Vastaa kyselyyn ja vaikuta kaupungintalon tulevaan käyttöön
Kuopion torin pohjoislaidan kaupunkinäkymää hallitsee vuosina 1882-1885 rakennettu, uusrenessanssia edustava kaupungintalo, jonka on suunnitellut arkkitehti F.A. Sjöström. Kaupungintalo kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön ja se on rakennussuojelukohde. Rakennus tullaan peruskorjaamaan teknisen kunnon vuoksi ja samalla tarkastetaan sen nykyiset uudet mahdolliset käyttötarkoitukset, joita kartoitetaan kyselyllä.
Kaupungintaloa on käytetty vuosien saatossa moniin eri tarkoituksiin
Rakennuksessa on aikojen kuluessa sijainnut monia toimintoja, mm. raastuvanoikeus, rahatoimikamari, poliisikamari, velkavankila, huutokauppakamari, ravintola sekä ruiskuhuone eli paloasema.
Kaupungintalolla sijaitsee nykyisin kaupunginjohtajiston työhuoneet ja vieraiden vastaanottotilat, kaupunginhallituksen kokoustila, juhlasali, ns. pieni juhlasali, neuvottelutiloja sekä kaupungin eri yksiköiden työskentelytiloja.
Peruskorjausta tarvitaan teknisen kunnon vuoksi
Kaupungintalon edellinen peruskorjaus on tehty 1970-luvulla, jolloin tehtiin mm. tilamuutoksia, entisöitiin sisätilojen koristemaalauksia, uusittiin taloteknisiä järjestelmiä sekä kunnostettiin ja maalattiin rakennuksen julkisivut. Rakennuksen nykyinen tekninen kunto ja siitä seuraavat korjaustarpeet edellyttävät rakennuksen peruskorjausta.
Kaupungintalon peruskorjaus voi alkaa aikaisintaan 2020-luvun loppupuolella. Ennen varsinaisen korjausprojektin käynnistymistä hankkeeseen liittyy useita suunnitteluvaiheita. Koska kaupungintalo on sekä kulttuurihistoriallisilta arvoiltaan että rakennusteknisiltä ratkaisuiltaan erityinen korjauskohde, kaikille projektin vaiheille halutaan varata riittävästi aikaa. Nyt käynnissä on kohteen tarveselvitysvaihe.
Voiko kaupungintalolla olla tulevaisuudessa uusia käyttötarkoituksia?
Rakennuksessa sijaitsevat toiminnot ovat säilyneet pitkään vakiona. Rakennuksessa on vuosien saatossa ollut kuitenkin monia eri toimintoja, ja tilojen käyttötarkoitukset ovat vaihdelleet eri aikoina. Viime vuosien aikana on noussut esiin pohdintoja siitä mitä toimintoja rakennuksessa halutaan jatkossa olevan, ja pitäisikö rakennusta avata nykyistä enemmän kaupunkilaisille, yhdistyksille ja yrityksille. Tulevien toimintojen linjaus on tehtävä rakennuksen tarveselvitysvaiheessa, jotta niiden edellyttämät tilalliset ja toiminnalliset muutostarpeet pystytään huomioimaan kohteen hankesuunnitteluvaiheessa, jossa hankkeen kustannukset pääosin määräytyvät.
