Selvitys Kuopion kaupungin omistamista suojelunarvoisista metsistä ja puustoisista soista valmistui
Selvitys laajimmista Kuopion kaupungin omistamilla mailla sijaitsevista luonnoltaan arvokkaista metsistä ja puustoisista soista on valmistunut. Kaikkiaan kartoitettiin 25 ns. METSO-suojelun kriteerit täyttävää aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin 1250 hehtaaria. Selvityksen tulokset on julkaistu verkkosivuillamme.
Arvokkaiden metsien kartoitus on osa Kuopion kaupunginvaltuuston hyväksymää luonnon monimuotoisuutta edistävää LUMO-ohjelmaa vuosille 2024–2030. Samassa yhteydessä kaupunki päätti nostaa suojellun maan määrän 10 prosenttiin omistamistaan metsä- ja suoalueista. Tämä tarkoittaa noin 50 %:n lisäystä nykyisiin suojelualueisiin. EU:n tavoitteena on, että tiukan suojelun piiriin tulisi vähintään 10 prosenttia kaikista maa- ja vesialueista. Suomen kymmenen suurinta kaupunkia, Kuopio muiden mukana, sitoutui Luontofoorumissa Tampereella 11.9. luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen mainiten kaupunkien toimivan tässä asiassa esimerkkeinä Suomessa ja kansainvälisesti.
Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut selvitti kesinä 2023 ja 2024 luonnoltaan arvokkaita puustoisten elinympäristöjen kokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kaupungin omistamilla mailla. Työssä käytettiin Etelä-Suomen metsien suojeluohjelman eli METSO:n kriteerejä suojeluarvojen määrittämiseen. Tämä ns. METSO-kartoitus on toimenpiteenä kaupunginvaltuuston keväällä 2024 hyväksymässä LUMO-ohjelmassa, jonka tavoitteena on torjua luontokatoa ja turvata monimuotoiset elinympäristöt. Kartoituksen teki biologi Jari Julkunen, joka toimi aiemmin metsiensuojelun asiantuntijana Pohjois-Savon ELY-keskuksessa.
Kaupunkimetsien ensimmäinen yli 10 000 hehtaaria kattanut METSO-kartoitus valmistui vuonna 2013 metsäsuunnitelman maastoinventointien yhteydessä monen eri kartoittajan tekemänä. Tällä kertaa kartoitus tehtiin yhden henkilön työnä ja se kohdistettiin alueille, joilta oli jo aiemmin tiedossa suojelunarvoisten metsäkuvioiden keskittymiä. Kohteiden valinnassa käytettiin apuna kuviokohtaista metsävaratietoa. Maastosta kerättiin vuoden 2013 kartoitusta monipuolisemmin suojeluarvoon liittyvää tietoa metsien puustosta, puuston rakenteesta, luontotyypeistä, lahopuustosta ja jonkin verran myös lajistosta.
”Kaikkia kaupungin metsiä ei ollut mahdollista inventoida näin tarkasti, vaan nyt etsittiin suojelutavoitteen kannalta merkittävimpiä kokonaisuuksia, joista osia pyritään jo lähivuosina perustamaan luonnonsuojelualueiksi. Monet hankkeet vaativat omat selvityksensä paitsi metsien ominaispiirteistä ja luontotyypeistä myös osasta suunnittelualueiden lajistoa. METSO-kartoituksen yhteydessä on ensimmäistä kertaa luotu pohjaa kaupungin omalle luontotietokannalle, mitä voitaisiin hyödyntää muussakin suunnittelussa kuin luonnonsuojelussa”, sanoo luonnonsuojelusuunnittelija Kalle Ruokolainen Kuopion alueellisista ympäristönsuojelupalveluista.
Samassa yhteydessä kerättiin tietoa myös ennallistamiseen sopivista suoalueista EU:ssa hyväksytyn ennallistamisasetuksen mahdollista toteutusta varten. ”Kaupunki tutkii jo aktiivisesti muutamien suoalueidensa ennallistamista ja toivotaan, että hankkeita päästään myös toteuttamaan”, Ruokolainen jatkaa.
Selvityksessä löydettiin 25 aluetta, joilla on paljon luonnoltaan arvokkaita metsiä tai puustoisia soita. Yhteensä nämä alueet kattavat noin 1250 hehtaaria. Parhaaseen, ns. METSO I -luokkaan kuului 73 %, noin 900 hehtaaria, ja II-luokkaan 16 %, noin 200 hehtaaria metsää. Loppu 12 prosenttia on suojeluarvoiltaan vaatimattomampaa III-luokkaa tai muuta metsää, joka sijoittuu alueelle tukien suojeluarvojen säilymistä.
Tieto suojeluarvoista on sidottu metsätalouskuvioiden rajoihin. Näin ollen aineiston karttarajauksia ei ole tehty suojelurajauksiksi, vaan mahdollisten suojelupäätösten yhteydessä rajaukset on muodostettava erikseen ja päätettävä, mitä alueita on tarkoituksen mukaista rauhoittaa luonnonsuojelulain nojalla. Kuopion kaupungin tarkoituksena on EU:n asettamien tavoitteiden mukaisesti kasvattaa suojelualueiden määrää luontoon kohdistuvien uhkien vähentämiseksi.
Numeroidut kohteet kuvassa:
1 Puijonsarvi
2 Iso-Valkeinen
3 Antikkala
4 Rypysuo
5 Taivaanpankko
6 Puijonlaakson länsirinne
7 Neulamäen itärinne
8 Tervaruukki
9 Kolmisoppi
10 Jynkänniemi
11 Jynkänvuori-Jynkänmäki
12 Pirttiniemi
13 Halmejoki
14 Karhonsaari
15 Suuri-Petäinen
16 Asumankallio
17 Muurankorpi-Palokangas
18 Niittylahti-Mustamäki
19 Joutenmäki
20 Tervasmäki
21 Rätkänkorpi
22 Tahko
23 Peräjärvi
24 Petronneva
25 Kurkimäki
