Kokonaisturvallisuus syntyy yhteistyöllä

Itäisen Suomen ohjelma on julkaistu tänään 6.2.2025. Ohjelmalla valtio edistää Itä-Suomen kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta. Itäisen Suomen kehittymisen on tunnistettu hyödyttävän koko Suomea ja EU:ta talouden ja erityisesti turvallisuuden näkökulmasta, muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Kuopion osalta Itäisen Suomen ohjelmassa mainitaan erityisesti kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus, jonka ”toiminta vahvistaa itäisen Suomen vetovoimaa investointikohteena ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksia sekä edistää osaajien saatavuutta.”

Ohjelmassa kerrotaan Savonia-ammattikorkeakoulun ja Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen kehittämishankkeesta, joka on käynnistynyt viime vuoden lopulla. Valtio lupaa selvittää mahdollisuutta ”tukea osaamiskeskuksen toimintaa laaja-alaisen kokonaisturvallisuuden toimintamallin rakentamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä.”

Lisäksi Itäisen Suomen ohjelmassa suunnitellaan, että kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen yhteyteen perustetaan Kuopion seudulle toksikologisen osaamisen keskus.

”Meille on äärimmäisen tärkeää, että Kuopioon perustettava osaamiskeskus on tunnustettu Itäisen Suomen ohjelmassa. Se osoittaa, että käynnistyneelle työlle on laaja tuki Itä-Suomessa mutta myös kansallisesti”, Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti toteaa.

”Siviiliyhteiskunnan varautumisen ja vasteen kannalta osaamiskeskukselle on suuri tilaus, mutta sillä haetaan myös lisää TKI-toimintaa, kansainvälisyyttä ja elinvoimaa. Itä-Suomi ja Kuopio haluaa luoda näitä ratkaisuja koko Suomelle.”

Kuopion kokonaisturvallisuustyössä on tehty merkittäviä avauksia

Savonian ja Kuopion kaupungin kokonaisturvallisuushankkeen johtajana on 7.1.2025 aloittanut HTT Pia Viklund. 

”Kivijalan toiminnalle muodostavat pohjoissavolaiset vahvuudet kokonaisturvallisuuden osa-alueella tutkimuksessa, kehityksessä, koulutuksessa, liiketoiminnassa ja verkostoissa. Kehitystyön keskeinen arvo on vahva itäsuomalainen ja kansallinen yhteistyö. Näin rakennamme kansainvälisesti arvostetun ja korkeatasoisen osaamiskeskuksen”, Viklund toteaa.  

Savonia-ammattikorkeakoululla on pitkät perinteet ilmastoturvallisuuden ja inhimillisen turvallisuuden osaamisen kehittämisessä osana YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

”Missionamme on kehittää yhteiskunnan eri toimijoiden resilienssiä osana kokonaisturvallisuutta sekä tukea henkistä kriisinkestävyyttä”, Viklund kertoo.

Kuopion kaupungilla tämän vuoden alussa aloittanut erityisasiantuntija, eversti evp. Asko Muhonen avaa toimintaympäristön globaalia muutosta.

”Olemme uudenlaisessa tilanteessa. Viranomaisvarautuminen on hyvällä tasolla, mutta varautumisen käsite siviiliyhteiskunnan näkökulmasta on päässyt 20–30 vuodessa unohtumaan”, Muhonen toteaa.

Muhonen tunnistaa, että erilaisia kokonaisturvallisuuden hankkeita on käynnistynyt ympäri Suomea. Tavoitteena on tunnistaa eri toimijat ja luoda verkostomainen toimintamalli, liiketoimintamahdollisuuksia unohtamatta.

”Suomi on erittäin kiinnostava varautumisen ja kokonaisturvallisuuden mallin näkökulmasta. Meillä on korkeaa paikallisen ja alueellisen tason tekemistä, josta olisi mahdollista tuottaa jopa suoria tuotteistuksia kansainvälisesti”, Muhonen visioi.

Verkostomainen toiminta tuottaa tuloksia  

Töitä kokonaisturvallisuuden eteen on Kuopion alueella tehty jo vuosia, eikä työ ala nyt nollasta.

”Meillä on valmiita yhteistyömuotoja ja -elementtejä. Tehtävämme hankkeessa on näiden hyödyntäminen jatkotyössä ja konkretisointi osaamiskeskuksen toimintamalliksi. Savonian ja Kuopion kaupungin hanke muodostaa tekemisen ytimen. Tiedon täytyy olla helposti saavutettavissa ja hyödynnettävissä – niin kansalaisille, yrityksille kuin julkisen ja kolmannen sektorin toimijoillekin”, Muhonen kertoo.

Kuopion kaupunki on vahvistanut organisaatiotaan kokonaisturvallisuuden näkökulmasta myös Business Kuopion osalta. Yritysasiantuntija Arto Yletyinen on aloittanut kaupungin palveluksessa viime vuoden syksyllä. Tavoitteena on edistää laajasti alueen elinvoimaa sekä kokonaisturvallisuuteen kytkeytyviä, kansainvälisiäkin liiketoimintamahdollisuuksia.

”Olemme rakentaneet uusia verkostoja esimerkiksi kaksikäyttö- ja puolustusteknologian liiketoimintaedellytysten parantamiseksi Kuopiossa”, avaa Yletyinen.  

Henkistä kriisinkestävyyttä vahvistetaan yhteistyössä kirkon ja kolmannen sektorin kanssa. Kuopion hiippakunta ja Mieli ry käynnistävät keväällä ensimmäiset Kriisit ja selviytyminen -koulutukset seurakuntien työntekijöille. Koulutuksen tarkoituksena on vahvistaa seurakunnan työntekijöiden valmiuksia tukea ihmisiä erilaisissa kriiseissä. Tarkoituksena on, että vuoteen 2030 mennessä hiippakunnan seurakuntien työntekijät ovat käyneet tämän lisäkoulutuksen.

Piispa Jari Jolkkonen on ollut mukana alusta asti kokonaisturvallisuusosaamiskeskuksen rakentamisessa.

”Tämä on esimerkki meidän kontribuutiostamme kokonaisturvallisuuden osaamisen kokonaisuuteen Itä-Suomessa. Seurakunnat ovat levittäytyneet paikallisesti kaikkialle ja toimivat lähellä ihmisiä. Samalla siitä on hyötyä ihan arkityössä, koska työntekijät kohtaavat kriisiin joutuneita ihmisiä säännöllisesti”, Jolkkonen toteaa.

Verkostomaista ylimaakunnallista toimintamallia edistää myös Pohjois-Savon liiton kokonaisturvallisuusklusterihanke. Turvallisuusklusterin tavoitteena on, että yritykset voivat ennakoida paremmin huoltovarmuuteen ja kokonaisturvallisuuteen liittyviä tarpeita ja kysyntää.

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus pähkinänkuoressa:

Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus palvelee koko Suomea

Kuopioon perustettava kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus tuottaa tietotaitoa siviiliyhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden toimintojen turvaamisesta sekä kansalaisten henkisestä kriisinkestävyydestä kaikissa olosuhteissa. Osaamiskeskuksen rooli on tunnustettu osana Itäisen Suomen ohjelmaa.

Kyvykkyys ylläpitää yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja erilaisissa häiriötilanteissa rakennetaan normaaliaikoina. Näiden toimijoiden omaa ja yhteistä varautumista on kehitettävä systemaattisesti tutkittuun tietoon, parhaisiin käytänteisiin, koulutukseen ja harjoitteluun perustuen. Kansalaisten turvallisuuden tunne ja siviiliyhteiskunnan kyky toimia yhdessä häiriötilanteissa sekä tunnistaa laaja-alaiseen vaikuttamisen keinoja syntyvät yhteisöllisyydestä, osaamisesta, osallisuudesta ja luottamuksesta muihin ihmisiin. Yhteiskunnan resilienssiä ja henkistä kriisinkestävyyttä vahvistetaan vaikuttavimmin paikallisyhteisön toimin, lähellä ihmistä.

Kuopioon perustettava osaamiskeskus keskittyy kokonaisturvallisuuden vahvistamiseen alue- ja paikallishallintonäkökulmasta kumppanuudessa valtion kanssa. Keskus kehittää kokonaisturvallisuustoimijoiden välistä yhteistoimintaa, johtamista ja viestintää sekä kriittisen infrastruktuurin toimivuutta ja huoltovarmuutta. Keskus luo proaktiivisesti näkemyksiä tarvittavasta kansallisesta ja kansainvälisestä sääntelystä sekä tekee kehittämisaloitteita.

Alueelle on syntymässä kokonaisturvallisuuden klusteri. Klusterin toimintakenttänä on kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen sekä pk-sektorin toimintakyvyn ylläpitäminen kaikissa tilanteissa yli maakuntarajojen.”