Kiertotaloudella luonnonvarojen kestävää käyttöä ja elinvoimaa
Viksu Kuopion mukaisesti Kuopiossa siirrytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja toteutetaan kiertotaloutta. Kiertotalous on myös mahdollisuus, joka tuo alueellemme elinvoimaa, uusia liiketoimintamahdollisuuksia, tuotekehitystä ja tutkimusta. Kuopion kaupunki haluaa osoittaa edelläkävijyyttä ja työskennellä, jotta siirtymä kestävän kehityksen mukaiseen kiertotalouteen toteutuu.
“Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä, jotta luonnon kantokyky ei murene ja ekologinen jälleenrakennus voi alkaa. ”
Viksu Kuopio -ohjelma
Kiertotaloutta luodaan yhteistyöllä
Haluamme rakentaa Kuopioon vahvan kiertotalouden yritysverkoston. Pyrimme edistämään kiertotalousyritysten sijoittumista Kuopioon ja tukemaan yhteistyöllä liiketoiminnan muutosta kohti kiertotaloutta. Uusia kiertotalouden ja materiaalikiertojen innovaatioita synnytetään myös yhteistyössä oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa.
Pyrimme suljettuihin materiaalikiertoihin kaikessa rakentamisessa ja siihen, että uusiomateriaaleista tulee ensisijainen vaihtoehto infran suunnittelussa ja rakentamisessa. Viksu Kuopion tavoitteena on, että rakennus- ja purkujätettä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 % vuoteen 2030 mennessä. Massojen koordinointia ja paikallista uusiokäyttöä tehostetaan suunnittelemalla kokonaisuus jo kaavoitusvaiheessa. Etukäteissuunnittelu ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on onnistumisen edellytys.
Vastuullisia hankintoja
Viksu Kuopio -ohjelmaan on asetettu tavoite, että vuonna 2035 kaupungin hankinnat ovat vastuullisia ja hiilineutraaleja. Haluamme huomioida ilmasto-, kiertotalous- ja luontonäkökulmat kaikissa hankinta- ja investointiprosesseissa.
Teemme arjen kiertotaloudesta sujuvaa
Myös kuntalaisten panos on tärkeä arjen kiertotalousvalinnoissa. Käyttämällä kiertotalousyritysten palveluja kuten lainaus- ja korjauspalveluja, vähentämällä jätettä ja ruokahävikkiä, kierrättämällä sekä antamalla kaupungille palautetta kiertotalouden toteuttamisesta jokainen kuntalainen vaikuttaa osaltaan kiertotalouden toteutumiseen.
Tavoitteenamme on, että vuoteen 2030 mennessä kotitalousjätteen kierrätysaste on 65 %. Jätehuollon palveluita on kehitettävä asiakaslähtöisesti ja kierrätyksen tulee olla vaivatonta. Kierrätystä helpotetaan konkreettisesti esimerkiksi parantamalla jätteiden lajittelun mahdollisuuksia, kun lajittelulle varattua tilaa lisätään asuinhuoneistoissa peruskorjausten yhteydessä. Jätehuollosta kehitetään samalla hiilineutraalia muun muassa kaatopaikkakaasun talteenotolla, kuljetusten ja työkoneiden polttoainevalinnoilla sekä lisäämällä jätteiden uusiokäyttöä.
Tarjoamme ilmastoviisasta ruokaa ja minimoimme ruokahävikin
Viksu Kuopion tavoitteena on lisätä kasvisruoan suosiota merkittävästi vuoteen 2035 mennessä. Koulu- ja päiväkotien ruokalistojen hiilijalanjälkeä on tarkoitus pienentää 25 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta ja puolittaa ruokahävikki. Hävikin vähentäminen edellyttää tiedonkulun kehittämistä, hävikin seurantaa sekä ylijäämäruoan myyntiä. Koulu- ja kasvisruuan arvostusta on parannettava yhteistyössä oppilaiden kanssa esimerkiksi kehittämällä yhdessä reseptiikkaa sekä ruokakasvatuksen kautta.
Tavoitteet 2035
Kiertotaloudella luonnonvarojen kestävää käyttöä ja elinvoimaa –teeman tavoitteet pyritään saavuttamaan vuoteen 2035 mennessä. Suunnitellut toimenpiteet vuosille 2024–2035 löydät Viksu Kuopio –ohjelmasta.
-
4.1 Ilmasto-, kiertotalous ja luontonäkökulma sisällytetään kaikkiin hankinta- ja investointiprosesseihin.
4.2 Kaupunki sitoutuu kiertotalouden green deal –sopimuksiin ja kehittää organisaation johtamista ja työntekijöiden osaamista.
-
4.3 Kuopion kaupunki edistää maankäytön suunnittelussa kiertotalousyritysten toimintaedellytyksiä.
4.4 Hepomäen kiertotalousalueesta kehitetään vetovoimainen alusta kiertotalousliiketoiminnan, energiateknologioiden ja puhtaan energian ja vihreän siirtymän elinkeinoille ja innovoinnille.
4.5 Vahvistetaan yritysten siirtymistä kiertotalouteen ja kiertotalousyritysten sijoittumista Kuopioon.
4.6 Kehitetään uusia uusiomateriaalivirtoja yritysten, oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa.
4.7 Koulutetaan laaja-alaisesti ilmasto- ja kiertotalousosaajia, kaikilla koulutustasoilla luonnon ennallistajista tiedeyliopistoon asti.
-
4.8 Rakennus- ja purkujätettä hyödynnetään materiaalina vähintään 70 % vuoteen 2030 mennessä.
4.9 Uskalletaan siirtyä suljettuihin materiaalikiertoihin kaikessa rakentamisessa.
4.10 Uusiomateriaalit ovat infran suunnittelussa ja rakentamisessa ensisijainen vaihtoehto. Massakoordinaatio on olennainen osa suunnittelua ja rakentamista.
-
4.11 Kotitalousjätteen kierrätysaste nousee saavuttaen 65 % tason vuoteen 2030 mennessä.
4.12 Jätemäärä on vuonna 2030 pienempi kuin vertailuvuonna 2020.
4.13 Jätehuolto toteutuu hiilineutraalisti vuoteen 2030 mennessä.
-
4.14 Puolitetaan ruokahävikin määrä 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta
-
4.15 Ruokaa tuotetaan myös kaupungissa ja kasvisruoan suosio on lisääntynyt laajasti.
4.16 Koulu- ja päiväkotien ruokalistojen hiilijalanjälkeä pienennetään 25 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 tasosta.
*) Ilmastoviisaalla ruoalla tarkoitetaan tässä ohjelmassa ruokaa, joka koostuu raaka-aineista, joilla on tutkitusti pienempi hiilijalanjälki. Ilmastopäästöiltään merkittäviä aterianosia (esim. juusto, riisi) voidaan korvata vähäpäästöisillä (esim. kasvirasva, kananmuna ja palkokasvilevitteet, kotimaiset täysjyväviljat ohra, ohra, kaura, speltti ja kvinoa). Resepteissä voidaan yhdistää lihaa ja kasviproteiinia ja liharuokiin voidaan lisätä kasviksia: Suuripäästöisimpien naudanliharuokien lihasta osa (1/3 – ½) voidaan korvata kasviproteiinin lähteellä, kuten kotimaisella härkäpapurouheella.
