Itäinen Suomi odottaa valtiolta tekoja

Itäisen Suomen keskuskaupungit Kouvola, Joensuu, Kajaani, Kotka, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli nostavat valokeilaan alueen korkean osaamisen ja potentiaalin mutta myös kehittymisen edellytykset. Mahdollisuuksina nähdään vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinnit, uudistuva ja kestävä teollisuus, sekä logistiikan ja matkailun innovatiiviset ratkaisut. Valtiolta tarvitaan panostusta, jotta alueen kasvu saadaan varmistettua ja potentiaali käyttöön. Myös EU:lta vaaditaan toimia itäisen Suomen selviytymisen ja elinvoiman vahvistamiseksi. 

Itäisen Suomen potentiaalista ja odotuksista keskustellaan 26.3. Musiikkitalolla Helsingissä. Tilaisuudessa on koolla päättäjiä, virkamiehiä, yritys- ja elinkeinoelämän edustajia sekä asiantuntijoita. Valtioneuvoston tervehdyksen tilaisuuteen tuo pääministeri Petteri Orpo ja tilaisuuden juontaa luova johtaja ja toimittaja Jani Halme.   

Luova johtaja, toimittaja Jani Halme muisteli avausjuonnossaan monia iloisia hetkiä järjestäjäkaupungeissa aina festivaaleista ruokakulttuuriin ja kehui itäisen Suomen kadehdittavaa yhteistyötä. Kuva: Kouvolan kaupunki / Vesa Laitinen.

Päivän teemana on itäisen Suomen vahvuudet ja merkitys koko Suomelle. Kun itäisen Suomen menestystä edesautetaan ja alueen potentiaali otetaan tehokkaasti käyttöön, tuo se kasvua ja elinvoimaa koko Suomelle. Itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena on tärkeää myös Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta.   

Konkreettisia toimia tarvitaan 

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset ovat heijastuneet erityisesti itäiseen Suomeen: rajan sulkeutuminen pysäytti rajan ylittävän kaupankäynnin ja matkailun. Perinteisesti vahvat alat ovat vaikeuksissa. Alentuneet vientinäkymät, kohonneet kustannukset ja pakotteiden aiheuttamat vienti- ja tuontirajoitukset heijastuvat myös satamatoimintaan. Rajan ylittävän rautatieliikenteen loppuminen on vaikuttanut dramaattisesti koko logistiikka-alaan. Pelkästään matkailun osalta menetykset aluetaloudelle ovat vuosittain satoja miljoonia euroja.   

Valtio on tunnistanut itäisen Suomen haastavan tilanteen. Yhteinen kehittämisen visio on tehty. Nyt alueen kaupungit odottavat valtiolta konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen kasvu saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön. 

– Suomi tarvitsee itäistä Suomea menestyäkseen. Itäisen Suomen osuus maamme kokonaisviennistä on merkittävä. On tärkeää, että teemme yhdessä toimia, jotka varmistavat alueen menestyksen tulevaisuudessakin, Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka sanoo.

Puhtaille energiaratkaisuille kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille on luotava suotuisa toimintaympäristö ja sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Ratkaisuja tulee hakea sisävesiliikenteen ja sen aluskannan kehittämiseen sekä Saimaan kanavan tilanteeseen. Kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen on keskeistä tulevaisuudessa.  

– Suomessa on poikkeuksellinen yhteiskunnan kokonaisturvallisuusmalli. Meillä on korkeaa paikallisen ja alueellisen tason osaamista ja tekemistä, josta olisi mahdollista tarjota jopa suoria tuotteistuksia kansainvälisesti, kertoo Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti.

Suomi kasvuun – eväät löytyvät itäisestä Suomesta -tilaisuus järjestettiin Helsingissä 26.3.2025. Kuva: Kouvolan kaupunki / Vesa Laitinen.

Elinvoimaa kehitetty – kaikkea ei voi kuitenkaan tehdä itse 

Keskuskaupungit, yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat vetureina elinvoiman kehittymiselle, mutta myös valtiolta vaaditaan toimia. Itäisen Suomen alueella on toteutunut ja toteutumassa lukuisia satojen miljoonien tai jopa miljardiluokan investointeja. Näitä ovat esimerkiksi suuret datakeskushankkeet Haminassa, Kouvolassa, Kajaanissa ja Mikkelissä, Kotkan akkuklusteri, Lappeenrantaan kaavaillut Solar Foodsin kolme tehdasta, Joensuuhun valmisteltava vetytehdas ja Kuopion lääkealan investoinnit.

Mahdollisuuksia nähdään erityisesti vihreän siirtymän ja puhtaan energian investoinneissa, uudistuvassa ja kestävässä teollisuudessa sekä terveys- ja lääkealan, logistiikan, palvelualojen ja matkailun innovatiivisissa ratkaisuissa. 

Vaikka tahtoa on, kaupungit ja maakunnat eivät voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse. Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa itäisen Suomen elinvoima on vahvasti turvallisuuskysymys ja koko Suomen yhteinen asia. Myös EU:lta vaaditaan toimia itäisen Suomen selviytymisen ja elinvoiman vahvistamiseksi.

Valtioneuvoston tulee lähikuukausien aikana vaikuttaa EU:n rahoitusohjelmien uudistamiseen siten, että EU todella suuntaa toimenpiteitä koko EU:n itäisen rajan elinvoiman ja turvallisuuden vahvistamiseen, energiantuotantoon sekä Venäjän hyökkäyssodan EU:n raja-alueille aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseen. Vaikuttamisen aika on nyt.

Kun itäinen Suomi kehittyy ja menestyy, siitä hyötyy koko Suomi. 

Itäinen Suomi on pinta-alaltaan noin neljännes Suomesta. Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson alueella asuu lähes miljoona suomalaista.    

Itäisessä Suomessa on rikkaat ja monipuoliset luonnonvarat sekä paljon koko maata palvelevaa teollisuutta, osaamista ja innovatiivista yritystoimintaa. Alueelta saadaan noin 40 % koko Suomen vuotuisesta puuston hakkuukertymästä. Metsä- ja paperiteollisuus on merkittävässä asemassa ja alueella sijaitsee noin puolet maan toiminnassa olevista metallimalmikaivoksista ja teollisuusmineraalikaivoksista. Itäisessä Suomessa on myös vahvaa matkailupotentiaalia: luonto järvi- ja merialueineen, ainutlaatuinen Saimaa, kulttuuri ja ruokailuelämykset ovat kasvun tekijöitä.