Kuopion kaupunki huolehtii puoliväliriihen rahoituksesta ja resurssoinnista elinvoimaisuuden kannalta kriittisiin osa-alueisiin

Savo-Karjalan kansanedustajat tapasivat Kuopion kaupungin johtoa maanantaina 20.1.2025. Keskusteluita käytiin mm. valtionosuusuudistuksesta, kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksesta​, TE-palveluiden uudistuksen rahoituksesta sekä hankintalain uudistuksesta.

Kaupunginjohtaja Soile Lahti ilmaisi puheenvuorossaan kansanedustajille huolensa Pohjois-Savon saavutettavuudesta, jota myös alueen kansainväliset yritykset pitävät merkittävänä haasteena. Hän toivoi, että valtion peruspalvelujen valtionosuusuudistus etenisi nopeasti ja että kuntia eriarvoistavat ns. sotesiirtymäerät poistettaisiin järjestelmästä.

C3-kaupunkien eli Kuopion, Jyväskylän ja Lahden kaupungin johto tapasi heti seuraavana päivänä 21.1.2025, ja keskustelut pyörivät samojen, kaupunkien elinvoimalle olennaisten aiheiden ympärillä. Kaupungit olivat lähtökohtaisesti pettyneitä vuonna 2024 syntyneeseen MAL-neuvottelutulokseen, jossa valtion rahoituksen kohteena painottuu valtion tiehankkeet kaupungeille tärkeiden kestävän liikenteen (joukkoliikenne, kävely- ja pyöräily) kehittämisen ja asumisen kehittämisen sijaan.

-Bussiliikenne on rinnastettava raitiovaunuihin. Nyt kaupunkien ratikkahankkeet saavat valtion tukea, mutta joukkoliikenteen runkolinjojen kehittäminen ei, apulaiskaupunginjohtaja Jari Kyllönen kommentoi.

Ajankohtainen keskustelunaihe niin kansanedustajien kuin kunnanjohtajienkin kesken oli hankintalain uudistus, joka aiheuttaa ongelmia erityisesti pienille kunnille ja lisää myös suurempien kuntien tarvetta järjestellä palvelujen tuottamista uudelleen. Muutoksen siirtymäaika on niin lyhyt, että se todennäköisesti lisää kuntien kustannuksia, edellyttäen, että markkinat ylipäätään pystyvät tarjoamaan tarvittavia palveluja.

Alueen kansanedustajien kanssa keskusteltiin vilkkaasti myös koheesiokaudesta ja Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutun alueen statuksesta ja itäisen Suomen tilanteen esillä pitämisestä myös EU-tasolla​. Maakuntajohtaja Tytti Määtän mukaan rakennerahastovaroilla on ollut merkittävä vipuvaikutus muulle rahoitukselle. Niiden avulla on pystytty kehittämään mm. tki-ympäristöjä, joista hyötyy niin tutkimustoiminta kuin yrityksetkin. Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutun alueen statuksen halutaan säilyvän jatkossakin ja lisäksi raja-alueille toivotaan erillistä panostusta valtiolta.

Kuopio esitteli myös valtakunnallisesti merkittävän kulttuuri- ja liikuntakohteen, Puijon, rahoitustarpeita.

-Valtion tulisi ottaa huomattavasti suurempaa rahoitusroolia mäkikeskuksen kunnostamisessa, vaatii Soile Lahti.

Tämä vuosi on Kuopiolle merkittävä niin erilaisten edunvalvonnan teemojen osalta kuin myös ainutlaatuisen ja tapahtumarikkaan 250-vuotisjuhlavuoden ansiosta. Kuopio kutsui tapaamisissa kumppanit mukaan juhlimaan, tarjolla on erilaisia tapahtumia läpi vuoden.

Kuopio näyttäytyy viimeisten tutkimusten valossa hyvin vahvassa kasvussa ja on tällä hetkellä tekemässä ennätyksellisen kasvuvuoden. Tilastokeskuksen tuoreimmissa väestöennusteissa Kuopio tulee olemaan kaupungistumisen kärkijoukoissa. Ennusteiden mukaan Kuopion väestö lisääntyy keskimäärin tuhat asukasta vuodessa. Kuopio on sisä-Suomen merkittävin kasvukeskus Tampereen jälkeen. Kuntien välisessä nettomuutossa Kuopio on viimeisten viiden vuoden aikana ollut 4. vahvin kaupunki nettomuuttajamäärässä Tampereen, Espoon ja Turun jälkeen.

Kuopio on tänään lähes 126 000 asukkaan terveyden ja hyvinvoinnin sekä kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus. Kuopion Savilahdessa on ainutlaatuinen kolmen koulutusasteen kampus ja lähes 20.000 tutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijaa. Tämä tuore osaajapääoma on koko Itä-Suomen alueen työmarkkinoille ja tulevaisuudelle merkittävä joukko.