Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja ilmastoriskien hallinta nostattivat keskustelua pohjoissavolaisten päättäjien koulutusillassa
Elämme monikriisien aikaa, jossa useita kriisejä on samanaikaisesti päällekkäin ja ne kytkeytyvät usein yhteen. Ilmastonmuutos ja luontokato nähdään pahimpina kriiseinä koko yhteiskunnassa sekä niiden muodostamat yhteisvaikutukset ovat merkittävät, kiteytti EU:n ilmastolähettiläs Jyri Wuorisalo puheenvuorossaan.
Illassa kuultiin ajankohtaisia alustuksia ilmastonmuutokseen sopeutumisesta ja ilmastoriskien hallinnasta niin kansallisesti kuin Pohjois-Savon kunnissakin. Puheenvuoroista jäi päällimmäisenä mieleen, että siinä missä ilmastonmuutoksen hillinnän tulisi olla globaalia yhteistyötä, sopeutuminen taas lähtee liikkeelle jokaisen omalta takapihalta. Kuten esimerkissä kerrottiin, että ei Oulussa tehtyä tulvasuojelua voi sellaisenaan hyödyntää suoraan Helsingissä. SOPIVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Repo kertoi, että Ylivieskassa on tunnistettu merkittävinä ilmastoriskeinä hulevesiriskit ja vesistötulvat. Sopeutuminen lähtee liikkeelle paikallisten ilmastonmuutoksen luomien uhkien tunnistamisesta. Tilaisuus herätti paljon hyvää keskustelua ja kiinnostusta osallistuneiden kesken. Osallistujat pääsivät pohtimaan, miten sopeutumisen riskit ja toimet huomioidaan oman kunnan toiminnassa.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen on paikallista toimintaa, minkä takia kunnissa ei voida odotella, että joku toinen tekee ensin ja itse joskus perässä. Sekä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Anton Laakso että ELY-keskuksen ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio nostivat sateisuuden ja lämpöolosuhteiden muutokset tärkeimmiksi Pohjois-Savossa tehtävän sopeutumistyön kohteiksi. Rautio kertoi, että meidän nykyinen yhdyskuntarakenteemme on rakennettu menneisyyden ilmastoon, eikä näin ole täysin soveltuva tulevaisuuden haasteisiin. Tulevaisuudessa kesällä 22 C° ylittävät vuorokauden keskilämpötilat yleistyvät, mikä vaatii asuntoihin toimivaa ilmastointia ja jatkuvaa viilennystä. Tämä vaatii kunnilta toimenpiteitä, koska etenkin vanhukset ja muut heikommassa asemassa olevat kärsivät kuumuudesta ja heillä ei välttämättä ole kykyä hankkia viilennystä asuntoonsa. Toisaalta myös talvet muuttuvat, kun pakkasjaksot jäävät lyhyemmiksi ja lumimäärä vähenee. Sateet tulevat useammin vetenä, mikä lisää rakennusten kosteuskuormaa, johon meidän rakennuksiamme ei ole suunniteltu. Lisäksi pakkasen ja suojakelien vaihtelu aiheuttaa liukkautta, mikä haastaa tiehuoltoa ja altistaa onnettomuuksille.
Ilmastonmuutoksen sopeutumisen ilmastovaikutusten lisäksi taloudellisina vaikutuksina asiantuntijat tunnistivat mm. työttömyyden lisääntymisen, sähköverkkojen kaatumisen, ruoka-aineiden hintojen nousun ja ostovoiman heikentymisen. Muita vaikutuksia olivat esimerkiksi yrityksiin kohdistuvat omaisuusvahingot ja liikenneyhteyksien katkeilu sekä useamman riskitekijän ketjuuntuminen. Tilaisuuden lopuksi HIPOVA-hankkeen projektipäällikkö Saara Karkulahti kertoi Pohjois-Savon ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman olevan valmistelussa parhaillaan ja sen on määrä valmistua vuonna 2026.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen etätilaisuutena järjestettyyn koulutukseen kuntapäättäjille ja luottamushenkilöille osallistui noin 40 osallistujaa 25.2.2025. Koulutuksen järjestivät Suunnitelmallisen ilmastotyön juurruttaminen Pohjois-Savoon (SISU) -hanke sekä Hiilineutraali Pohjois-Savo – vastuullisesti ja vaikuttavasti (HIPOVA) -hanke. SISU-hanketta rahoittavat Pohjois-Savon liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) sekä mukana olevat kunnat.
