusimisella on säästetty energiaa

• Katuvalaistuksen osalta valaisinvaihtoja jatketaan. Uudet LED-valaisimet ovat vanhoja valaisimia energiatehokkaampia ja uudet valaisimet mahdollistavat kattavammat ohjausmahdollisuudet, joiden avulla saadaan energiansäästöä. Katuvalaistuksen valotehoa on optimoitu energian kulutusta ajatellen.
• Vuonna 2024 vaihtoalueina olivat Särkiniemi, Särkilahti ja Hulkontie. Myös liikuntapaikkojen, kuten kuntoradat ja kentät, valaisimia vaihdetaan LED-malleiksi.
• Kunnossapidon läntisessä alueurakassa on otettu ensimmäisenä Kuopion alueurakkana käyttöön työkoneiden päästöluokkavaatimukset sekä uusiutuvan polttoaineen käyttövelvoite.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kunnossapito

Taloteknisiä säätöjä on tehty kaupungin kiinteistöihin ja energiassa siirrytty uusiutuviin lähteisiin

• Energiatehokkuustoimina Tilapalvelut on tehnyt taloteknisiä säätöjä yli 200 kaupungin kiinteistöön esimerkiksi laskemalla sisälämpötiloja sekä tarkastamalla ilmanvaihdon aikaohjelmia ja lämpötiloja. Kiinteistöihin on uusittu myös valaisimia.
• Sähköenergian hankinnasta 100% on tuotettu uusiutuvilla, alkuperävarmennetuilla energianlähteillä.
• Toimitilahankkeissa rakennuksen e-luku on suunnitelmien arvioinnin yhtenä yhtenä kriteerinä.
• Uusiin ja olemassa oleviin kohteisiin rakennetaan aurinkovoimaloita kannattavuusharkinnan perusteella.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Tilapalvelut

Kunnossapitopalvelut on tehnyt hiilijalanjälkilaskennan kaikkien kunnossapidon tilaamien urakoiden osalta

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kunnossapito

Kaupungin metsänhoito on vähentänyt energiankulutustaan

• Hakkuut pyritään suunnittelemaan siten, että koneiden siirtoja tulee mahdollisimman vähän.
• Urakointisopimuksissa on määritelty mm. konekaluston ikä.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Metsät ja vesialueet

Energiatehokkuus on asetettu uudishankkeiden kriteeriksi

• Kasvun ja oppimisen palvelualueille toteutettavissa uudishankkeissa (koulut ja päiväkodit) on hankintavaiheessa yhtenä laadullisena kriteerinä rakennuksen energiatehokkuus.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Talous ja omistajaohjaus

Kansalaisopisto on säästänyt energiaa käytännönteoilla

• Laitteita pidetään päällä tai valmiustilassa vain silloin kun niitä käytetään. Käyttäjät huolehtivat, että työtilasta poistuessaan valot on sammutettu ja laitteet on suljettu.
• Puistokartanon lämmitystä ohjataan älypattereilla.
• Sekä henkilökuntaa että opiskelijoita kannustetaan veden kestävään käyttöön.

Toteuttaja: Kuopion kaupunki, Kansalaisopisto

Savon Voima on optimoinut kaukolämmön tuotantoa

• Karttulan kaukolämmöntuotannossa on alettu tuottaa energiaa polttoon perustumattomalla tavalla hyödyntämällä sähkökattilaa. Tällä tavoin tuotannolle saadaan parempi hyötysuhde.
• Tahkovuorelle on tulossa lämpöpumppu, millä on tarkoitus korvata kesäajan polttoon perustuvaa tuotantoa. Tuotannon hyötysuhdetta saadaan parannettua.
• Juankosken, Nilsiän, Tahkovuoren ja Karttulan kaukolämpöverkoissa on optimoitu kaukolämpöverkon lämpöhäviöitä ja tiputettu kaukolämmön menolämpötilaa.

Toteuttaja: Savon Voima Oyj

Kuopion Energia on optimoinut polttoaineen käyttöä

• Kaukokylmän tuottamiseen tarkoitettuja lämpöpumppuja on käytetty chc-tuotantoon sähkön hinnan ollessa sopiva. Muutoksella on saatu säästöjä polttoaineiden käyttöön.
• Vuonna 2024 on tehty kattilamuutos Haapaniemi 2 laitokseen, joka mahdollistaa 100 % biopolttoaineiden käytön.

Toteuttaja: Kuopion Energia Oy

Kuopion Vesi on panostanut aurinkovoimaan ja hyödyntänyt lietteen biokaasua

• Aurinkovoimalaa laajennettiin merkittävästi vuonna 2023.
• Jänneniemelle ja Itkonniemen vesilaitokselle hankittiin energiatehokkaampia pumppuja vuosina 2023 ja 2024.
• Vuonna 2023 Lehtonimen puhdistamon biokaasuprosessista lietettä hyödyntäen saatiin kaikki laitoksen tarvitsema lämpö ja 50 % sähköntarpeesta. Puhdistamojen lietteet toimitetiin pääosin Gasumin biokaasulaitokselle.
• Vesihuoltoverkostojen verkostomallit valmistuivat vuonna 2023 Kuopion keskeisen kaupunkialueen, Karttulan, Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän alueilta. Mallinnustyötä jatkettiin vuonna 2024 vesijohtoverkoston pumppausten optimoinnin osalta. Mallinnuksella saadaan verkoston toiminnasta ja energiatehokkuudesta arvokasta tietoa.

Toteuttaja: Kuopion Vesi Oy

Sakky on tarkastellut toiminnan hiilijalanjälkeä ja tehostanut energiankäyttöä

• Reilu SAKKY-vastuullisuusohjelma ohjaa toimintaa vuosina 2024-2027.
• Sakky on laskenut kaikkien uudisrakennuksien hiilijalanjäljen (Toivala, Iisalmi, Varkaus, Savilahti), joka on yksi Joutsenmerkin vaatimuksista.
• Sakky on laskenut oman toiminnan hiilijalanjäljen jo vuodesta 2019 saakka ja siitä kerrotaan vuosittain osana ympäristöraporttia ja -tilinpäätöstä. Sakky oli mukana valtakunnallisessa ammatillisen koulutuksen VASKI-hankkeessa, jossa kehitettiin yhteinen hiilijalanjälkilaskuri ammatilliseen koulutukseen. Hiilijalanjälki julkaistaan myös osana valtakunnallista verkostoa.
• Sakkyn Savilahden kampuksen lämmitysratkaisuksi valittiin Kuopion Energian kaukolämmitys ja jäähdytysratkaisuksi kaukojäähdytys. Kaukolämmön etuja ovat sen matalat elinkaarikustannukset, energiatehokkuus, toimintavarmuus sekä toimittajan paikallisuus. Kaukolämpö tuotetaan pääsääntöisesti uusiutuvilla, lähialueilta hankituilla biopolttoaineilla. Kallan Kylmä -lähijäähdytyksessä puolestaan hyödynnetään Kallaveden syvänteestä tulevaa kylmää vettä. Jos kaukokylmää verrataan perinteiseen vedenjäähdytykseen, sähkön säästö on jopa 80 prosenttia.
• Kaikissa Sakkyn rakennuksissa on lämmöntalteenotto-energiatehokkaat ratkaisut.
  Joutsenmerkkirakennukset ovat A-energialuokkaa esim. kiinteistöjen talotekniikka on toteutettu älykkäällä valaistuksenohjaustekniikalla, valaisinten liitäntälaitteet ovat DALI-säädettyjä ja valaisimet ovat pienitehoisia LED-valaisimia. Lisäksi ilmanvaihdon ohjaus on toteutettu tarpeen mukaisella ohjauksella ja säädettynä. Kaikille kampuksille tullaan vaihtamaan ledit vuoden 2024 aikana.
• Uudisrakennuksissa hyödynnetään myös aurinkoenergiaa.
• Keittiöiden kylmälaitteissa on luonnolliset (hiilidioksidi) kylmäaineet.
• Hukkalämpöä hyödynnetään mm. käyttöveden esilämmityksessä.
• Veden – ja energiankulutuksen reaaliaikainen sähköinen seurantajärjestelmä.
• Sakky luopui vuoden 2023 loppuun mennessä viimeisestä öljylämmitteisestä rakennuksesta ja Toivalassa oleva kiinteistö siirtyi maalämpöön.
• Sakky viettää vuosittain valtakunnallista energiansäästöviikkoa, jolloin aihetta käsitellään opetuksessa ja energiansäästötietoa jaetaan.

Toteuttaja: Savon koulutuskuntayhtymä, Savon ammattiopisto

Niiralan Kulma on optimoinut energiankulutusta

• Vuonna 2023 sähkönkulutuksessa saavutettiin 172 MWh:n (43 000 e) säästö sulkemalla kaikki (31 kpl) asukkaiden käytössä olleet kylmäkellarit.
• Yhteiskanava ilmanvaihtojärjestelmäkohteiden tehostusaikoja vähentämällä saavutettiin 20 MWh (5000e ) säästö. Tämä toi säästöjä myös kaukolämmössä.
• Yhteisiä saunavuoroja vähennettiin yhteensä 9800 tuntia vuonna 2023, jolla saavutettiin 59 MWh (14 750 e) säästö sähkönkulutuksessa.
• Kaikkiin yhteiskäyttösaunoihin lisättiin älykkäät lattiatermostaatit. Näiden avulla saavutettiin 29 MWh ( 7 300 e) säästö.
• Yhteisten tilojen (rappukäytävät, pyörävarastot, kerhotilojen) lämpötiloja laskettiin 2 C-asteella. Lämpötilan lasku toi kaukolämmössä 711 MWh (49 700 e) säästön.
• Vuonna 2024 merkittävin toimenpide on yölämpötilojen optimointi 60 kiinteistössä. Toimenpiteen odotetaan tuovan noin 3 % säästön kaukolämmössä.

Toteuttaja: Niiralan Kulma Oy

Jätekukko on jatkanut kaatopaikkakaasun toimitusta Kuopion Energialle

• Kaatopaikkakaasua toimitetaan jälleen energiahyötykäyttöön Kuopion Energialle 24/7. Kaatopaikkakaasun toimittamisessa oli katkos mm. laitteiston uusintojen vuoksi, jolloin osa kaasusta käytettiin prosessilämmön tuotantoon ja osa poltettiin soihdussa.

Toteuttaja: Jätekukko Oy

Kuopas on säästänyt sähköä älykkäiden järjestelmien avulla

• Huoneistojen sisälämpötilaan perustuva, tekoälyä hyödyntävä lämmitysjärjestelmä on ollut käytössä suuressa osassa kiinteistökantaa vuoden 2023 alusta lähtien. Investoinnin avulla kiinteistöjen sääkorjattu lämmönkulutus pieneni 8 % verrattuna aiempaan vuoteen 2022, jolloin järjestelmä ei vielä ollut käytössä.
• 2023 aikana on säästetty energiaa kaukolämmössä noin 1 000 MWh (1 000 000 KWh) verrattuna vuoteen 2022.
• Savilahden kampuksen uudessa rakenteilla olevassa asuntokohteessa tullaan hyödyntämään aurinkosähköä.
• Osassa kiinteistökantaa on käytössä ilmanvaihdon tehostuksen älykäs säätöjärjestelmä, joka perustuu ilmankosteuden ja hiilidioksidin mittaukseen. Järjestelmä tehostaa asuntojen ilmanvaihtoa tarpeen (anturidatan) mukaan, eikä ns. automaattisesti ajastettuna. Sähkön säästöpotentiaali säätöjärjestelmällä on noin 10% jokaisessa kiinteistökohteessa.
• Kuopaksen asukkaille toteutettiin veden käytön vähentämiseen tähtäävä kilpailu marraskuussa 2024. Jatkossa kilpailu on tarkoitus järjestää opiskelija-asukkaiden korkean asukasvaihtuvuuden vuoksi 1-2 kertaa vuosittain.

Toteuttaja: Kuopion Opiskelija-asunnot Oy

Yliopisto on toteuttanut energiansäästötoimia yhteistyössä

• Itä-Suomen yliopisto on tehnyt paljon eri energiansäästötoimenpiteitä yhteistyössä kiinteistönomistaja SYK:n kanssa osallistuen mm. energiansäästötalkoisiin (Astetta alemmas kampanja) vuosina 2022-2023.
• Yliopiston kiinteistöjen sähkön ja lämmön kulutus on vähentynyt tasaisesti eri toimenpiteiden ansiosta vuodesta 2019 alkaen kun yliopiston hiilijalanjälki laskettiin ensimmäisen kerran.
• Yliopiston molemmilla kampuksilla on siirrytty alkuperätakuultaan uusiutuvaan lämpöön SYK:n toimesta 2023-2024 ja yliopiston käyttämä sähkö on jo lähes kokonaan peräisin 100% uusiutuvista lähteistä.

Toteuttaja: Itä-Suomen yliopisto