Kuopio jatkaa luontokohteiden hoitoa Helmi-rahoituksella – paljon muutakin tehdään luonnonarvojen säilyttämiseksi ja lisäämiseksi
Kuopio jatkaa luonnonmonimuotoisuusohjelmansa mukaisesti tavoitteellista luonnonhoitoa ja luontoselvitysten tekemistä vuonna 2025. Pääpaino hoitotöissä on HELMI-elinympäristöohjelman kohteilla, mutta paljon muutakin tavoitellaan. Uusia avauksia on suunnitteilla erityisesti soiden ennallistamiseksi.
Vuoden 2024 merkittävimpiä luontoselvityksiä olivat METSO-kartoituksen toteutuksen lisäksi Antikkalan laskettelurinteen sienikartoituksen uusiminen sekä Tahkon alueen sammalselvitys. Molemmat kohteet ovat lajistoltaan ainutlaatuisia Pohjois-Savossa ja Antikkalan rinteen sienilajisto jopa koko Suomea tarkastellen.
Hoitotyöt aloitetaan jo talven aikana
Luonnonhoitotoimet alkavat Pienen Neulamäen ja Matkuksen vanhoilla ratapohjilla maanantaina 27.1. Kaupunkilaisten on hyvä varoa työkoneita alueella liikkuessaan. Ratapenkalta ja sen vierestä poistetaan puustoa, joka varjostaa kasvillisuutta ja sulkee avoimia elinympäristöjä. Kookkaita, arvokkaita raitoja, haapoja ja pihlajia ei kuitenkaan kaadeta. Pois viedään kuusia, harmaaleppiä ja jotakin mäntyjä. Helmi-rahoituksella tehtävät toimet edistävät keto-, niitty- ja lehtolajiston elinolosuhteita alueella.
Lumitilanteen salliessa Helmi-ohjelman hoitotyöt aloitetaan talven aikana myös Sormulanvaarun luonnonsuojelualueella, Riistaveden harjumuodostumalla. Suojelualueella raivataan maisemoidulle sora-alueelle kasvanutta lehtipuustoa. Myöhemmin tehdään harjun etelärinteen männikköön aukotuksia, jotta paahdeympäristöjen lajistolle saataisiin uusia kasvupaikkoja.
Lajistoselvitykset tarjoavat tärkeää tietoa uhanalaisista lajeista
Antikkalan laskettelurinteeltä löytyi syksyllä 2024 sienitutkija Katri Kokkosen tekemässä selvityksessä viherhäiverusokkaan itiöemiä kymmenestä kohdasta. Kyseessä on Suomessa erittäin uhanalainen laji, jonka ainoa tiedossa oleva kasvupaikka on Kuopiossa. Kaikkiaan rinteeltä löytyi peräti 22 eri rusokaslajia, joista valtaosa on harvinaisia. Lajien määrittäminen perustuu nykyään paljolti DNA-analytiikkaan eikä sieniä voi aina määrittää täysin varmasti maastossa. Vaarantuneista lajeista alueella kasvoivat hakamaatuhkelo ja punarusokas. Lisäksi alueelta löytyi yksi Suomelle uusi sienilaji, naporusokas.
Antikkalan rinne on kaikesta päätellen Kuopion erikoisin ja merkittävin sienikohde, jonka hoitoon on satsattava myös tulevaisuudessa. Laskettelurinteen alaosan hoidon suunnittelu, kasvien inventointi ja etenkin sienilajiston seuranta jatkuvat Helmi-hankkeessa vuoden 2025 aikana.
Tahkon laskettelurinteiden eteläpuolisen metsän sammalselvityksessä löydettiin kaikkiaan seitsemän valtakunnallisesti uhanalaista lajia. Lajeista pikkulovisammal ja kantopaanusammal ovat myös erityisesti suojeltavia. Sammallajistoltaan arvokkaat alueet ovat Tahkomäen molemmilla rinteillä ja kahden lakiharjanteen välisessä laaksossa. Arvokas lajisto on pääosin lahopuulla eläviä sammalia. Vaarantunut pikkusahasammal kasvaa kuitenkin kosteilla ja karuilla kalliojyrkänteillä.
Kuopion kaupungin kaavoitusohjelmassa on runsaasti yritysalueen kaavoja, joten kaavoituksen luontoselvityksiä tullaan toteuttamaan paljon tänä vuonna. Kaavoituksen edellytyksenä on ajantasainen tieto suunnittelualueilla esiintyvistä luontotyypeistä ja lajeista.
Paikallista luontoa hoidetaan ja haitallisia vieraslajeja torjutaan yhteistyössä
Haitallisten vieraslajien torjuntaa jatketaan Kuopiossa kaupungin ympäristönsuojelupalveluiden, kunnossapidon ja luonnonhoidon palvelua tarjoavien yrittäjien yhteistyönä. Kuntalaisia kannustetaan osallistumaan vieraslajien torjuntaan mm. Crowdsorsa-mobiilipelin ja vieraslajitalkoiden avulla.
Vieraslajien vaivaaman Halmejoen hoidon suunnittelua ja toteutusta jatketaan Helmi-rahoituksella. Haitallisten vieraslajien torjunta vaatii Halmejoella huomattavan työpanoksen vielä usean vuoden ajan. Lisäksi Halmejoella poistetaan lehtoa varjostavia kuusia sekä padotaan vanhoja ojia.
Kuopion kaupungin luonnonhoitohankkeissa tehdään yhteistyötä ELY-keskuksen, Pelastusopiston, Pohjois-Savon luonnonsuojelupiirin ja yritysten kanssa. Yhteistyössä keskitytään tänä vuonna soiden ennallistamiseen sekä monimuotoisuuden lisäämiseen mm. Kallaveden saarilla.
