Piispanpuisto

Piispanpuisto ja sen ympäristö edustaa vanhaa Kuopiota, joka kertoo alueen monipuolisesta historiasta hallinnollisen, kirkollisen ja oppilaitostoiminnan keskuksena. Suomen kenraalikuvernööri kreivi Pietari Brahe perusti ensimmäisen Kuopion kaupungin vuonna 1653, jonka keskuksena toimi Piispanpuiston ympäristö kirkkoineen. Puisto on saanut nimensä sen länsireunalla sijaitsevasta Kuopion ensimmäisen hiippakunnan aikaisesta piispantalosta, jonka rakennuttajana toimi Piispa Frosterus.

Vanhoissa kartoissa aluetta on kutsuttu hallitustoriksi ja residenssitoriksi. Alueen historia puistona alkoi 1880-luvun puolivälistä lääninhallituksen valmistuttua puiston rannan puoleiselle sivulle. Puistossa on muistomerkit paikalla aiemmin sijainneille kirkoille sekä kaupungin ensimmäiselle perustajalle Pietari Brahelle.

Uusklassismia edustava puistoympäristö

Piispanpuistossa on havaittavissa uusklassismin vivahteita reunuskäytävien koukeroisissa linjoissa sekä puiston keskiosassa. Maaherrankadun suuntaisen keskikäytävän reunoilla ja keskusaukiolla on aiemmin ollut useiden vuosikymmenten ajan näyttävät kesäkukkaistutukset. Alueen puusto koostuu pääosin metsälehmus- ja siperianpihtakujanteista, joista osa on liki 100 vuotta vanhoja.

Puistossa on tehty arkeologisia koekaivauksia, joiden yhteydessä todettiin alueella säilyneen hautauksia reuna-alueita lukuun ottamatta. Lisäksi tutkimuksissa tehtiin kirkkorakennuksiin ja aitoihin liittyviä havaintoja.

Hallinnon, kirkkojen ja oppilaitosten historiaa

• Entinen Karjatalousopisto (1852), Piispanpuiston itäpuolella sijaitseva keltainen kivitalo, on yksi alueen vanhimmista rakennuksista. Sen rakennutti lääninmaanmittari Carl August Rehnström. Alkujaan kaksikerroksista rakennusta on korotettu vuonna 1922. Rakennus tunnetaan yhä karjatalousopistona, joka toimi tiloissa 1920–1980-luvuilla. Tämän jälkeen siinä toimi maanmittaustoimisto. Ennen opistokäyttöä rakennuksessa sijaitsi Kuopion Isänmaallisen Seuran ja Kuopion Luonnonystäväin Yhdistyksen (Kuopion museo) kokoelmat.

• Pyhän Nikolaoksen katedraali (1904, Aleksander Isaksson) sijaitsee Piispanpuiston itäreunalla. Rakennuksen rapattuun julkisivuun on maalattu tiilikuvio. Sotien jälkeen vuonna 1944 Kuopiosta tuli Suomen ortodoksisen kirkkokunnan keskus, ja katedraalista sen keskuspaikka. Samaisella tontilla, katedraalin takana, sijaitsee Toivo Paatelan suunnittelema seurakuntatalo 1950-luvulta.

• Lääninhallitus (1885, Konstantin Kiseleff) on Piispanpuiston eteläpäädyssä sijaitseva vaalea, kaksikerroksinen kivirakennus, joka edustaa 1800-luvulla yleistynyttä uusrenessanssia. Lisäksi tontin sivuille rakennettiin maanmittauskonttori ja talousrakennus. Ensimmäisessä kerroksessa olivat kuvernöörin ja maaherran työhuoneet ja toisessa asumistilat sekä edustushuoneet. Kokonaisuuteen kuului aikoinaan myös Kuopionlahden rantaan saakka ulottunut suuri puutarha huvimajoineen. Lääninhallituksen rakennus koki mittavan peruskorjauksen vuosina 2021–2022, jossa sinne remontoitiin nykyaikaisia toimistotiloja.

• Kallaveden lukio (1924, Magnus Schjerfbeck) on Piispanpuiston pohjoispuolella sijaitseva punatiilinen koulurakennus. Alun perin nelikerroksista rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella 1950-luvulla tapahtuneen ullakkopalon jälkeen. Rakennus tehtiin alkujaan Kuopion suomenkielisen tyttökoulun käyttöön, joka vuonna 1928 muuttui tyttölyseoksi. Talvi- ja jatkosodan aikaan rakennuksessa oli sotasairaala. Vuodesta 1973 koulurakennus on toiminut Kallaveden yhteislukiona ja vuodesta 1975 Kallaveden lukiona.