Kaupunkisuunnittelun blogi: Maankäytön, palvelujen ja talouden yhteensovittaminen takaavat Kuopion kasvun ja väestöennusteiden toteutumisen
Kuopion väestönkasvu on jatkunut vahvana, eikä mikään viittaa siihen, että kasvu heikkenisi lähivuosina. Tulomuuttajia virtaa kaupunkiin aiempaa enemmän, Kuopio koetaan houkuttelevaksi ja strategian tavoitteiden mukaisesti olemme myös kansainvälistymässä.
Viime vuosina vahva asuntotuotanto ja hyvä työpaikkakehitys ovat suosineet kaupunkiamme. Uusia asuntoja on valmistunut laskennallisesti jopa väestönkasvun edellyttämää tarvetta enemmän, ja nyt vähäisen asuntotuotannon tilanteessa asuntoja onneksi vielä riittää tuleville muuttajille ja Kuopion kasvulle.
Kuopion uuden väestöennusteen mukaan kaupunkimme kasvaa tulevina vuosina keskimäärin tuhat asukasta vuodessa ja väestönkasvu painottuu vahvan uudistuotannon alueille. Vuoteen 2040 mennessä kaupungissa asuu noin 137 000 asukasta eli noin 11 500 asukasta nykyistä enemmän. Vuosittainen kasvu on ennustettu hiukan maltillisemmaksi kuin mitä viime vuosien keskimääräinen kehitys olettaa, koska väestön ikääntyessä kuolleiden määrä tulee kasvamaan suhteessa syntyvyyteen.
Ulkomailta muutetaan aiempaa enemmän
Kuopion tulomuuttajissa on aiempaa enemmän ulkomailta tulevia ja kaupunki kansainvälistyy vauhdilla. Tulijoissa on useita kansalaisuuksia ja kieliryhmiä eripuolilta maailmaa. Olisi mukava tietää, miksi juuri Kuopio on valittu asuinpaikaksi, kun tullaan jopa tuhansien kilometrien takaa. Onko tämä sattumaa vai tietoinen valinta? Suomea pidetään turvallisena, hyvän tasa-arvon ja koulutuksen maana, jossa on kaunis luonto ja selkeät vuodenajat. Kuopiossa nämä elementit ovat kunnossa ja asuntoalueet sekä palvelut maamme kärkiluokkaa.
Mistä meille muutetaan ja kuinka asukkaita riittää uusiin asuntoihin?
Kuopio on saanut vuosittain muuttovoittoa poikkeuksetta viimeisten vuosikymmenten sekä vuosien aikana. Pohjois-Savon ja Itä-Suomen asukasmäärä on vähentynyt, mutta samaan aikaan Kuopio on tarjonnut hyvän asuinpaikan usealle työtä, opiskelupaikkaa tai loppuelämän kotia etsivälle. Onneksi muuttoauto ei ole kiitänyt moottoritietä pitkin kohti etelää, vaan Kuopio on saanut muuttajista myös osansa.
Urani aikana olen kuullut usein kysymyksen, kuinka meillä riittää asukkaita kaikkiin uusiin asuntoihin, ja mistä meille muutetaan eniten. Kuka täytti Saaristokaupungin asunnot, ja mistä jatkossa riittää asukkaita uusille asuntoalueille ja esimerkiksi Savilahteen? Ihmettelijöitä on ollut paljon vuosien varrella ja selkeä vastaus tähän on: Kuopio kasvaa vahvasti muuttoliikkeen seurauksena. Samaan aikaan ikääntyvä väestö tarvitsee aiempaa enemmän kerrostaloasuntoja palvelujen läheisyydestä, jolloin myös heiltä vapautuu asuntoja nuoremmille talouksille.
Pääsääntöisesti uudet asukkaat eivät muuta suoraan uusiin asuntoihin, vaan hyvin usein ensin muutetaan vuokralle ja vasta myöhemmin päätetään pysyvämmän kodin sijainnista Kuopiossa tai tällä seudulla. Kaupungin sisällä muutetaan paljon uusille alueille, kun kaupunki ja alueet ovat jo tutumpia. Toki poikkeuksiakin on, ja joskus uudet asunnot saavat asukkaansa lähikunnista tai kauempaakin. Esimerkiksi osa muualta tulevista opiskelijoista on löytänyt kodin vahvan uudistuotannon tarjonnasta.
Kuopioon muutetaan paljon eri puolilta Suomea ja porukassa on myös ns. paluumuuttajia. Nuoret ovat selkeästi suurin ryhmä tulomuuttajissa ja heistä valtaosa tuleekin kaupunkiin opiskelemaan ja töiden perässä. Pienemmän, edullisemman ja turvallisemman kaupungin etuja ja palveluja hakevia lapsiperheitä on myös mukana, kuten myös eläkkeelle siirtyviä, jotka näkevät Kuopion luonnon ja asuinympäristön sekä palvelut kiinnostavina. Savoon on erilaisia siteitä ja muistoja, joita on ehkä jääty kaipaamaan. Olenkin kuullut usean lapsuudenystäväni sanovan, että muutan tai muutamme takaisin, kun pääsemme eläkkeelle. Siinä vaiheessa tunteet alkavat myös ohjata muuttopäätöksiä, kun työn sijainti ei ole enää rajoitteena.
Kuopio on kasvanut etelään ja samaan aikaan on vanhoja asuntoalueita täydennetty
Kuopion uudet asuntoalueet ovat valmistuneet eri vuosikymmeninä ja samaan aikaan on myös täydennetty vanhoja asuntoalueita. Väestönkasvun myötä kaupungin on ollut pakko myös laajentua, ja suuntana on ollut järvien takia luonnollisesti etelä.
Saaristokaupungin rakentaminen on kestänyt yli 20 vuotta ja rakentaminen jatkuu yhä sen viimeisillä alueilla, kuten myös pientalojen osalta Hiltulanlahdessa. Näitä ennen rakentaminen kohdistui Petoselle ja nyt painopiste on kääntymässä vähitellen kohti Savilahtea, jonne on tulossa kolme uutta asuntoaluetta: Vanhan varikon alue, Marikonranta sekä Savisaari. Arvioisin, että näitä alueita tullaan rakentamaan yhteensä myös reilut 20 vuotta. Rakentaminen etenee hyvin monella suunnalla, ja tarjolla on useita houkuttelevia ja erilaisia asumisen paikkoja. Yksi parhaillaan rakennettava alue on Mölymäki, joka tuo uutta asumista aivan keskustan tuntumaan.
Suurten asuntotuotantoalueiden kanssa samaan aikaan on pyritty täydentämään nykyistä asuinrakennetta pienemmillä uudisalueilla. Näitä ovat viime vuosina olleet useat keskustan ja Maljalahden korttelit, Särkilahti, Pappilanmäki, Pihlajalaakso sekä Puijonlaakson etelärinne. Myös pienempiä kortteleita on kaavoitettu vanhoja asuntoalueita täydentäen mm. Länsi-Puijolle, Julkulaan, Päivärantaan, Särkiniemeen sekä Jynkkään.
Kuopion täydentäminen jatkuu ja Savilahden rinnalla asuntorakentaminen vahvistuu Itkonniemellä ja Kelloniemessä, kuten myös aivan lähivuosina Rauhalahden matkailualueen vieressä, Kivilammen alueella. Tarjolla on useita imagoltaan erilaisia ja eri puolilla kaupunkia sijaitsevia asuntoalueita: tämä on ollut hyvä lähtökohta kehittämisessä ja tätä ajatusta jatketaan. Täydennysrakentamista tutkitaan seuraavaksi etenkin bussilinja nelosen varrelle sijoittuvilla Neulamäki ja Saarijärvi-Kelloniemi – alueilla.
Kehittämistyö on pitkäjänteistä ja kestävää maankäytön, palvelujen ja talouden yhteensovittamista
Kuopion pitkäjänteinen kehittämistyö on kannattanut ja kehitys on tuonut elinvoimaa ja vaurautta kaupunkiin. Tämä jatkumo pitää turvata, jotta Kuopio säilyisi vetovoimaisten kaupunkien etulinjassa. Nyt käsillä oleva talouden sopeutus on vienyt voimia ja huomiota pois kehittämisestä, koska menoja on leikattava, palveluja uudistettava ja palveluverkkoa karsittava sekä järjesteltävä uudelleen. Silti on muistettava, että Kuopiolla on monipuolinen ja laadukas palvelutarjonta, ja vain väestönkasvun ja kehittämistyön avulla pystymme vielä parempaan.
Nyt alkanut strategiatyö sisältää ensisijaisen tärkeää pohdintaa siitä, mikä on meille kaikkein tärkeintä ja mistä voimme ehkä tinkiä. Maankäytön, palvelujen ja talouden yhteensovittamisella ja kokonaisvaltaisella, mutta myös kestävällä kaupunkisuunnittelulla voimme luoda vielä aiempaa parempia edellytyksiä asumiselle ja yritystoiminnalle, monimuotoista luontoa ja viihtyisää asuinympäristöä menettämättä. Juuri tällä määrätietoisella kehittämistyöllä varmistamme kaupungin kasvun ja väestöennusteiden toteutumisen pitkälle tulevaisuuteen ja kohti tavoitetta olla hyvän elämän pääkaupunki.
