Kaupunkisuunnittelun blogi: Täydennysrakentaminen – uhka ja mahdollisuus

Kuopion kaupunkisuunnittelussa panostetaan nyt vahvasti täydennysrakentamiseen. Tällä tarkoitetaan nykyisen kaupunkirakenteen tiivistämistä eli rakentamista olemassa olevien asuinalueiden ympäristöön, olevien rakennusten ja tonttien läheisyyteen. Täydennysrakentaminen on aiheena ajankohtainen mutta haastava. Tänä päivänä ratkotaan monia hankalia kysymyksiä. Talous on tiukilla, ilmastonmuutoksen vaikutukset lisääntyvät ja tulevaisuuden väestönkasvun ennustaminen on hankalaa. Kaupungin koulu- ja päiväkotiverkosto on ahtaalla ja tulevaisuuden palveluista ollaan huolissaan. Lähikoulujen tilanne on herättänyt huolta esimerkiksi vanhoissa lähiöissä. Käynnissä on myös maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuden kriisi, jonka ratkaisussa kaupunkiluonnolla, muun muassa lähivirkistysalueilla ja tonttien viherrakentamisella, on oma roolinsa. Kaupunkisuunnittelussa uskomme, että kaupunkirakenteen tiivistämisellä voidaan vastata moniin ajan haasteisiin, mutta ongelmatonta tiivistäminen ei ole.  

Täydennysrakentamisella voidaan vaikuttaa positiivisesti moneen eri kehityskulkuun. Otetaanpa esimerkiksi ilmastovaikutukset – tällä hetkellä Kuopion kaupungin ilmastopäästöistä noin neljännes syntyy tieliikenteessä. Lyhentämällä toimintojen välisiä yhteyksiä, eli keskittämällä lisää asumista ja työpaikkoja olevien palveluiden ympärille, voidaan vähentää yksityisautoilua ja sen aiheuttamia päästöjä. Samalla tuodaan lisää käyttäjiä joukkoliikenteen piiriin, jolloin edistetään puolestaan tehokkaan, taloudellisen ja entistä houkuttelevamman joukkoliikenteen kehittämismahdollisuuksia. Vielä tärkeämpää, hillitsemällä kaupungin laajenemista uusille alueille voidaan säästää kaupungin laitamilla sijaitsevia laajoja yhtenäisiä viheralueita. Samalla säästytään uusien infraverkostojen, kuten katujen ja kunnallistekniikan, rakentamisesta aiheutuvilta päästöiltä ja ympäristövaikutuksilta. Yleensä tiivistäminen on myös taloudellisesti kestävämpi tapa kasvattaa kaupunkia. Rakentaminen ei vaadi yhtä suuria satsauksia, koska infra- ja palveluverkostot ovat jo olemassa ja löytyvät täydennysrakentamisen tonttien läheltä.   

Asuinalueen tulevaisuus on sen asukkaissa. Lisärakentaminen olemassa olevilla alueilla kasvattaa alueiden asukasmääriä. Uudet asukkaat tukevat lähipalveluiden, kuten koulujen, päiväkotien tai lähikauppojen ja ravintoloiden säilymistä ja kehittymistä. Täydentämisen myötä usein myös asuinalueiden asukkaiden ikäjakauma tasaantuu, väki nuorenee. Etenkin pientalotonttien osoittaminen vanhoille asuinalueille tuo mukanaan lapsiperheitä, eli uutta elämää alueille, lapsia leikkipuistoihin sekä oppilaita pieneneviin lähikouluihin. Pientalorakentaminen soveltuu muutenkin hyvin asuinalueiden täydentämiseen, sillä se muuttaa asuinympäristöä vähemmän kuin korkea rakentaminen. Pientalotonteista on Kuopiossa tällä hetkellä myös pulaa. Täydennysrakentaminen ei kuitenkaan yksinään takaa palveluiden säilymistä, mutta niiden säilymisen ja kehittymisen edellytyksiä se kiistatta vahvistaa.  

Kenen takapihalle saa rakentaa? – täydennysrakentamisen haasteet. Uuden rakentamisen osoittaminen olemassa oleville alueille on haastavaa, sillä paikat, jotka sopivat parhaiten rakentamiseen ovat usein jo käytetty. Lisäksi täydennysrakentaminen sijoittuu alueiden asukkaiden, jos ei ihan takapihalle, niin vähintäänkin lähiympäristöön. Lähiympäristön muutokset voivat ymmärrettävästi tuntua hankalilta, vaikka tiivistämisellä katsotaan olevan myös olevia asukkaita hyödyttäviä vaikutuksia. Ihmisten asuinympäristön lisäksi muutokset kohdistuvat myös luonnonympäristöön. Runkolinjaston täydennysrakentamisselvitys on vasta aluillaan, mutta on jo tunnistettu, että useat täydentämisen alueet tulevat sijoittumaan nykyisille viheralueille. Kuulostaa hankalalta, mutta asia ei ole yksiselitteinen. Viheralueiden määrä voi paikallisesti vähentyä, mutta yhdyskuntarakenteen kokonaisuus muuttuu kestävämmäksi. Asuminen keskittyy siis olevien palveluiden läheisyyteen ja laajat luontoalueet säilyvät kaupungin ulkopuolella. Muutoksen suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota kokonaisuuteen. Tärkeät ekologiset ja -virkistysyhteydet ympäröiville viheralueille tulee säilyttää ja huolehtia siitä, että asuinalueiden ympärillä on lähiluontoa tulevaisuudessakin. Täytyy kuitenkin pystyä priorisoimaan luonto- ja viheralueita ja osoittamaan rakentamista kokonaisuuden kannalta mahdollisimman järkeville paikoille.  

Ympäristö muuttuu, mutta muutokset suunnitellaan yhdessä ja hallitusti. Kaupunkisuunnittelulla pyritään kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja hallittuun muutokseen. Suunnitelmien vaikutuksia mallinnetaan ja arvioidaan, jotta muutos on ennakoitavissa. Kaupunkirakenteen tiivistämisen lisäksi pyritään suunnittelemaan asuinalueita, joissa toteutuu selkeä alueidentiteetti, toimivat yhteydet lähipalveluille ja ympäröivään luontoon sekä viisaan liikkumisen helppous. Suunnittelun pohjaksi on olennaista tunnistaa eri alueiden luonne ja parhaat ominaisuudet, joita voidaan jatkossa säilyttää ja vahvistaa. Tässä prosessissa asukkailla ja käyttäjillä on erityinen rooli. Runkolinjaston täydennysrakentamisselvitystyön aluksi kysyttiin näkemyksiä alueiden asukkailta ja käyttäjiltä. Kyselyllä kartoitettiin näkemyksiä täydennysrakentamiselle soveltuvista paikoista sekä vastaajille itselleen merkityksellisistä paikoista selvitysalueella. Kyselyyn saatiin noin 370 karttavastausta, joita hyödynnetään rakentamisen paikkoja etsittäessä. Selvitystyö etenee alue kerrallaan, ja asukkaita osallistetaan myös tulevissa vaiheissa, kun uusia rakentamisen alueita hahmotellaan. Täydennysrakentamisselvityksen selvitysalue kattaa suuren osan keskeisestä kaupunkialueesta, joten täydennysrakentaminen tulee koskettamaan asuinalueita laajalti tulevaisuudessa. 

Kuopiossa täydennysrakentamisen kärkihankkeena toimii tänä syksynä käynnistetty runkolinjaston varren täydennysrakentamisselvitys, jossa tehtävänä on etsiä uusia rakentamisen paikkoja tulevien joukkoliikenteen runkolinjojen varsilta. Runkolinjoilla tarkoitetaan paikallisliikenteen bussilinjoja, joita kehitetään muun muassa vuorovälejä tihentämällä ja liikennöintiaikoja laajentamalla. Tarkoituksena on synnyttää kiinteä ratikkamainen ja entistä houkuttelevampi nopeiden bussilinjojen verkosto, jonka varrella voidaan panostaa myös maankäytön kehittämiseen. Selvitystyötä tehdään kaupunkisuunnittelussa ns. poikkiyksiköllisellä projektiryhmällä, johon kuuluu asemakaavoituksen lisäksi myös strateginen maankäyttö ja asuminen ja palveluverkosto -yksikkö. Projektiryhmän tavoitteena on hahmottaa kaupungin kokonaisuus mahdollisimman hyvin ja huomioida selvityksessä niin viheryhteydet kuin koulu- ja päiväkotiverkoston kehittyminen. Selvityksessä etsitään mahdollisimman hyviä paikkoja kaupunkirakenteen tiivistämiselle, joten näkökulmia tuleekin olla monia. Osoitettavien alueiden tarkempi suunnittelu – toimivan ja viihtyisän ympäristön sekä hyvän kaupunkikuvan muodostaminen – on oma suunnitteluvaiheensa ja jatkuu myöhemmin, kun alueita asemakaavoitetaan.  

Voit lukea täydennysrakentamisselvityksen kyselyn tuloksista lisää verkkosivuiltamme.