Kansallinen kaupunkipuisto

Kuopion kansallinen kaupunkipuisto rakentuu kaupunkimme helmistä – ihmisille tärkeistä ja kauniista paikoista, joissa kulttuuri ja luonto kohtaavat.

• Suomen 9. kansallinen kaupunkipuisto
• Perustamisvuosi 2017, Suomi100-juhlavuonna
• Pinta-ala 7300 ha, josta 6800 ha vesialueita

Kansallinen kaupunkipuisto on ympäristöministeriön myöntämä arvonimi ja sillä tarkoitetaan kaupunkiluontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä laajana, eheänä kokonaisuutena. Kansallispuistoalueet puolestaan käsittävät alueita, joissa on monimuotoista luontoa.

Kansallisen kaupunkipuiston arvonimi turvaa kaupungin oikeanlaista kehittämistä, arvokohteiden säilymistä, eheyttävää kaupunkisuunnittelua, alueiden virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuuriperinnöllisten arvojen säilyttämistä. Kansallinen kaupunkipuisto määrittää kaupungin ne kulttuuriset, historialliset, ekologiset ja esteettiset arvot, jotka halutaan säilyttää tuleville sukupolville.

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alue

Kuopion kansallisen kaupunkipuiston alueeseen kuuluu keskustan vehreitä puistoja, arkkitehtuurin helmiä useilta vuosikymmeniltä, kaupan ja kohtaamisen paikkoja eli toreja, ainutlaatuisia rännikatuja sekä laaja alue Keski- ja Etelä-Kallaveden kauniista saaristoluonnosta. Kansallisen kaupunkipuistomme erityispiirteitä ovat sisämaan vesistö ja sen merkitys kaupunkilaisille sekä ainutlaatuinen rännikatuverkosto.

Kallavesi ja Kuopion kaupungin kehitys kietoutuvat historiallisesti toisiinsa: Kuopiolaiset ovat hyödyntäneet kaupunkia ympäröivää vesistöä ja saaristoa aikakausilleen tyypillisin tavoin esimerkiksi ravinnon lähteenä, kulkureittinä ja vapaa-ajan virkistymispaikkana. Kallaveden voidaankin sanoa muovanneen kaupunkimme kehitystä monin eri tavoin.

Kansallinen kaupunkipuisto -hankkeen vaiheita

Ajatus kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Kuopioon syntyi jo vuonna 1998. Hanke liikahti eteenpäin vuonna 2006, kun esiselvitys (pdf) Kuopion kansallisesta kaupunkipuistosta valmistui. Selvityksessä myös Puijon aluetta kaavailtiin osaksi Kuopion kansallista kaupunkipuistoa, mutta sen sisällyttäminen alueeseen ei ollut mahdollista, sillä moottoritie katkaisee yhteyden kansalliseen kaupunkipuistoon Puijon alueelta.

Hanke eteni hakemusvaiheeseen hiljaiselon jälkeen vuonna 2016. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi ympäristöministeriö täydensi kansallisten kaupunkipuistojen verkostoa ja Kuopion kaupunki sai arvonimen 11.12.2017. Lue lisää ympäristöministeriön päätösmateriaalista (pdf), jossa kuvataan mm. alueen rajaus ja erityisiä arvoja.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Kansallisen kaupunkipuiston arvonimen saanut kaupunki laatii puistolle hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa määritellään visio kaupunkikuvan kehittämiselle ja hyvän ympäristön toteuttamiseksi. Ympäristöministeriö on kansallisen kaupunkipuiston arvonimen kaupungille myöntäessään velvoittanut sitä laatimaan alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman. Kuopion kaupungin laatima hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 24.10.2022 edelleen toimitettavaksi hyväksyntään ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriö hyväksyi hoito- ja käyttösuunnitelman 28.6.2023. Lue lisää hoito- ja käyttösuunnitelmasta sivulta.

Suomen kansalliset kaupunkipuistot

Suomessa on tällä hetkellä kymmenen kansallista kaupunkipuistoa. Ensimmäinen Suomen kansallinen kaupunkipuisto perustettiin Hämeenlinnaan vuonna 2001. Muita kansallisen kaupunkipuistostatuksen saaneita kaupunkeja ovat Pori, Heinola, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kokkola. Tutustu ja ihastu Suomen kansallisiin kaupunkipuistoihin osoitteessa kansallisetkaupunkipuistot.fi.

Idea kansallisista kaupunkipuistoista saatiin Tukholmasta, jonne perustettiin Nationalstadspark Ekoparken valtiopäivien erityislailla vuonna 1995.