Liito-orava-LIFE

Kuopio on mukana Metsähallituksen Luontopalveluiden koordinoimassa laajassa EU- hankkeessa, jonka tavoitteena on liito-oravan suotuisan suojelutason turvaaminen. Hanke on alkanut 1.8.2018 ja jatkuu kevääseen 2025 saakka.

Koko hankkeen budjetti on noin 8.9 miljoonaa euroa, josta Kuopion kaupungin ja Kuopion luonnontieteellisen museon osuus on yhteensä noin 630 000 euroa. Mukana on kaupunkien lisäksi paljon toimijoita metsäsektorilta ja vapaaehtoisesta järjestökentästä. Kaikkiaan kumppaneita on 18, myös Virosta, joten hanke kattaa koko liito-oravan eurooppalaisen levinnäisyysalueen.

Kuopion tavoitteena on muun muassa kehittää toimintatapoja liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi yhdessä hankkeeseen osallistuvien Espoon ja Jyväskylän kanssa. Kuopio on myös mukana kehittämässä taajamien virkistysmetsien käsittelytapoja, joissa sovitetaan yhteen liito-oravan suojelu sekä asukkaiden ja ulkoilijoiden tarpeet. Lisäksi Kuopiossa seurataan liito-oravakannan tilaa keskeisellä kaupunkialueella, parannetaan liito-oravien liikkumismahdollisuuksia puita istuttamalla ja vahvistetaan virkistys- ja suojelumetsien liito-oravakantaa pöntöttämällä.

Kuopion luonnontieteellinen museo osallistuu hankkeeseen monipuolisella ympäristökasvatukseen ja viestintään liittyvällä osiolla. Hankkeen puitteissa palkataan lähettiläs järjestämään oppitunteja liito-oravasta kuopiolaisissa alakouluissa. Suurelle yleisölle järjestetään retkiä, luentoja ja paneelikeskusteluja, ja lisäksi museo tuottaa kiertävän liito-oravanäyttelyn.

LIFE on EU:n rahoitusjärjestelmä Natura 2000-alueiden suojelutavoitteiden edistämiseksi ja luontodirektiivin lajien suotuisan suojelutason turvaamiseksi. Liito-orava on EU:ssa tiukasti suojeltu luontodirektiivin liitteen IV laji, jonka kannan kehitys on epäsuotuisa. Suurin uhka on sopivan elinympäristön väheneminen. Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin keskittyvissä hankkeissa on mahdollisuus saada toimenpiteiden kustannuksista jopa 75 % EU:n rahoitusta.

Tule vastaamaan kyselyyn lähimetsistä ja liito-oravasta Saaristokaupungin alueella

Kyselyllä kartoitetaan Saaristokaupungin asukkaiden suhtautumista lähiulkoilualueisiin sekä lähimetsiin ja liito-oravaan. Kyselyn tuloksia verrataan aikaisempaan vuonna 2019 toteutettuun kyselyyn ja verrataan, että onko asukkaiden suhtautumisessa lähimetsiin ja liito-oravaa tapahtunut muutoksia. Kyselyssä kysellään lisäksi asukkaiden mielipiteitä lähimetsien hoidosta.

Kysely on osa liito-orava-LIFE- hanketta. Kyselyn vastauksia käytetään liito-oravan suojelun toimintatapojen kehittämisessä sekä hankkeessa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa.
Kyselyn toteuttaa Kuopin kaupunki yhdessä toimisto 2030-kanssa. Kysely on auki 11.11.2024 – 26.11.2024

Tästä pääset kyselyyn.

Asukaskyselyn arvonnan säännöt

Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa – Hyvien käytäntöjen opas

Liito-orava-LIFE -hankkeen kumppanikaupunkien (Espoo, Jyväskylä, Kuopio) laatima opas julkaistiin 2021. Oppaassa tarkastellaan hyviä käytäntöjä liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi.

Oppaassa esitellään hankekaupungeissa hyviksi tunnistettuja keinoja ja työkaluja, joiden avulla liito-oravan elinympäristöverkostot voidaan turvata kuntatasolla. Opas käsittelee muun muassa liito-oravakartoituksia ja tiedonhallintaa, maankäytön suunnittelua ja toteutusta, rakentamishankkeita sekä kaupungin omistamien lähi- ja virkistysmetsien hoitoa. Oppaassa käydään läpi poikkeamislupaprosessi ja pohditaan lieventämistoimenpiteiden hyödyntämistä liito-oravakysymyksissä. Tekstissä on myös käytännön esimerkkejä erilaisten toimintatapojen soveltamisesta hankekaupungeissa.

Opas on ensisijaisesti suunnattu muille kunnille, kaupungeille ja viranomaisille, mutta toimii myös tietopakettina liito-oravista ja kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille kaupunkilaisille ja järjestöille. Opasta pystyy soveltamaan myös muuhun lajisuojeluun.

Liito-orava kaupunkisuunnittelussa Hyvien käytänteiden opas (pdf)

Aineiston tuottamiseen on saatu Euroopan unionin LIFE –rahoitusta. Aineiston sisältö heijastelee sen tekijöiden näkemyksiä, eikä Euroopan komissio ole vastuussa aineiston sisältämien tietojen käytöstä.

Liito-orava on pieni yöaktiivinen nisäkäs. Väriltään se on harmaa, noin 13–20 cm pitkä eläin, jolla on suuret pyöreät silmät. Etu- ja takaraajojen välissä sillä on ihopoimut. Liito-orava voi elää jopa 5-vuotiaaksi, mutta yleinen elinikä luonnossa on 1–2 vuotta.

Etu- ja takajalkojen välissä olevan ihopoimun avulla liito-orava voi liitää puusta toiseen. Liidettävä matka voi olla jopa kymmeniä metrejä. Pitkät liidot ovat kuitenkin riskialttiita, joten yleensä eläimet yrittävät välttää niitä.

Levinneisyys ja elinympäristö

Euroopassa liito-orava elää vain Suomessa ja Virossa. Elinympäristönään liito-orava suosii vanhoja ja varttuneita sekametsiä, joista löytyy niin ruokaa tarjoavia lehtipuita kuin suojaa tarjoavia havupuita. Lisäksi liito-oravia tavataan yhä enemmän myös kaupunkien puistoissa ja lähimetsissä. Syynä tähän voi olla elinympäristön koostumus: lähimetsissä ja puistoissa kasvavat puut ovat usein vanhempia ja monimuotoisempia kuin talousmetsissä, mikä tarjoaa monipuolisemmat ravintomahdollisuudet. Lisäksi puistoissa on vähemmän metsien petoeläimiä, jotka ovat uhka liito-oravalle.

Yhdellä liito-oravalla on käytössä useita eri pesimä- ja levähdyspaikkoja. Liito-orava ei rakenna pesiään itse vaan luottaa pääasiassa eri tikkalajeihin, jotka tekevät puihin reikiä. Liito-orava kelpuuttaa pesäksi myös oravan rakentamia vanhoja risupesiä, linnunpönttöjä tai muita keinotekoisia pesimämahdollisuuksia. Liito-oravalle voidaan myös rakentaa juuri sen tarpeita vastaava pönttö. Tärkeintä liito-oravan pöntössä on se, että pönttö on mahdollisimman tiivis ja sen kulkuaukon halkaisija on maksimissaan 45 millimetriä. Ihannetilanteessa pesäkolon aukko on siis niin pieni, etteivät saalistajat, kuten näätä, pääse pesän sisälle.

Elinympäristöjen väliset yhteydet eli niin sanotut viheryhteydet ovat tärkeitä liito-oravalle. Metsäkaistaleet tai joskus jopa yksittäiset puut toimivat kulkuyhteyksinä pesäpaikkojen ja ravintopuiden välillä. Liikkuminen eri elinympäristöjen välillä mahdollistaa myös lisääntymiskumppanien löytämisen. Lisäksi liito-oravan poikaset tarvitsevat kulkuyhteyksiä, jotta ne voivat kasvettuaan etsiä oman reviirinsä. Viheryhteyksinä toimivien metsäkaistaleiden tulee olla riittävän laajoja, jotta ne antavat myös suojaa petoja vastaan.

Elintavat ja ravinto

Liito-orava pysyttelee enimmäkseen piilossa ja niitä nähdään vain harvoin. Kuten suuret mustat silmät viittaavat, liito-orava liikkuu enimmäkseen pimeään aikaan. Ravinnokseen liito-orava käyttää kesäisin puiden, erityisesti haavan, koivun ja lepän, lehtiä ja syksyisin ja talvisin puiden norkkoja ja silmuja.

Keväällä, yleensä huhti-toukokuussa, naaras synnyttää 2–3 poikasta. Osa naaraista voi saada toisen poikueen kesäkuun tienoilla. Poikasten syntymisajankohtaan vaikuttaa se, missä päin Suomea liito-orava elää – Etelä-Suomessa poikaset syntyvät hieman aikaisemmin kuin pohjoisemmilla alueilla. Kun poikaset ovat kasvaneet, ne lähtevät emonsa reviiriltä ja etsivät oman reviirinsä.