Hyvinvointiblogi: Parempia päätöksiä nuorten ääntä kuunnellen  

Tiedolla johtaminen ja sen vahvistaminen on noussut keskeiseksi teemaksi kunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Tiedon hyödyntäminen ei ainoastaan paranna päätöksenteon ja toiminnan laatua, vaan myös edistää alueen asukkaiden hyvinvointia monin tavoin. Tässä blogikirjoituksessa tarkastellaan, miten hyvinvointitiedonkeräämistä on kehitetty, jotta kaupungin kehittämisessä ja päätöksenteossa kuullaan niiden ääntä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle. 
 
Kunnassa asukkaiden hyvinvointia kuvaavaa tietoa voidaan kerätä ja hyödyntää monin tavoin perustellun ja vaikuttavan päätöksenteon tukena. Terveys- ja hyvinvointitiedon analysointi voi esimerkiksi paljastaa alueita tai toiminnan osa-alueita auttaen kohdentamaan resursseja tehokkaammin tai puuttumaan havaittuihin epäkohtiin varhain ennen niiden kasautumista. Tehtävillä toimenpiteillä voidaan edistää yksilöiden elämänlaatua, mutta myös saada aikaan kustannussäästöjä pidemmällä aikataululla.  
Yksi hyvinvointitiedon suurimmista eduista on sen kyky tuoda esille niiden ääni, jotka eivät yleensä pääse vaikuttamaan päätöksentekoon. Esimerkiksi kyselyt ja osallistavat menetelmät voivat auttaa keräämään tietoa haavoittuvassa asemassa olevilta ryhmiltä, kuten lapsilta ja nuorilta tai maahanmuuttajilta.   

Yhteiskehittämiseen osallistuminen nostaa nuorten asiantuntijuuden esiin   

Kerättäessä tietoa haavoittuvassa asemassa olevilta lapsilta ja nuorilta tulee huomioida heidän näkökulmansa, mahdolliset tuen tarpeet ja mahdollistaa yhdenvertainen osallistuminen.   
 
Kohderyhmiä osallistavassa kehittämistyössä tulee aktiivisesti kiinnittää huomiota lapsi- ja nuorilähtöiseen toimintaan. Aikuislähtöisessä toiminnassa on vaarana, että kuulluksi tulevat valikoidut ja taitavat lapset ja nuoret, jolloin moninaiset ja hiljaiset äänet jäävät tavoittamatta. Osallisuuden näkökulmasta aikuisten tulee varmistaa, että lapset ja nuoret ovat mukana ja edustettuina yhdenvertaisesti. 
 
Lasten ja nuorten osallisuus on lakisääteinen velvoite, josta on huolehdittava niin kehittämisessä kuin tiedon keräämisessä. Sidosryhmäyhteistyössä tavoitettavat vaikuttajaryhmät ovat yksi keino osallistaa niitä lapsia ja nuoria, jotka jäävät yleisimpien rakenteiden ulkopuolelle. Esimerkiksi vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat lapset ja nuoret eivät näy lasten ja nuorten vaikuttamisen rakenteissa ja ympäristöissä toimijoina.  
 
Kuopiossa toteutetussa uudessa hyvinvointitiedon keräämisen mallissa ja kyselyn kehittämisessä kuultiin nuoria Vamlasin vaikuttajanuorista ja TATU ry:n kehittäjänuorista. He osallistuivat kyselyn testaukseen itsenäisesti tai työpajoissa, joiden tavoitteena oli saada tietoa nuorten kyselyn käyttäjäkokemuksesta ja erityisryhmien huomioimisesta kyselyn sisällöissä. Nuoret antoivat palautetta kyselyn ymmärrettävyydestä, sisällöistä ja teknisistä ominaisuuksista.  
 
Osallistuminen ja osallisuuden kokemus kehittämistoiminnassa on nuorille merkityksellistä. Osallisuuden kokemus muodostuu osaltaan siitä, että nuoret saavat osallistumisestaan ja sen vaikutuksesta palautteen. Kuopion kaupunki kiitti nuoria ja puolestaan palautti asian kertomalla heille, mitä muutoksia kyselyyn oli testauksen pohjalta tehty. Nuoret arvostivat tasa-arvoista prosessia ja sitä, että heidät otettiin vakavasti.  
 
Nuoret toivovat, että heiltä kysyttäisiin enemmän, kun on kyse heitä koskevista asioista. Eräskin kyselyä testannut nuori kertoi, ettei ollut aikaisemmin osannut ajatellakaan voivansa päästä työpanoksellaan osallistumaan kaupungin toiminnan kehittämiseen. Uudistettu kysely huomioi osaltaan nuorten toiveen, kun hyvinvointitietoa kerätään aiempaa paremmin ja erityistyhmien näkökulmat huomioiden.  

Hyvän elämän pääkaupunkia rakennetaan yhdessä tietoon pohjautuen 

Kuopion kaupungin strategiassa on visiona matka hyvän elämänpääkaupungiksi. Kuopio on mukana myös UNICEFin lapsiystävällinen kunta -toimintamallissa tavoitteenaan olla entistäkin parempi paikka lapsille ja nuorille. Matkan tueksi Kuopio tarvitsee aiempaa vahvempaa ja kattavampaa hyvinvointitietoa sekä lasten ja nuorten kuulemista. Koulujen käyttöön kehitetty toimintamalli on yksi esimerkki meneillään olevasta kehittämisestä. Tavoitteena on, että toimintamalli otetaan kouluilla aktiiviseen käyttöön, ja että sen esille nostamaa hyvinvointitietoa käydään läpi myös yhdessä oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa.  
 
Uusi kehitettävä toimintamalli tarjoaa Kuopiolle tärkeää tietoa hyödynnettäväksi osana kehittämistä ja päätöksentekoa. Malli huomioi myös niiden ääntä, jotka usein jäävät vähemmälle huomiolle. 

Teksti:  
Tanja Tilles-Tirkkonen, hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki 
Kirsti Kostamo-Kleemola, hankekoordinaattori Mukana muutoksissa -hanke, Vamlas sr, https://vamlas.fi/mukanamuutoksissa/