Osaamisperusteinen rekrytointi -blogi: Työttömyyden kasvu ja avoimien työpaikkojen väheneminen

Työmarkkinat ovat viime vuosina kokeneet merkittäviä muutoksia, ja on vaikea olla huolestumatta siitä, mihin suuntaan olemme menossa. Työttömyys kasvaa, mutta samalla avoimien työpaikkojen määrä vähenee. Tämä kehitys herättää huolta niin työttömien, työnantajien kuin päättäjien keskuudessa. Mikä on syynä tähän muutokseen, ja mitä se tarkoittaa tulevaisuudelle?
Työttömyyden kasvu
Työttömyys on kasvanut monissa maissa, eikä Suomi ole poikkeus. Avoimien työpaikkojen määrä on laskenut kautta Suomen, mikä on herättänyt huolta työmarkkinoilla. Vaikka työpaikkoja on tarjolla aiempaa vähemmän, alueelliset erot ovat mielenkiintoisia. Uudellamaalla ja Lapissa työpaikkojen väheneminen on ollut maltillisempaa, kun taas Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa pudotus on ollut huomattavampaa.
Vaikka koronapandemian vaikutukset näkyivät aluksi voimakkaasti, monet uskoivat tilanteen paranevan nopeasti. Todellisuus on kuitenkin ollut toisenlainen. Työttömien määrä on pysynyt korkealla ja jatkanut kasvuaan. Tämä ei ole pelkästään tilapäinen ongelma, vaan osa laajempia taloudellisia ja rakenteellisia tekijöitä, kuten globalisaatio, automatisointi ja digitalisaatio, jotka muokkaavat työmarkkinoiden rakennetta.
Duunitorin viestintäjohtaja Aino Salonen tuo esille tekstissään, että vaikka avoimia työpaikkoja on enemmän kuin hakijoita, työmarkkinoilla on edelleen kohtaanto-ongelma. Tämä tarkoittaa, että työpaikkojen sijainti ja vaatimukset eivät aina kohtaa hakijoiden osaamisen tai asuinpaikan kanssa. Paikkakunta, toimiala, työnantajan maine ja työtehtävän luonne vaikuttavat merkittävästi siihen, kuinka helposti sopivia tekijöitä löytyy. Tämän taloustilanteen keskellä monet työnantajat kamppailevat myös osaajien houkuttelemisessa.
Tilastot sen myös kertovat, että haasteita on. Duunitorin Työmarkkinat Suomessa 2025 -tilannekuvan mukaan avoimia työpaikkoja oli maaliskuussa 2025 Suomessa 51 143, mikä on 21 % vähemmän kuin vuosi sitten, jolloin paikkoja oli 64 590. Tämä kertoo huolestuttavasta trendistä, jossa avoimien työpaikkojen määrä on vähentynyt entisestään.
Työttömyys on erityisesti vaikuttanut nuoriin ja vähemmän koulutettuihin työntekijöihin. Vaikka työllisyyspalvelut tekevät parhaansa työllistymismahdollisuuksien lisäämiseksi, monet työttömät kokevat edelleen vaikeuksia löytää pysyvää työtä.
Avoimien työpaikkojen väheneminen
Samalla, kun työttömyys on lisääntynyt, on nähtävissä huolestuttava käänne: avoimia työpaikkoja on entistä vähemmän verrattuna aiempiin vuosiin. Vuonna 2024 avoimia työpaikkoja oli merkittävästi vähemmän kuin edellisvuonna, mikä tarkoittaa, että kilpailu jokaisesta työpaikasta on koventunut. Tämä vaikeuttaa työttömien mahdollisuuksia löytää sopivia työpaikkoja.
Mikä selittää tämän kehityksen? Talouden epävarmuus on yksi syy. Monet yritykset ovat varovaisempia rekrytoinneissaan taloudellisten haasteiden vuoksi. Samalla yritykset voivat pyrkiä tehostamaan toimintaansa ja vähentämään henkilöstöään, mikä johtaa avoimien työpaikkojen vähenemiseen.
Toinen tekijä on muuttuvat työntekijätarpeet. Monilla aloilla tarvitaan yhä erikoistuneempia taitoja ja korkeampaa koulutusta, mikä kaventaa avointen työpaikkojen määrää niille, jotka eivät täytä näitä vaatimuksia. Tämä on erityisen haastavaa niille, jotka eivät ole saaneet tarpeeksi koulutusta tai ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella.
Mitä tämä tarkoittaa työttömille ja työmarkkinoille?
Tässä tilanteessa työttömien on vaikeampaa löytää työtä kuin aiemmin. Kun avoimia paikkoja on vähemmän, kilpailu kovenee ja vaatimukset työntekijöille voivat olla korkeampia. Tämä voi myös lisätä työpaikkojen pätkittäisyyttä ja epävarmuutta. Pitkäaikaistyöttömät kokevat erityisesti vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan vuoteen 2026 saakka.
Vähemmän avoimia työpaikkoja tuo haasteita myös työllisyyspalveluiden asiantuntijoille ja rekrytoijille, jotka yrittävät yhdistää työntekijöiden osaamista työnantajien tarpeisiin. Työvoiman ja työpaikkojen yhteensovittaminen ei ole enää yhtä yksinkertaista kuin ennen.
Mikä voisi olla ratkaisu?
Ratkaisu työttömyyden ja vähäisten työpaikkojen ongelmiin ei ole yksinkertainen, mutta se vaatii laaja-alaista lähestymistapaa. Yksi tärkeimmistä askelista on panostaa koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen. Työmarkkinat muuttuvat nopeasti, ja jatkuva osaamisen päivittäminen on avain työllistymismahdollisuuksiin.
Samalla on tärkeää kehittää työllistymistä tukevia toimenpiteitä, kuten työharjoittelua ja työvoimapalveluja, jotka auttavat työttömiä palaamaan työelämään. Työnantajienkin on pohdittava, kuinka he voivat tukea työpaikkojen luomista ja työntekijöiden osaamisen kehittämistä nykytilanteessa. Pidemmällä aikavälillä on tärkeää luoda työmarkkinoista joustavampia ja kestävämpiä, jotta työttömyys ei jää pysyväksi ongelmaksi.
Kevät ja lisääntyvä aurinko
Vaikka työttömyys voi tuntua raskaalta, on tärkeää muistaa, että mahdollisuudet parempaan tulevaisuuteen ovat olemassa. Matka voi olla joskus pitkä ja todella kivikkoinen, mutta jokainen askel vie eteenpäin. Olipa kyseessä uuden taidon oppiminen, verkostojen rakentaminen tai työnhakeminen, pienetkin edistysaskeleet vievät lähemmäs tavoitetta. Tukiverkostot ja eri hankkeet tarjoavat apua ja tukea, ja koskaan ei ole liian myöhäistä kääntää suuntaa.
Kevät tuo tullessaan uuden alun ja raikasta energiaa, muistuttaen meitä siitä, että jokainen päivä on uusi mahdollisuus. Vaikka polku saattaa tuntua epävarmalta, toivon, että suuntaatte kohti niitä asioita, jotka tuovat merkitystä elämäänne. Aurinkoisia ja inspiroivia päiviä meille kaikille!
Lähteet:
Otsikkokuva Pixabay
Viitattu 7.4.2025 https://duunitori.fi/tyomarkkinat
Viitattu 7.4.2025 https://duunitori.fi/tyoelama/tyomarkkina2025
Viitattu 7.4.2025 https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyomarkkinaennuste-tyollisyys-kaantyy-kasvuun-vuoden-2025-aikana
