Ilmastonmuutos ja kaupungin päästöt

Ilmastonmuutos näkyy myös Kuopiossa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät helleaallot lisäävät lämpötilojen nousua ja aiheuttavat siten merkittävän terveysriskin etenkin ikääntyvälle väestölle. Asuntojen lämpötilat nousevat korkeiksi jo nykyisin. Rakennusten ja etenkin palvelutalojen tarve jäähdytykseen kasvaa. Toisaalta talvikauden lämmitystarve rakennuksissa pienenee.

Ilmaston lämpenemisestä johtuen myös ilmankosteus kasvaa ja lisää rakennusten homeongelmia ja voi laskea rakennusten käyttöikää. Rakennuksien rakenteisiin aiheuttavat riskin myös lisääntyvät viistosateet. Kosteuden kertymistä rakenteisiin tulee ehkäistä ja huolehtia niiden riittävästä kuivumisesta.

Lisääntyvät rankkasateet aiheuttavat etenkin kaupunkiympäristössä hulevesitulvia. Tämä on huomioitava entistä paremmin hulevesien hallintaratkaisuissa kaupunkiympäristössä riittävällä luonnonmukaisella imeyttämisellä maahan ja hulevesiverkostolla.

Lämpenevän ilmaston myötä kasvukausi pitenee sekä kasvi- ja eläinlajiston runsaussuhteet muuttuvat. Myös vesistöjen rehevöityminen voimistuu lisääntyvien ravinnepitoisuuksien myötä.

Maankäytön ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan vaikuttaa yhdyskuntien haavoittuvuuteen pitkällä aikavälillä. Samalla luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on keskeinen asia ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.

Ilmastonmuutokseen voidaan sopeutua monin tavoin. Sopeutumisella pyritään ehkäisemään tai lieventämään ilmaston vaihtelevuudesta ja muutoksesta aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia ja hyötymään myönteisistä seurauksista.

Ilmastonmuutosta ei voida enää kokonaan torjua, mutta sen kehitystä on mahdollista hillitä. Joudumme siis joka tapauksessa sopeutumaan muutoksiin myös Kuopiossa. Muutosten suuruudet riippuvat meistä kaikista. Jokainen voi valinnoillaan ja käyttäytymisellään vähentää päästöjä ja näin hillitä maailmanlaajuista ilmastonmuutosta. Katso täältä vinkkejä ilmastoviisaaseen elämään Kuopiossa.

Kaupungin CO2-päästövähennystavoitteet

Kuopion kaupunki on toiminut pitkään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Kaupunki laati ensimmäisen ilmastostrategiansa vuonna 2003. Ilmastopoliittinen ohjelma vuosille 2020–2030 hyväksyttiin loppuvuodesta 2020. Vuonna 2024 ilmastopoliittinen ohjelma päivitettiin yhdessä resurssiviisausohjelman kanssa ja ne sulautettiin uudeksi Viksu Kuopio -ohjelmaksi (Ilmasto- ja resurssiviisas Kuopio 2035).

Kuopion tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Vähennettävä päästömäärä on 542 kt CO2-ekv. ilman teollisuutta ja jos teollisuus otetaan lukuun, vähennettävä päästömäärä on 663 kt CO2-ekv. Jo aikaisemmin tehtyjen päätösten vaikutukset huomioon ottaen Kuopion ilmastopoliittisessa ohjelmassa on arvioitu kaupungin omien päästövähennysten osuudeksi 173 kt CO2-ekv.

Lisäksi tavoitteena on, että kulutusperäisen hiilijalanjälki saadaan puolitettua vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

Kuva: Kuopion kasvihuonekaasupäästöt vuosilta 2006-2022 sisältäen teollisuuden päästöt (tietolähde: Kuopion CO2-raportti 2024 / Sitowise) sekä päästövähennystavoitteen mukainen päästövähennystarve vuoteen 2030 saakka.

Kaupungin CO2-päästöjen seuranta

Kaupunki seuraa kasvihuonekaasupäästöjään säännöllisesti Sitowise Oy:n vuosittain tekemän CO2-raportin tulosten avulla. Kulutusperusteisia CO2-päästöjä on Kuopion osalta arvioitu Kulma-hankkeessa kehitetyllä mallilla. Kuopion kaupungin kasvihuonepäästöjä löytyy myös CO2-raportin viikoittaisesta päästökuvaajasta, jossa ovat mukana tärkeimpiä ilmastoa lämmittävien kasvihuonekaasujen päästömäärät. Lisätietoja näistä löytyy alempaa.

Kunta- ja maakuntakohtaisia CO2-päästötietoja löytyy myös Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ylläpitämistä verkkopalveluista:

• Kuntien ja alueiden kasvihuonekaasupäästöt (SYKE)
• Kuntien ja alueiden kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt (SYKE)
• Kuntien khk-päästöjen skenaariotyökalu (SYKE)