Kansallisen kaupunkipuiston blogi: Kevään ensimmäiset hyönteiset ovat jo heränneet liikkeelle

Aurinkoiset ja lämpimät säät pienestä takatalvesta huolimatta ovat saaneet monet hyönteiset, kuten nokkos- ja sitruunaperhoset, kekomuurahaiset ja leppäkertut, heräilemään talvehtimispaikoistaan. Pian myös kimalaiset ja mehiläiset heräävät talvihorroksestaan.

Valkeat pajunkissat avautuvat tuuheiksi, kellertäviksi kukinnoiksi ja houkuttelevat hyönteisiä. Varhain keväällä kukkivat pajut ovat näin korvaamaton ravinnonlähde aikaisille hyönteisille, kuten nokkos- ja sitruunaperhosille. Varhain keväällä lentävät perhoset ovat talvehtineet aikuisina ja lehahtavat piiloistaan ensimmäisiin lämpimiin auringonpaisteisiin. Sitruunaperhoset talvehtivat avoimemmilla paikoilla ja lähtevät liikkeelle usein ensimmäisinä. Ne tarvitsevat pian ravintoa, ja silloin pajut tulevat avuksi. Pajuista raita on myös tärkeimpiä hunajakasvejamme. Kansallisen kaupunkipuiston alueella, esimerkiksi Väinölänniemellä, pyritään säilyttämään osa pajuista raivauksia tehdessä.

”Pajuryteiköistä”, varsinkin ranta-alueella, ollaan montaa mieltä. Osalle kulkijoista ne harmillisesti peittävät näkymää järvelle ja osa voi pysähtyä katselemaan pajun notkeassa varressa lepäävää perhosta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta nämä pajupusikot ovat kuitenkin elintärkeitä. Kevään ravinnon lisäksi pajut tarjoavat kesällä piilopaikkoja linnuille, ja levittäessään oksiaan veden yli myös suojaa kalanpoikasille.

Pölyttäjien elinolonoloja puistoissa parannetaan istuttamalla esimerkiksi Piispanpuistoon keväällä kukkivia pihlajia, vaahteroita ja hedelmäpuita. Ne tarjoavat merkittävän ravinnonlähteen pölyttäjille pajujen kukinnan hiipuessa. Pörriäisten elämää puistoissa ja virkistysmetsissä mahdollistetaan myös jättämällä lahopuita. Jos puita joudutaan turvallisuuden vuoksi kaatamaan, jätetään osa rungoista maapuuksi lahottajien ja hyönteisten ravinnoksi ja pesäkoloiksi. Saattaa sieltä löytyä oravan ruokakätkökin, jos oikein tarkkaan kurren touhuja seuraa.

Kuopion luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa 2024-2030 on esitetty tavoitteina muun muassa niittyjen määrän lisääminen sekä niittyverkoston kehittäminen. LUMO-ohjelman päätavoitteiden mukaisesti olemme laatineet Niityt ja avoimet alueet -viherpalveluohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on tarkastella ja kehittää keskeisen kaupunkialueen niittyverkostoa. Viherpalveluohjelma viedään kaupunkirakennelautakuntaan hyväksyttäväksi toukokuussa. Lisäksi on tehty valtuustoaloite Kuopiosta pölyttäjäystävällisenä kaupunkina, jossa esitettiin niittyjen määrän lisäämistä ja pölyttäjien huomioimista hoitotoimissa.

Kansallisen kaupunkipuiston alueelle Mölymäen kolmen puiston kokonaisuuteen on puustoa raivaamalla ennallistettu vanha kallioinen paahderinne sekä kylvetty uusniittyä pörriäisten iloksi. Eri aikaan kukkivat niittykasvit mahdollistavat hyönteisille ruokabaarin koko kesän ajan, kukkaniitty ilahduttaa myös kaksijalkaista liikkujaa. Niittyalueet niitetään elokuussa niittysiementen kypsymisen jälkeen.

Väinölänniemellä osa puiston leikatuista nurmialueista muutetaan hallitusti niityiksi harventamalla niitto yhteen kertaan kasvuaikana. Leikkuukertojen vähentäminen aloitettiin viime kesänä. Niityn kehittyminen ravinteikkaasta hoitonurmikosta on hidasta. Annammehan sille aikaa kehittyä rauhassa. Toukokuussa Hannes Kolehmaisen patsaan ympärillä oleva nurmikko poistetaan, tilalle tuodaan kuivalle niitylle sopivaa kasvualustaa ja paikalle kylvetään niittysiemenseosta. Tulevina kesinä on mielenkiintoista seurata, kuinka eri tavalla perustetut niityt kehittyvät ja kukoistavat. Niittyjen läheisyyteen rakennetaan hyönteishotelleja, jotka tarjoavat hyönteisille paikan yöpyä, pesiä ja talvehtia.

Pölyttäjien määrä vähenee vauhdilla hyönteisten elinympäristöjen vähenemisen seurauksena. IPBES:in ja Luontopaneelin viestissä päätöksentekijöille kerrottiin, että jopa 75 prosenttia viljelykasveista tarvitsee hyönteispölytystä. Niittyjen, laho- ja maapuiden sekä hyönteishotellien lisääminen puistoalueilla auttaa osaltaan pörriäisiä selviytymään murroksessa.

Sari Riekkinen

kaupunginpuutarhuri