Kiertotalouden green deal
Kuopion kaupunki on sitoutunut valtakunnalliseen Kiertotalouden green dealiin.
Kiertotalouden green deal on vapaaehtoisuuteen perustuva strateginen sitoumus. Green dealillä edistetään kansallisen Kiertotalousohjelman tavoitteiden saavuttamista.
Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta ja kaksinkertaistaa resurssien ja materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä. Yritykset, toimialajärjestöt, kunnat ja maakunnat voivat liittyä Kiertotalouden green dealiin.
Kuopion kaupungin sitoumus keskittyy rakennetun ympäristön resurssiviisauden ja kestävän ruokajärjestelmän kehitykseen.
Resurssiviisas rakennettu ympäristö
Kuopio on sitoutunut noudattamaan resurssitehokkuutta rakentamisessa. Kaupungin palvelutuotannon käytössä olevien rakennusten elinkaarta kasvatetaan korjaamalla. Olemassa olevan rakennuskannan säilyttämistä tarkastellaan aina ensisijaisena vaihtoehtona purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Kun uutta rakennetaan, rakennuksista toteutetaan monikäyttöisiä ja muokattavia. Kuopiossa kehitetään myös ilmastovaikutusten arviointia kaava- ja rakennushankkeissa.
Uusiomateriaalien käyttöä lisätään infrarakentamisen kohteissa sekä muussa rakentamisessa. Maamassojen ja muiden materiaalien kiertoa kehitetään suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä parantamalla. Esimerkiksi katujen ja teiden saneerauksessa tullaan käyttämään ensisijaisesti uusiomateriaaleja, joka huomioidaan urakkahankintojen kriteereissä.
-
Toimenpidealue: 1.2 Vaalitaan olemassa olevaa rakennettua ympäristöä ja tehostetaan käyttöasteita
Toimenpide: 1.2.A. Noudatetaan resurssitehokkaan rakentamisen hierarkiaa kaikissa hankkeissa.
Mukana: Kuopion kaupunki, Mestar, Kuopas, Niiralan Kulma, Kiertokukko, Kuopion Energia
Kaikki sitoutuvat:
- Olemassa oleva rakennuskanta: Korjaamme ja kunnostamme kaupungin palvelutuotantoa palvelevia rakennuksia ja asuinrakennuksia sekä selvitämme aina ensin rakennusten ja rakenteiden säilyttämismahdollisuudet. Tarkastelemme rakennuskohtaisesti soveltuvia korjausmenetelmiä ja rakennusten käyttöä sekä suunnittelemme rakennusten kuntoon ja elinkaareen soveltuvia ratkaisuja.
- Uuden rakentaminen: Uusien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota siihen, että rakennukset ovat monikäyttöisiä ja muokattavissa uuteen käyttötarkoitukseen tai siirrettävissä, ja että rakennusosat ovat purettavissa erillisinä elementteinä. Huomioimme kierrätys- ja purkumateriaalin käytön suunnittelusta rakentamiseen. Käytämme hankinnoissa vähähiiliseen rakentamiseen asetettuja kriteereitä.
Kaupunki sitoutuu:
Kaavoitus, tonttien luovutus ja rakennusvalvonta:
- Olemassa olevan rakennuskannan säilyttäminen tarkastellaan aina ensisijaisena vaihtoehtona purkamisen ja uudisrakentamisen sijaan. Rakennuskannan korjaamista tai muuttamista uuteen käyttötarkoitukseen tuetaan ohjauksella.
- Pyrimme optimoimaan rakennusten elinkaaren palvelutuotannon tarpeisiin ja asetamme kohdekohtaiset tavoitteet rakennusten elinkaaren ajalle.
- Kannustamme kierrätys- ja purkumateriaalin käytön huomioimiseen suunnittelusta rakentamiseen (omat rakennuskohteet, rakennusjärjestys).
- Kehitämme ilmastovaikutusten arviointia kaava- ja rakennushankkeissa, esimerkiksi tarkistuslistoja ja suunnitteluohjeita parantamalla sekä eri työkaluja hyödyntäen.
Mittari:
Rakennusten elinkaarta jatkavien korjaustoimenpiteiden osuus Tilapalveluiden rakentamisen budjetista. Mittayksikkö % (€)
Lähtötaso (2024): 16 %Välitavoite 2030: 25 %
Tavoite 2035: 35 %
-
Toimenpidealue: 1.1 . Rakennetun ympäristön hankkeiden suunnittelu ja valmistelu ohjaa kiertotalouteen
Toimenpide: 1.1.B. Sujuvat ratkaisut maamassojen ja muiden materiaalien kierron edistämiseksi
Mukana: Kuopion kaupunki, Mestar, Kuopas, Niiralan Kulma, Kiertokukko, Kuopion Vesi, Kuopion Energia
Kaikki sitoutuvat:
- Rakentamisessa ja purkamisessa parannamme suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä, jotta materiaalit saadaan uudelleenkäyttöön ja kierrätykseen. Kaikissa isoissa purkukohteissa tehdään uudelleenkäyttökartoitukset ja purkusuunnitelmat, ja purut toteutetaan niin, että mahdollisimman suuri osa purettavista materiaaleista valmistellaan uusiokäytettäväksi, kierrätetään tai hyödynnetään muulla tavalla materiaalina. Jatkossa näin toimitaan kaikissa purkukohteissa.
- Lisäämme uusiomateriaalien käyttöä kaikissa sopivissa kohteissa, teemme yhteistyötä uusiomateriaaleja toimittavien tahojen kanssa, toteutamme uusia kokeiluja. Infrahankinnoissa sekä uudis- ja korjausrakentamisessa edellytetään uusiomateriaalien käyttöä ja purkuhankkeissa materiaalien uusiokäyttöä (on yksi valintakriteereistä).
- Rakentamisen alueilla järjestämme mahdollisuuden massapankin hyödyntämiselle. Vähennämme massojen vaihtoa ja kuljetusta mm. massastabilointia hyödyntämällä.
Kaupunki sitoutuu:
- Tehostamme massojen koordinaatiota ja paikallista massojen uusiokäyttöä suunnittelemalla kokonaisuuden jo kaavoitusvaiheessa, tontinluovutuksessa ja rakentamisen vaiheistuksessa.
- Parannamme etukäteissuunnittelua ja lisäämme yhteistyötä niin kaupungin sisällä kuin myös sidosryhmien kanssa.
- Kaavaprosessien alkuvaiheessa tarkastellaan ja keskustellaan alueella tarvittavista ja/tai ylijäävistä maamassoista ja purettavista materiaaleista. Kaavoissa myös lisätään malliselostukseen kappale maamassojen varastoinnin huomioimisesta kaavassa.
- Kun tehdään tai saneerataan katuja ja teitä, jossa ei ole vesihuoltolinjoja, käytetään ensisijaisesti uusiomateriaaleja (urakkahankinnoissa annetaan urakkapisteitä). Uusiomateriaaleja pyritään käyttämään myös vesihuoltolinjoja sisältävissä kohteissa (huomioiden mm. kokonaistaloudellisuustarkastelut ja tutkimustiedot).
Mittari:
Uusiomateriaalien vuosittainen käyttömääräosuus infrarakentamisen kohteissa (betonimurskan osuus käytetystä kiviaineksesta, keskiarvo kaupunki ja Mestar). Mittayksikkö: % (tn)
Lähtötaso (2024): 3 %
Välitavoite 2030: 5 %
Tavoite 2035: 8 %
Uudistava ruokajärjestelmä
Koulujen ja päiväkotien ruoan hiilijalanjälkeä vähennetään lisäämällä kasvis- ja kalaruokia. Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kasvisruoat tehdään yhä useammin täysin kasvipohjaisena, mikä vähentää myös erityisruokavalioiden mukaisten ruokien tarvetta. Kotimaisen kalan käyttöä kaupungin ruokapalveluissa lisätään. Ilmaston ja luonnon kantokyvyn näkökulmat huomioidaan jatkossa palvelusopimuksessa sitovilla tavoitteilla.
Kaupungin ruokapalveluja tuottava Servica sitoutuu minimoimaan ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrän. Ylijäämäruokaa myydään toimipisteissä ja tiedon kulkua ja vararuokajärjestelmää kehitetään. Ruokahävikin määrää pyritään vähentämään 70 % vuoden 2022 vertailutasosta. Kouluruuan arvostusta ja houkuttelevuutta parannetaan yhteistyössä oppilaiden kanssa ja kehittämällä laatua.
-
Toimenpidealue: 5.3. Lisätään kotimaisten kasvisten ja kalan käyttöä resurssitehokkuuden parantamiseksi
Toimenpide: 5.3.B. Kasvi- ja kalaruoan käyttö (ml. julkiset palvelut & hankinnat), tietouden lisääminen
Mukana: Kuopion kaupunki, Servica
- Korvaamme lihaa kasvi- ja kalaproteiinilla ja tarjoamme lapsille ja nuorille maistuvaa kasvisruokaa (kustannustehokkaat kotimaiset kasvisproteiinit).
- Lisäämme kotimaisen kalan käyttöä kaupungin ruokapalveluissa.
- Ravitsemuksellisesti täysipainoiset kasvisruuat teemme yhä useammin täysin kasvipohjaisena, mikä vähentää myös erityisruokavalioiden tarvetta.
- Tiivistämme yhteistyötä koulujen ja Servican välillä huomioiden ruokakasvatus ja ravitsemussuositukset. Palvelusopimuksessa huomioimme jatkossa paremmin sitovin tavoittein ja mittarein ilmasto- ja luonnon kantokyvyn näkökulmat.
- Seuraamme Ilmastoviksu valinta -merkinnän kriteerit täyttävien aterioiden määrää ja laatua.
Mittari:
Koulujen ja päiväkotien ruokalistan ateriakokonaisuuden hiilijalanjälki viiden viikon kiertävällä ruokalistalla (keskiarvona kahdesta lounasvaihtoehdosta, joista toinen kasvisruoka). Mittayksikkö: kg-CO2
Lähtötaso (2022): 9,93Välitavoite 2030: 7,45
Tavoite 2035: 6,75
-
Toimenpidealue: 5.4. Vähennetään ruokahävikkiä ja pakkauksiin käytettävien luonnonvarojen määrää
Toimenpide: 5.4.A. Minimoidaan syntyvän ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrää
Mukana: Kuopion kaupunki, Servica
- Vähennämme ruokahävikin määrää.
- Seuraamme ruokahävikin määrää säännöllisesti ja raportoimme sen Viksu Kuopio -ohjelman (ilmasto- ja resurssiviisausohjelman) seurannan yhteydessä vähintään vuosittain.
- Myymme ylijäämäruokaa toimipisteissä.
- Jaamme hävikin vähentämisen hyviä käytäntöjä laajasti toimipisteiden ja palveluyksiköiden kesken. Kehitämme tiedon kulkua ja vararuokajärjestelmää.
- Parannamme kouluruuan arvostusta ja houkuttelevuutta yhteistyössä oppilaiden kanssa sekä kehitämme laatua ja tutustutamme myös vanhempia ja päättäjiä kouluruokaan.
Mittari:
Syntyneen ruokahävikin määrä kouluissa ja päiväkodeissa, tarjoilu- ja lautashävikki yhteensä. Mittayksikkö: % (kg)
Lähtötaso (2022): Koulut 19,30 / Päiväkodit 35,90
Välitavoite 2030: – 50 % vuoden 2022 tasosta
Tavoite 2035: – 70 % vuoden 2022 tasosta
Kiertotaloutta edistetään yhteistyössä
Green deal -sitoumuksen toimenpiteitä toteuttaa Kuopion kaupunkiympäristön palvelualue, tilapalvelut, kasvun ja oppimisen palvelualue sekä Kiertokukko, Kuopion Energia, Kuopion Opiskelija-asunnot, Kuopion Vesi, Mestar Kuopio, Niiralan Kulma ja Servica.
Tavoitteet ovat kaupunkistrategiaa toteuttavan ilmasto- ja resurssiviisausohjelman eli Viksu Kuopion mukaisia. Kiertotaloutta voimistamalla hillitään luonnonvarojen ylikulutusta, luodaan kestävää taloutta ja toimintaympäristöä sekä vähennetään toiminnasta syntyviä ilmasto- ja luontohaittoja.
