Sääksilive

Kuopion kaupunki toteuttaa yhteistyössä Pohjanmaan Merikotkat ry:n kanssa sääksiliven Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueelta. Sääksien pesimistä on päästy seuraamaan Etelä-Kallavedellä sijaitsevalta pesältä vuodesta 2022 alkaen. Lähetys on alkanut yleensä huhtikuun puolen välin tienoilla ja päättynyt syyskuussa.

Sääksilive kaudelta 2024 on päättynyt. Kauden aikana lähetystä katseltiin yhteensä 610 477 kertaa. Kiitämme kaikkia lähetystä seuranneita.

Livelähetyksen aikana pääsee seuraamaan muun muassa pesän laittoa ja kohentamista, munimista, joka tapahtuu piakkoin palaamisen jälkeen ja haudontaa, poikasten kuoriutumista ja paluumuutolle lähtöä. Yleensä munia tulee kolme kappaletta kahden-kolmen päivän välein.

Pesän tapahtumia on mahdollista seurata takautuvasti 12 tunnin ajalta. Kameran kuva näkyy myös yöllä.

Pesän tason yläpuolella on sääsuojattu mikrofonillinen kamera, jonka kuvanvälityksen virransyöttö perustuu aurinkosähköjärjestelmään. Kamera asennetaan kiipeämällä pesälle hyvissä ajoin keväällä ennen kalasääskien paluuta muutolta. Kalasääsket eivät vierasta pesälle ilmestynyttä kameraa.

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston sääkset saivat vuonna 2022 yleisöäänestyksen tuloksena nimiksi Hilima ja Onni.

#KuopionSääksiLive #KuopionKansallinenKaupunkipuisto

Ethän häiritse sääksen pesintää

Pyydämme ystävällisesti veneilijöitä huomioimaan pesinnän ja kiertämään pesän riittävän kaukaa. Liian läheltä kulkeva vene saa emot nousemaan pesältään, jolloin poikaset jäävät suojattomiksi ja petolintu voi käydä poikasten kimppuun. Pesän tarkkailu veneestä käsin tulisi tehdä vähintään 500 metrin päästä pesästä.

Pesinnän häiritseminen on laissa kielletty. Luonnonsuojelulain 39. pykälän mukaan on kiellettyä rauhoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana.

Pesän tapahtumia

- Kalasääsket saapuvat Afrikasta takaisin pesimäreviirilleen Pohjois-Savoon.
- Ensin saapuu yleensä koiras ja sitten naaras.
  -Hilima saapui 13.4.2024
  -Onni palasi vasta 26.4. klo 17.51
- Muninta alkaa yleensä pian pesälle saapumisen jälkeen.
  -1. muna 30.4.
  -2. muna 3.5.
  -3. muna 6.5.
- Kalasääsket hautovat muniaan. Haudonta kestää noin 5 viikkoa.
- Poikaset alkavat kuoriutua.
  -Ensimmäinen poikanen kuoriutui 7.6. klo 7.44.
  -Toinen poikanen kuoriutui 8.6. klo 14.57.
  -Kolmas poikanen kuoriutui 10.6. klo 19 jälkeen.
- Lentoonlähtö heinä-elokuun vaihteessa, 7–8 viikon iässä.
  – A3X lentoon 30.7.2024 (52 pv)
  – A0X lentoon 30.7.2024 (53 pv)
  – A4X lentoon 1.8.2024 (52 pv)
- Viimeinen kalasääski lähtee yleensä paluumuutolle ennen syyskuun puoliväliä.
- Ensimmäisenä lähtee naaras, sitten poikaset yksi kerrallaan ja viimeisenä koiras.
- Muuttomatkalle 2024:
  -Ensimmäinen poikanen 2.9.
  -Hilima ja toinen poikanen 6.9.
  -Onni 7.9.
  -Kolmas poikanen 9.9.

Sääksiliven tapahtumia vuosilta 2022-2023

Tutustu sääksilivemme vuosien 2022 ja 2023 päätapahtumiin. Voit lukea lisää myös artikkelistamme: Sääksiliven seuraajat rakastuivat Sisuun

Vuoden 2023 sääksilivellä oli yli 300 000 katselukertaa.
Tapahtumia:
- Ensimmäiset vierailut pesällä 16.4., jolloin klo 11 kävi sääksi lentelemässä pesän yllä. Klo 17 jälkeen renkaallinen sääksi alkoi istuskella pesäoksalla, ehkä kesän 2022 emolintu. Sama lintu paikalla myös 17.4. aikaisin aamulla. Paljon vierailuja ja häiriköintiä 18.4.-1.5., lopulta “omat” emot paikalla.
- Naaras muni kolme munaa:
  -1. muna 2.5.2023 klo 18.14
  -2. muna 5.5. 2023 klo 12.34
  -3. muna 8.5. 2023 klo 5.08
- Poikaset kuoriutuivat:
  -1. poikanen pe 9.6. klo 19
  -2. poikanen la 10.6. klo 4.55
  -3. poikanen ti 13.6. klo 4.58
- Poikaset rengastettiin 17.7.:
  – K7Y siipiväli 270 mm, paino 1110 g
  – K8Y siipiväli 323 mm, paino 1502 g
  – K9Y siipiväli 348 mm, paino 1460 g
- Paluumuutto: Onni ja keskimmäinen poikanen lähtivät paluumuutolle 6.9., Hilima 14.9., ensimmäinen poikanen 16.9., ja kolmas poikanen 19.9.
- Lähetys päättyi 27.9.
Tapahtumia:
- Koiras saapui 19.4. ja naaras 20.4.
- Naaras muni kolme munaa:
  -1. muna ma 2.5.
  -2. muna 5.5.
  -3. muna su 8.5.
- Poikaset kuoriutuivat:
  -1. poikanen to 9.6. klo 13.20
  -2. poikanen la 11.6. klo 5.54
  -3. poikanen su 12.6. klo 8.44
- Poikaset rengastettiin 14.7.:
  -1. poikanen K6X, siipi 317 mm, paino 1500 g
  -2. poikanen K7X, siipi 303 mm, paino 1610 g
  -3. poikanen K5X, siipi 293 mm, paino 1585 g
- Poikaset lähtivät lentoon:
  -1. poikanen la 30.7. klo 15.33
  -2. poikanen ti 2.8. klo 13.54
  -3. poikanen ke 3.8. klo 15.01
- Lähetys päättyi 19.9., kun kaikki sääkset olivat muuttomatkalla.

Sääkset voivat hyvin Suomessa ja Pohjois-Savossa

Sääksi eli kalasääski on levittäytynyt lähes kaikkialle maapallolla. Se pesii koko Suomen alueella, siellä missä on sille sopivia pesäpaikkoja ja kalavesiä tarjolla. Aikaisemmin Pohjois-Savossakin suurin osa sääksistä pesi soilla, mutta nykyään tyypillisiä pesimäympäristöjä ovat vesistöjen rannat, luodot ja saaret.

Sääksi oli häviämässä Suomesta merikotkan tapaan 1970-luvulle tultaessa. Sääkselle aloitettiin tuolloin mittava pelastussuunnitelma ja perustettiin Sääksisäätiö pelastusohjelmaa koordinoimaan. Lintujen rengastajat alkoivat rakentaa tekopesiä kaikkialle Suomeen.

Pesivä parimäärä on nyt maassamme pitkälti toista tuhatta ja kanta on elinvoimainen. Pohjois-Savon sääksikanta voi hyvin ja on edelleen lievässä kasvussa. Kuopiossa kalasääski runsastui vasta 2000-luvulla. Kallavedellä kanta on kasvanut runsaassa kymmenessä vuodessa yksittäispareista noin 20 pariin.

Koirasta ja naarasta ei ole helppo erottaa toisistaan. Ruskea rintavyö on naaraalla voimakkaampi ja yhtenäisempi kuin koiraalla, jolla ei aina ole sitä ollenkaan. Naaras on myös suurempi, kuten petolinnuilla on tapana. Yksittäisen linnun määrittäminen sukupuolelleen on hankalaa.

Kalasääski syö ravinnokseen kalaa. Usein se kalastaa aika matalassa vedessä ja saa saaliikseen esimerkiksi lahnoja, mutta myös muita kaloja, kuten särkikaloja, haukia, ahvenia ja ruutanoita. Kalasääski vierailee myös kala-altailla. Pohjois-Savossa elävillä sääksillä yleisin saaliskalalaji on lahna.
Kalasääsken pesä on yleensä puussa, melko korkealla, tavallisimmin vanhassa lakkapäisessä männyssä paksujen oksien varassa. Pesä on iso risulinna (petolinnun pesä), ja se on kooltaan noin metrin halkaisijaltaan. Joskus pesä voi olla myös merimerkissä tms. sellaisessa paikassa, jos sopivaa puuta ei ole löytynyt. Tekopesä on lava, usein kolmiomainen, joka on nostettu ja kiinnitetty puun latvaan.

Pesä on rakennettu risuista ja kepeistä. Tuttua pesää koristellaan joka vuosi tuoreilla havuilla ja oksilla. Pesän sisäpuolelle sääkset tuovat myös esimerkiksi heinää, ruokoja, jäkälää, sammalta ja turvepaakkuja.
Sääksen muninta ajoittuu huhtikuun loppupuolelle. Pesässä on 2–4 munaa, joita sääksi hautoo 5 viikkoa tai vähän yli. Naaras on pääasiallinen hautoja, mutta tilapäisesti hautoo myös koiras, kun naaras poistuu pesältä syömään ja jaloittelemaan.
Poikaset ovat pesässä noin kaksi kuukautta, 7–8 viikkoa, kunnes saavuttavat lentokyvyn. Poikasten kuoriuduttua koiras tuo saalista pesälle, jossa naaras suojaa poikasia auringolta ja lämmöltä. Poikasten kasvaessa todennäköisesti myös naaras tuo ruokaa. Koiras on kuitenkin pääasiallinen saalistaja. Naaras puolestaan hoitaa poikasten syöttämisen. Poikasten ollessa isompia, voi naaras joskus antaa myös koiraan syöttää niitä.

Poikaset vierailevat pesällä vielä lentokykyisinäkin, koska emot tuovat saaliskaloja pesälle.
Syysmuutto alkaa viimeistään syyskuun alkupuolella. Sääkset muuttavat yksin. Ensimmäinen lähtijä on naaras, yleensä elokuun loppupuolella. Sitten lähtevät poikaset yksi kerrallaan. Viimeiseksi lähtee koiras ennen syyskuun puoliväliä.

Sääkset suuntaavat Suomesta talven ajaksi trooppisille alueille. Talvehtimisalueet ovat Afrikassa, pääosin Länsi-Afrikassa, mutta jopa Etelä-Afrikasta on rengaslöytöjä. Pohjoissavolaisia sääksiä on tavattu Nigeriassa ja yksi jopa Etelä-Afrikassa. Pohjoissavolaisille sääksille ei ole asennettu satelliittipaikantimia, mutta niillä on lukurenkaat, joten niitä voidaan tunnistaa esimerkiksi valokuvaamalla hyvällä kameralla.

Poikaset eivät palaa seuraavana kesänä Suomeen, vaan viettävät kesän Afrikassa. Vasta seuraavana kesänä ne palaavat ensimmäisen kerran synnyinseuduilleen ja aloittavat ehkä 4–5-vuotiaina pesinnän, yleensä 10–40 kilometrin päässä synnyinpaikastaan.