Blogi: Dialoginen yhteiskehittäminen Kuopiossa

Mitä meille kuuluu? Miten kuulemme aidosti ihmisiä ympärillämme? Miten voimme ymmärtää toisiamme paremmin? Ketä tarvitsemme mukaan kehittämiseen? Miten mahdollistamme ihmisten osallisuuden ja sitoutumisen?
 
Kysymys “Mitä meille kuuluu?” on kutsu kuunnella toisiamme ja luoda yhdessä jotain
merkityksellistä. Tarvitsemme mukaan kaupunkilaisia, kaupungin työntekijöitä, päättäjiä sekä yritysten ja yhteisöjen väkeä.

Dialogissa kaikki ovat yhdenvertaisia

Dialoginen yhteiskehittäminen ei ole vain osapuolten kuulemista tai yhteistä ideointia. Siinä kaikki osapuolet ovat ajattelemassa yhdessä, luomassa uutta tietoa, ymmärrystä ja tekoja. Osallistujat tuovat oman osaamisensa, tutkitun tiedon ja kokemustiedon yhteiseen hetkeen. Tämä lähestymistapa poistaa hierarkioita. Dialogissa kaikki ovat yhdenvertaisia.
 
Dialogissa on neljä keskeistä taitoa: kuuntele, odota, puhu suoraan sydämestä ja kunnioita. Osallistujat ovat aktiivisia toimijoita, joiden näkemysten ja kokemusten kautta syntyy uutta. Tässä mallissa ei ole oikeita tai vääriä vastauksia – on vain yhteinen matka kohti parempaa ymmärrystä ja ratkaisuja.

Dialoginen malli lisää luottamusta ja vahvistaa yhteishenkeä

Avoin ja aito osallistuminen johtaa parempiin lopputuloksiin ja parantaa osallistujien sitoutumisen lisäksi hyvinvointia. Kokemus huomioiduksi ja kuulluksi tulemisesta lisää luottamusta ja vahvistaa yhteisön sisäistä yhteishenkeä.

Meillä jokaisella on tarve kokea kuuluvamme omaan lähiyhteisöön koulussa, työpaikalla, naapurustossa – ja olevansa tärkeä kuopiolainen.
 
Dialogi tukee myös jatkuvaa oppimista. Kun keskustelut käydään avoimesti ja rehellisesti, voivat osallistujat oppia toisiltaan ja kehittää omia ajattelutapojaan. Dialogi mahdollistaa uudenlaisten ideoiden ja ratkaisujen syntymisen, joita perinteisemmillä malleilla ei välttämättä saavuteta.

Käytännön työkaluilla alkuun

Dialogisen yhteiskehittämisen malli ei ole vain teoreettinen käsite, vaan se vaatii käytännön työkaluja ja käytäntöjä. On tärkeää luoda turvallinen tila, jossa kaikki voivat osallistua yhteiseen ajatteluun, lisätä ymmärrystä ja synnyttää tekoja. Dialogin ohjaajan tehtävä on olla mahdollistaja. Kaikilla osallistujilla on oltava tiedossa dialogitaidot, jotka toimivat dialogisopimuksina. Ohjaajan tehtävänä on pitää huolta sopimuksen toteutumisesta. Näin dialogi etenee ja pysyy rakentavana. Dialogissa kaikki ovat yhdenvertaisia ja on tärkeää huolehtia, että kaikki saavat osallistua. Tarvittaessa ohjaaja tekee välikiteytyksiä ja palauttaa keskustelun takaisin aiheeseen.
 
Kaikki alkaa virittäytymisestä ja siten kiinnittämisestä hetkeen. Check-in kierroksella jokainen osallistuja pääsee ääneen. Ohjaajan avauskysymys voi olla esim. ”Kerro etunimesi ja mitä hyvää sinulle tapahtui tänä aamuna.” Tämän jälkeen on vuorossa dialogi, jonka lopuksi ohjaaja tekee lyhyen kiteytyksen dialogista.
 
Työskentelyssä voidaan työstää asioita konkreettisiksi teoiksi: sovitaan vastuista ja teoista, mitä tapahtuu seuraavaksi. Dialogi johtaa siis aina tekoihin. Lopuksi on Check-out kierros, jossa jokainen osallistuja pääsee jakamaan esim. ”Minkä ajatuksen viet tästä käytäntöön?”
 
Dialogissa voi olla useita vaiheita tai asiaa voidaan käsitellä dialogisarjana. Kaikki lähtee tarpeista ja etenee mahdollisuuksien pohtimisen kautta tekoihin, joista syntyy uusia käytäntöjä ja kestäviä tuloksia.

Yksi keskeinen osa dialogista toimintatapaa on kysymyksenasettelun taito. Kysymysten tulisi olla valmentavia M-kysymyksiä: mitä, miksi, miten, millaisia jne. Valmentajat kysymykset avaavat keskustelua ja kutsuvat osallistujat mukaan yhteiseen ajatteluprosessiin. Hyvin muotoillut kysymykset auttavat syventämään pohdintaa ja nostavat esiin tärkeitä näkökulmia.
 
Osallistaminen ei ole kertaluonteinen tapahtuma, vaan jatkuva prosessi, jossa osallistujat ovat mukana koko matkan ajan ja mahdollistaa aidon osallisuuden ja kuulumisen tunteen vahvistumisen. Toimintakulttuurista tulee osallisuuteen perustuvaa niin arjessa, kehittämisessä kuin päätöksenteossakin.

Case #saaristokaupunginlapsetjanuoret

Nimikkokoulumme antaa meille hienon esimerkin: Martti Ahtisaarella oli tapana kutsua erilaisia ihmisiä dialogiin.
 
Saaristokaupungin alue on kehittynyt ja kasvanut voimakkaasti. Halusimme lisätä ymmärrystä alueen lasten ja nuorten toiveista ja arjen sujumisesta omalla asuinalueella. Tavoitteena oli selvittää mitä tehdä yhdessä alueen hyvinvoinnin ja viihtyvyyden lisäämiseksi.
 
Kutsuimme Martin hengessä alueen lapsia, nuoria, kaupungin työntekijöitä, päättäjiä sekä alueen yritysten ja yhteisöjen toimijoita #saaristokaupunginlapsetjanuoret -dialogeihin.
 
Dialogit olivat upeita kokemuksia ja niissä syntyi paljon uutta ajattelua ja ymmärrystä sekä tekoja, jotka ovat jo nyt lisänneet viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä Saaristokaupungissa. Jo nyt toimijuus on vahvistunut ja uusia kumppanuuksia on syntynyt. Alueen asukkaat haluavat tulla mukaan. Yhdessä on jo järjestetty tapahtumia, kuten vuosittaiseksi suunniteltu valoa syksyn pimeään tuova Tuikkis, johon osallistui noin 300 kaikenikäistä ihmistä sekä joulurauhanjulistus Keilantorilla. Lisää tapahtumia ja toimintaa on tulossa.
 
Martti Ahtisaaren koulussa on otettu lasten ja nuorten toiveita huomioon. Oppilaat toivoivat, että olisi enemmän yhteisiä tapahtumia ja ettei olisi kiusaamista. Kouluna olemme mukana Kaveruutta kouluun -kampanjassa, jossa kaveruutta ja sen lisäämistä pohdittiin dialogeissa jokaisessa luokassa sekä vanhempainyhdistyksen kanssa. Myös koulun piha-alueen kehittäminen on työn alla. Olemme haastaneet myös vanhempia, koulun ja esikoulun aikuisia ja lasten ja nuorten kanssa toimivia mukaan muutokseen kasvatuskumppanuushaasteiden kautta. Miten voimme yhdessä auttaa lapsia onnistumaan ja voimaan paremmin? Ja miten omalla kohdalla mahdollistaisi #aikuisentulokulmanmuutos? Aikuinen tuo omalla toimintatavallaan ja läsnäolollaan turvan lapsille ja nuorille. Tarvitsemme toisiamme!

Tehdään hyvää, dialogi kerrallaan.
 
Sydämelliset kiitokset Dialogisen yhteiskehittämisen mallia kehittämässä olleille: Tuula Koivukangas, Päivi Rimpiläinen, Janne Hentunen, Irma Savolainen, Sirkka-Liisa Piipponen, Sanna Korhonen ja Kirsi Soininen sekä kaikille dialogeihin osallistuneille!