Rasitteet
Kiinteistörasitteiden eli maahan kohdistuvien rasitteiden käsittelystä asemakaava-alueella vastaa kiinteistönmuodostuspalvelut. Rakennusrasitteiden eli rakennukseen kohdistuvien rasitteiden sekä yhteisjärjestelyn perustamisesta vastaa rakennustarkastaja.
Kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet ovat voimassa, vaikka kiinteistö siirtyy toiselle omistajalle.
Rakennushanke ja rasitteet
Peruslähtökohta on, että rakentamisen vaatimat toimenpiteet pitää toteuttaa rakennuspaikkana toimivalla kiinteistöllä. Rakentamisessa on kuitenkin tilanteita, joissa joko asemakaava taikka kiinteistön tarkoituksenmukainen käyttö voi edellyttää rakentamisen ja rasitteiden ulottamista tietyiltä osin toiselle kiinteistölle. Tämä vaatii lähtökohtaisesti kiinteistön omistajan ja haltijan kirjallisen suostumuksen.
Mikäli rakennushankkeen toteuttaminen edellyttää rasitteen perustamista, ei rakennuslupaa voida myöntää ennen kuin rasitesopimus ja hakemus sen perustamiseksi sekä tarvittavat liiteasiakirjat on toimitettu Kuopion kaupungille.
Rasitteiden hakeminen
Hakemukseen tulee liittää:
- rasitesopimus
- asemapiirros ja/tai rakennuspiirustus, josta käy ilmi rasitteen sijainti
- mikäli sopijaosapuoli on yhtiö, jäljennös yhtiön hallituksen tai yhtiökokouksen pöytäkirjasta, jossa yhtiö on hyväksynyt rasitesopimuksen yhtiötä sitovaksi
Rasitesopimuksessa tulee todeta rasitteen sopimusosapuolet, rasitteen kohdekiinteistöt, rasiteoikeuden tyyppi (esimerkiksi kulkuoikeus, vesijohto), maksetaanko oikeudesta korvauksia ja käsitellä rasitteen perustamisen kustannusten jakautuminen. Lisäksi tulee osoittaa rasitealueen sijainti karttaliitteessä.
Rasitteen perustamisen merkitys
Kun rasitetoimitus tai rakennusvalvontaviranomaisen rakennusrasitetta koskeva päätös on saanut lainvoiman, se merkitään kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisteriin merkitty rasite säilyy voimassa kiinteistön omistajanvaihdoksista huolimatta.
Rakennus- tai kiinteistörasitteen mukaisia oikeuksia ei saa loukata kiinteistöä käytettäessä sekä suunniteltaessa ja tehtäessä muutoksia. Perustetut rasitteet sitovat myös lupaviranomaista, eikä rakennuslupaa tai muutakaan lupaa voida myöntää vastoin voimassa olevia rasitteita.
Hakemuslomakkeet, hinnasto ja otteiden tilaus
Rasitehakemus (tulostettava pdf-lomake)
Karttaotteiden tilaus (verkkolomake)
-
Kiinteistörasitteet
- Tontin lohkomisen yhteydessä suoritettava rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen, muuttaminen tai poistaminen 180 €
- Rasitetoimitus 540 €
Kiinteistötoimitusmaksutaksa 1.7.2017 alkaen (Kaupunkirakennelautakunta 24.5.2017 § 101 )
Rakennusrasitteet
- Rakennusrasitteen perustaminen, muuttaminen tai poistaminen 400 € / päätös ja 120 € / rasitetyyppi
- Yhdyskuntaa tai kiinteistöä palvelevan johdon, vähäisen laitteen, rakennelman, laitoksen, vesijohdon, ojan, suojapenkereen tai pumppuaseman sijoittamispäätös 1000 € / päätös
- Päätös kiinteistöjen yhteisjärjestelystä 500 € / päätös
- Luonnollisen vedenjuoksun muuttaminen kiinteistöllä, jonka todetaan laiminlyöneen huolehtimisvelvollisuuden tai jonka hakemus ei johda määräyksen antamiseen 250 € / kiinteistö
Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien maksut Kuopion kaupungissa 1.1.2019 alkaen
Rasitteiden perustaminen on viranomaistoimintaa, joten siitä ei peritä arvonlisäveroa.
Kiinteistörasitteet
Kiinteistö voi saada pysyvinä oikeuksina rasiteoikeuksia toisen kiinteistön alueella ja toisaalta kiinteistöä voi rasittaa jonkin muun kiinteistön rasiteoikeudet.
Kiinteistörasitteet perustetaan omistajan hakemuksesta lohkomisen yhteydessä tai erillisessä rasitetoimituksessa. Yleensä kiinteistörasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti rasitesopimuksessa, joka liitetään hakemukseen.
-
Kiinteistörasitelajit on määritelty kiinteistönmuodostamislain 154 §:ssä. Muunlaatuisia kiinteistörasitteita ei voi perustaa.
Kiinteistörekisteriin voidaan merkitä pysyvinä rasitteina oikeus:
- oikeus talousveden ottamiseen;
- talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
- veden johtamiseen maan kuivattamista varten;
- viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
- puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
- ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen;
- kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;
- kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;
- väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;
- jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä
- kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella; kulkuyhteyttä varten tarvittava alue voidaan määritellä myös kolmiulotteisena.
Lisätietoa kiinteistörasitteiden perustamisesta ja käsittelystä kiinteistönmuodostuksesta.
Kiinteistönmuodostus
PL 1097 70111 Kuopio
Rakennusrasitteet
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa toista kiinteistöä rasittava pysyvä oikeus rakennuksen tai rakennelman käyttämiseen tai niihin verrattavaan toimenpiteeseen.
Rakennusrasitteen perustaa rakennustarkastaja.
Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Rakennusrasite saadaan perustaa, jos sillä edistetään tarkoituksenmukaista rakentamista tai kiinteistön käyttöä, rasite on tarpeellinen rasiteoikeuden haltijalle eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle kiinteistölle.
Rakennusrasite perustetaan, kun rakennushanke yms. on konkretisoitunut. Ennakkoon rakennusrasitteita ei yleensä perusteta.
Rakennusrasitteen perustaminen edellyttää yleensä, että asianosaiset sopivat siitä kirjallisesti. Asemakaavassa edellytetty rakennusrasite voidaan perustaa, vaikka asianosaiset eivät siitä sovikaan, mm. väestösuojan, autopaikoituksen, jätehuollon, kulkuyhteyden ja rakennusosien tukemiseen.
Rakennusrasite voidaan muuttaa tai poistaa, jos asianosaiset siitä sopivat ja toimenpide ei vaikeuta tarkoituksenmukaista rakentamista, kiinteistön asianmukaista käyttöä tai hoitoa taikka asemakaavan toteuttamista. Jos korvauksista ei sovita, asia ratkaistaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä.
-
Rakennusrasitelajit on määritelty maankäyttö- ja rakennusasetuksen 80 §:ssä. Luettelo on tyhjentävä, eli muita rakennusrasitteita ei voi perustaa.
Tonttia tai rakennuspaikkana olevaa kiinteistöä varten voidaan perustaa maankäyttö- ja rakennuslain 158 tai 159 §:ssä tarkoitettuna rakennusrasitteena toista kiinteistöä pysyvästi tai määräajan rasittava oikeus:
- käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen tai tukimuurin perustusta rasiteoikeuden haltijan kiinteistölle rakennettavan rakennuksen tai tukimuurin perustamiseen sekä ulottaa rakennuksen tai tukimuurin perustus rasitetulle kiinteistölle (perustusrasite);
- käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevan rakennuksen seinää tai rakennetta välipohjan tai muun rakenteen tukemiseen tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen sekä rakentaa niin, että rajalla olevilla rakennuksilla on yhteinen seinä (rakennerasite);
- sijoittaa kiinteistöä palvelevia johtoja ja näihin kuuluvia laitteita rasitetulla kiinteistöllä olevaan rakennukseen sekä käyttää näihin tarvittavia tiloja (laiterasite);
- käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kulkuväylää, väestönsuojaa ja autopaikkaa (käyttörasite);
- käyttää rasitetulla kiinteistöllä olevaa lämpökeskusta tai lämmönsiirtolaitetta taikka jätehuoltoa tai muuta yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa laitosta sekä näihin tarkoituksiin varattua tilaa (huoltorasite);
- käyttää rasitetulla kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa olevaa kiinteistöjen yhteiseksi tarkoitettua tilaa taikka muuta asumista, työntekoa tai kiinteistönhoitoa palvelevaa laitosta ja näihin tarkoituksiin varattua tilaa (yhteisrasite);
- tehdä ovi tai muu aukko rasitetun kiinteistön rajalla olevaan seinään tai jättää palomuuri rakentamatta (seinärasite);
- ulottaa rakennuksen katto tai lisäeristyk-sestä johtuva ulkoseinän osa rasitetun kiinteistön puolelle tai rakentaa katto siten, että vesi valuu rasitetulle kiinteistölle ja johdetaan sen kautta (sietorasite).
Kiinteistöjen yhteisjärjestely
Jos asemakaavan toteuttaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunnan rakennusvalvontaviranomainen voi yhden kiinteistön omistajan aloitteesta ja muita kiinteistön omistajia tai haltijoita kuultuaan rakentamisen yhteydessä tai muutoin määrätä korttelialueen tai sen osan taikka kiinteistöön liittyvän tilan yhteisestä käytöstä.
Yhteisjärjestelyä koskevaan päätökseen tulee sisältyä järjestelysuunnitelma. Siinä määrätään alueen tai tilan käytöstä, sen kuntoon saattamisesta ja ylläpidosta sekä järjestelystä aiheutuvien kustannusten jakoperusteista ja suorittamisesta.
Määräys yhteisjärjestelystä saadaan antaa, jos järjestely pysyvästi edesauttaa usean kiinteistön käyttöä eikä siitä aiheudu millekään kiinteistölle kohtuutonta rasitusta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 164 §:n mukaisen kiinteistöjen yhteisjärjestelyn perustamisessa noudatetaan soveltuvin osin samaa menettelyä kuin rakennusrasitteiden perustamisessa.
Lisätietoa rakennusrasitteiden ja yhteisjärjestelyn perustamisesta ja käsittelystä rakennusvalvonnasta.
Kuopion alueellinen rakennusvalvonta
PL 1097, 70111 Kuopio
Ma-to 08:00-15:30 pe 08:00-14:00