Kuopion kaupungin talouden tasapainotustyö jatkuu edelleen
Kuopion kaupunginvaltuusto päätti vuonna 2024 talouden tasapainotusohjelmasta, jonka tavoitteena on vuoteen 2027 mennessä saada kaupungin talous tasapainoon. Jotta tasapainoon päästään, on kaupungin sopeutettava talouttaan pysyvästi 35 miljoonalla eurolla vuosittain. Sopeutus koskee koko kaupungin palveluita, hankintoja, hallintoa, henkilöstöä ja johtamista. Lisäksi kaupungin on supistettava investointeja ja tuotettava lisää verotuloja kaupungille alijäämän kattamiseksi.
Kaupunginvaltuuston hyväksymän talouden tasapainotusohjelman kokonaisuuteen kuuluu 29 miljoonan euron pysyvät sopeutustoimet:
- Palveluita, palveluprosesseja ja hallintoja sopeutetaan pysyvästi 14,8 M€
- Palveluverkkoa ja investointeja sopeutetaan pysyvästi 4,1M€
- Henkilöstöön kohdentuvia säästöjä on 4,8 M€
- Omaisuus- ja konserniin kohdentuvat vaikutukset ovat 5,3 M€
- tämän lisäksi tulee kertaluonteisia säästöjä.
Vaikka talouden suunta on saatu kääntymään, on vuoden 2024 tilinpäätös edelleen 6,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vuoden 2025 talousarvio pitää sisällään yli 21 M€:n edestä sopeutustoimia.
Henkilöstöön kohdentuvien säästöjen osalta kaupunki on käynyt kahdet yhteistoimintaneuvottelut, josta toinen koski koko kaupungin henkilöstöä (ks. lisää: Kuopion kaupungin yhteistoimintaneuvottelut päättyvät – tulos tyydytti neuvotteluosapuolia). Syksyn 2024 yhteistoimintaneuvotteluissa päädyttiin 35,8 henkilötyövuoden säästöön. Tämä edellyttää jatkossakin erittäin tarkkaa henkilöstösuunnittelua.
Lisäksi tällä hetkellä on käynnissä työllisyyspalveluiden vastuualuetta koskevat yhteistoimintaneuvottelut, jotka saadaan päätökseen 18.3.2025. Tavoitteena on löytää 2,5 M€ säästöä. Lisäksi kaupunki on tehnyt muutoksia mm. henkilöstön palkitsemiseen (ks. lisää: Kuopion kaupunginhallituksen päätöstiedote 20.1.2025).
Mikään yksittäinen asia ei ratkaise kaupungin taloutta, vaan kokonaisuus on merkittävä. Säästöjen lisäksi kaupunki tekee toimenpiteitä varmistaakseen verotulojen kasvun ja positiivisen elinvoiman kehittymisen. Kaupunki houkuttelee alueelle lisää investointeja, yrityksiä, työpaikkoja, osaajia ja asukkaita. Kun verotulovirta on myönteinen, pystyy kaupunki järjestämään jatkossakin asukkailleen palveluita.
Johtamisjärjestelmän uudistaminen tehostaa kaupungin omaa toimintaa ja tukee kaupungin kilpailukykyä
Kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi laatia kaupungin johtamisjärjestelmää koskevan arviointi- ja uudistushankkeen. Uudistuksessa tavoitellaan entistä vahvemmin Kuopion elinkeinojen ja työllisyyden kehittämistä sekä kaupungin veto-, pito- ja elinvoiman lisäämistä. Johtamisjärjestelmän uudistaminen pitää sisällään sekä luottamushenkilöorganisaation että virkajohtamisen.
Uudistus kytkeytyy vahvasti myös talouden tasapainotusohjelmaan ja sen tavoitteisiin tehostaa toimintaa ja hallintoa sekä poliittista ja operatiivista johtamista. Operatiivisen johtamisen tulevassa rakenteessa tavoitteena on vähentää palvelualueita nykyisestä neljästä kahteen. Toimialoja olisi jatkossa kaksi, sivistyksen ja elinvoiman toimialat, ja niitä johtaisivat toimialajohtajat.
Elinvoima-asioiden painoarvo päätöksenteossa kasvaa johtamisjärjestelmän muutoksissa uuden poliittisen elinvoimajaoston myötä. Uudistuksessa on tarkoitus koota yhteen elinvoiman edistämiseen liittyvät operatiivisen johtamisen toiminnot. Uuden elinvoimarakenteen pohjalta on tarkoitus toteuttaa pian valmistuvaa Elinvoimainen ja kasvava Kuopio -ohjelmaa sekä kaupunkiorganisaatioon integroituneita TE-palveluita. Näin varmistetaan verotulon kasvu ja positiivisen elinvoiman kehittyminen.
Kaupungin organisaatiorakenteen tiivistäminen tapahtuu vaiheittain. Ensin uudistetaan luottamushenkilöiden toimielinrakenne 1.6.2025 alkaen ja kaupunkitasoiseen toimialamalliin siirrytään 1.1.2026 alkaen. Muutos johtaa sekä luottamushenkilö- että virkajohdon tehtävien määrän vähenemiseen (ks. lisää: Kuopion kaupunkia johdetaan tulevaisuudessa suurempina kokonaisuuksina).
Hankintaosaamista parantamalla lisätään tehoa ja tuottavuutta
Talouden tasapainotusohjelmaan asetettiin tavoite myös kaupungin hankintaosaamisen kehittämiselle, ja hankintojen ja hankintaprosessien tehostamiselle. Tässä yhteydessä päivitettiin Kuopion kaupungin hankintaohjelma, organisoitiin hankintatiimin toiminta kaupunkitasoiseksi ja nimitettiin hankintapäällikkö sisäisin järjestelyin.
Kaupunki on merkittävä hankkija, ja tasapainotusohjelmassa on asetettu merkittävä säästötavoite myös hankinnoille. Tavoite on mahdollista saavuttaa hankintojen strategista johtamista ja hankintaprosesseja tehostamalla sekä hankintaosaamista lisäämällä.
Hallinnon tukipalvelut keskitetään tehokkaiksi tiimeiksi
Tulevassa johtamisen rakenteessa kahta toimialaa tukevat yhteiset tukipalvelut.
Kaupunginhallinnossa on meneillään Haltuun-hanke, jossa kootaan hallinto- ja tukipalveluita palvelualueilta kaupungin yhteisiksi palveluiksi muiden suurten kaupunkien tavoin.
Hallinto- ja tukipalveluiden uudelleenjärjestelyjen tavoitteena on kaupungin yhteisen johtamisen tukeminen, yhteistyön tiivistäminen, toimivat sijaisjärjestelyt, työmäärien tasaisempi jakautuminen, keskitetysti johdetut moniammatilliset tiimit, mielenkiintoiset työnkuvat ja toki myös taloudellinen tuottavuus.
Palveluverkkoselvityksellä etsitään uudenlaisia keinoja palveluiden järjestämiseen
Kuopion kaupunki tekee laajaa palveluverkostoselvitystä. Selvitys alkoi marraskuussa 2024 ja valmistuu maaliskuussa 2025. Tavoitteena on selvittää Kuopion kaupungin sekä seudun muiden kuntien raja-alueiden kasvatus-, opetus- ja vapaa-ajan palveluverkkoa.
Selvityksessä tarkastellaan nykyisen palveluverkoston toimivuutta, tehokkuutta ja kattavuutta sekä tunnistetaan puutteita ja kehittämistarpeita. Samalla halutaan arvioida Kuopion seudun kuntien yhteistyömahdollisuudet palveluiden järjestämisessä ja erilaisia kustannusmalleja. Selvitystyössä etsitään ratkaisuja esimerkiksi kuljetusten, yhteistyöalueiden, henkilöstön ja tilojen näkökulmasta. Tavoitteena on löytää apukeinoja myös henkilöstön saatavuusongelmiin, palvelun jatkuvuuteen ja saavutettavuuteen.
Selvityksen lopputuloksena syntyy selkeä suunnitelma palveluverkon kehittämiseksi ja skenaariot ja suosituksen uudelle palveluverkostolle. Selvitys valmistuu maaliskuun lopussa ja päätökset verkkoon liittyen tehdään syksystä 2025 alkaen.
Taloutta tasapainotetaan myös omistaja- ja konserniohjauksella
Konserniyhteisöt ovat merkittävä osa kaupungin palvelutuotantoa ja ne osallistuvat merkittävällä panoksella kaupungin talouden tasapainottamiseen. Kuopion kaupungin omistajapolitiikka ja uudistettu konserniohje vahvistavat omistajaohjausta. Omistaja on asettanut konserniyhtiöille selkeät tavoitteet ja määritellyt omistajan tahtotilan yhtiöiden omistamiselle.
Useita omaisuuteen ja konsernirakenteeseen liittyviä tasapainotustoimia on käynnissä tai jo toteutettu, ja näillä tavoitellaan vuoden 2025 aikana yhteensä 4,8 M€:n säästöjä. Konsernirakenteeseen tehtävät muutokset, kuten sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen, Nilsiän Teollisuuskylä Oy:n ja Kuopio Innovation Oy:n purkaminen ovat parhaillaan työn alla.
Omistajatuloutusta on lisätty ja konsernirahoituksen hinnoittelua tarkistettu. Lisäksi on tarpeen käynnistää konserniyhtiöiden tasetarkastelut mahdollisten voittovarojen kotiuttamiseksi. Konserniyhtiöt tekevät merkittäviä hankintoja ja tuottavat palveluja kaupunkiorganisaatiolle. Palvelujen ja hankintojen kustannustehokkuusvaatimus ulotetaan myös näihin hankintoihin.
Valtuuston säästötavoitteet vaativat organisaatiolta ja luottamushenkilöiltä päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä
Päätöksenteko talouden tasapainotuksen toimenpiteissä noudattaa normaalia kuntapäätöksenteon reittiä – virkavalmistelun pohjalta päätöksiä tekevät toimivaltaiset päätöksentekotahot kuten viranhaltijat, lautakunnat, kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto. Tasapainotusohjelman toimeenpano painottuu vuosiin 2025 ja 2026, ja lopullisena tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen talous vuonna 2027.
Vuodelle 2025 kohdentuvat 21 miljoonan euron säästötoimenpiteet näkyvät väistämättä jokaisen kuopiolaisen ja kaupunkikonsernin arjessa. Kaupunginvaltuuston päättämiin säästötavoitteisiin pääseminen vaatii koko organisaatiolta ja luottamushenkilöiltä pitkäjänteisyyttä sekä päätöksenteko- ja toimeenpanokykyä.
