Henkinen kriisinkestävyys on uuden turvallisuusstrategian timantin ylin kärki
Kuopion valtuustosali oli lähes täynnä, kun yhteiskunnan turvallisuusstrategian alueellinen julkistustilaisuus järjestettiin 6.2.2025. Paikalle oli saapunut viranomaistoimijoita, turvallisuusalan ammattilaisia sekä kuntalaisia. Strategian esittelyssä ja puheenvuoroissa toistui kyky vasteeseen kriisitilanteissa sekä nuorten asema. Henkisen kriisinkestävyyden rooli on suuri, ja se on nostettu strategiamallin ylimmäksi kärjeksi. Turvallisuusstrategian toteutumisen keskiöön piirtyi se, että yksilöistä koostuva yhteiskuntamme luo turvallisuuden yhdessä. Tilaisuuden järjestäjänä oli Itä-Suomen aluehallintovirasto.
Kunta on ihmisen käyttöliittymä kokonaisturvallisuuteen
Tilaisuuden avasi Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti. Avaussanoissaan Lahti linkitti yhteen turvallisuuden ja Kuopion tavoitteen olla hyvän elämän pääkaupunki. Kuopion tavoite rakentuu pohjimmiltaan turvallisuuden tunteen päälle, ja Kuopiossa kokonaisturvallisuus onkin nostettu korkeaan asemaan. Asian ympärille on muodostunut turvallisuusklusteri sekä Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tutkimusta ja koulutusta sekä jakaa käytänteitä ja auttaa eri toimijoita varautumaan ja toimimaan häiriötilanteissa. Osaamiskeskuksen on tarkoitus auttaa koko Suomen kannalta tärkeässä resilienssin ja siviiliyhteiskunnan vahvistamisen kysymyksissä.
Kaupunginjohtaja Lahti korosti puheenvuorossaan sitä, että kunta on kokonaisturvallisuuden strategiassa yksilöä lähinnä oleva instituutio. Kunnan vastuisiin kuuluu perusopetus ja varhaiskasvatus sekä toisaalta esimerkiksi monenlainen kulttuuri- ja hyvinvointitoiminta sekä maahan muuttaneiden kotouttamisen kehittäminen. Näiden kautta kunta koskettaa kaikkien asukkaidensa elämää, luoden myös turvallisuuden tunnetta ja henkistä resilienssikykyä. Yhtä lailla, kunnat muodostavat myös tärkeän osan alueellista huoltovarmuutta ja infrastruktuuria.
Korona muutti paljon
Tilaisuuden järjestäneen Itä-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Markku Tervahauta viittasi omassa puheenvuorossaan koronakriisiin ja sen muutosvoimaan myös turvallisuuskeskustelussa. Tervahauta nosti esiin korona-aikana vahvasti näkyviin tulleen disinformaation yhtenä suurena turvallisuuteen vaikuttavana tekijänä.
Puheenvuorossaan hän myös linkitti turvallisuuskeskustelun Naton perustamisasiakirjoihin sekä artikloihin, joissa esiintyy paljon arvokirjauksia ja arvopuhetta. Tärkeänä Tervahauta piti myös turvallisuuteen liittyvien teemojen harjoittelua ja harjoitusvalmiuden ylläpitämistä.
”Kaikki lähtee yksilöistä” – yhteiskunnan turvallisuusstrategia
Tilaisuus oli varsinaisesti järjestetty yhteiskunnan turvallisuusstrategian esittelyä varten. Tästä esityksestä vastasi turvallisuuskomitean pääsihteeri Petteri Korvala.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2003, ja kyseessä on nyt viides päivitys. Strategian tavoitteena on pidetty sitä, että se on laadittu kaikille suomalaisille ja kirjoitettu siten, että jokainen kykenisi soveltamaan sen periaatteita omaan arkeen turvallisuuden näkökulmasta.
Uudessa strategiassa painopiste on liikkunut varovaisesti suuntaan, jossa korostuu yhteiskunnan vaste erilaisiin kriisitilanteisiin. Vastereagoinnin kautta päästään myös tarkastelemaan sitä, mitä kulloinkin kyseessä oleva vaste edellyttää ja mitä puutteita toiminnan varmistamiseen kenties löytyy.
Päivitetyssä turvallisuusstrategiassa ja sitä mallintavassa kuvassa henkinen kriisinkestävyys on nostettu tärkeään asemaan, timantin ylimmäksi kärjeksi. Tämä ei sinänsä symboloi hierarkiaa, vaan enemmän painotuksia. Esityksessään Korvala korosti myös resilienssin suhteen ketjuja välillä paikallinen-globaali. Liittyminen niin EU:n kuin Natonkin resilienssityöhön on tärkeää. Jälleen kerran, kunnilla on tärkeä rooli tuoda asiaa lähemmäs asukkaitaan.
Korvalan esityksen avainkohdista vasteen ja henkisen kriisinkestävyyden lisäksi tärkeäksi nousi myös yksilöiden toiminta. Korvala painotti, että myös organisaatiot, kuten yritykset ja viranomaisetkin koostuvat lopulta yksilöistä:
– Kaikki tämä lähtee itsestämme. Viranomaisenkin takana on yksilö, elinkeinoelämässä yrityksetkin koostuvat yksilöistä. Individualismista ei kuitenkaan ole kyse. Yksilöiden teoista organisaatioiden osana, yhteiskunnan muodostaen, syntyy ja lähtee liikkeelle kokonaisuus.
Paneelikeskustelu: Nuoret ja henkinen kriisinkestävyys yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa
Paneelikeskusteluun nuorten henkiseen kriisinkestävyyteen liittyen oli kutsuttu mukaan Outokummun kaupungin kaupunkipalvelujen johtaja Jukka Orenius, Nuorten Palvelut ry:n toiminnanjohtaja Tatu Tossavainen, Nuori Kuopio -hankkeen ohjausryhmän jäsen, opiskelija Rilla Tuppurainen ja Kuopion Suunnistajat ry:n puheenjohtaja Jaana Turunen. Keskustelua moderoi Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti.
Paneelikeskustelussa nousi esiin useita teemoja liittyen siihen, miten nuorten näkökulmaa ja ääntä kyettäisiin kuulemaan yhteiskunnassa paremmin. Eniten puhuttivat ajatukset nuorten turvallisuuden tunteesta, jonka koettiin syntyvän jo lapsena kotona. Keskustelijat huomioivat kuitenkin sen, että kaikilla tämä kokemus ei välttämättä kehity positiiviseksi. Tämän vuoksi esimerkiksi harrastukset ja erilaisten järjestöjen toiminta on tärkeää, jotta nuoret saavat erilaisia turvallisia kokemuksia ja malleja yhteiskunnasta.
Yhteenvetona keskustelusta kumpusikin esiin juuri se, että nuoret tarvitsevat liittymäpintoja yhteiskuntaan – mutta kuten meitä aikuisiakin, myös nuoria on monenlaisia, ja liittymäpintojen monimuotoisuus on tärkeää. Työpaikat, harrastukset, vaikuttaminen, urheilu, kulttuuri, hengelliset yhteisöt – nämä kaikki voivat osaltaan auttaa nuoria kiinnittymään yhteiskuntaan, toimimaan ja tuntemaan itsensä merkitykselliseksi. Oreniuksen huomion mukaisesti nämä ovat nuorten elämän seikkoja, joihin lähes kaikkiin kunta liittyy jollain tapaa. Ne ovat samalla myös seikkoja, jotka tukevat pohjimmiltaan henkistä kriisin kestävyyttä, turvallisuusstrategian timantin ylintä kärkeä.
Turvallisuusstrategian perimmäiseen tarkoitukseen, varautumiskykyyn liittyen, tilaisuuden päätössanat lausuneen Tervahaudan kommentti tiivisti lopulta koko varautumisen idean, kaikilla tasoilla globaalista lokaaliin ja yksilöstä yhteisöihin:
– Sekin päivä tulee, kun kaikki ei mene niin kuin on ajateltu.
Tähän on syytä varautua – fyysisesti, ja erityisesti myös henkisesti.
Turvallisuusstrategia löytyy kokonaisuudessaan: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia : Valtioneuvoston periaatepäätös – Valto
