Uudistuminen ja elinvoima Kuopion kaupungin vuoden 2025 talousarvion keskiössä
Kuopion kaupunki tekee kehystavoitetta paremman talousarvion – laajalla keinovalikoimalla ja yhdessä tekemällä ennakoitua parempi lopputulos
Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahden talousarvioesitys vuodelle 2025 on valmistunut. Talousarvio on valmisteltu -12,5 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, mikä on selkeästi parempi kuin kaupunginhallituksen asettama talousarviokehys.
Kaupunginjohtajan esitys pohjautuu lautakuntien talousarvioesityksiin, jotka sisältävät merkittäviä säästöjä kaikkiin kaupungin toimintoihin. Nämä säästöt ovat välttämättömiä, jotta kaupungin talous etenee kohti tasapainoa suunnitellulla tavalla ja kaupunginvaltuuston keväällä 2024 päättämien linjausten mukaisesti. Tässä vuoden 2025 talousarviossa tasapainotustoimien tuomat uudistukset konkretisoituvat.
Kaupungissa on tehty talouden vakauttamistoimia ja syksyllä käytiin koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Toimet talouden tasapainoon saamiseksi ovat osoittautumassa vaikuttaviksi.
“Tilanteen hienoisesta kohentumisesta johtuen säästöjen kohdentumista lasten ja nuorten palveluihin on ensimmäisiin arvioihin verrattuna voitu kohtuullistaa huomattavasti – vaikeimmista sopeutuksista on voitu luopua. Tähän vaikuttavat myös talousarviovalmistelussa tehty kasvun ja oppimisen palvelualueen toimintakatteen vahvistaminen 1,1 miljoonalla eurolla sekä syksyn yt-neuvottelut”, kertoo Soile Lahti.
Talousarviovalmistelun keskeisimpiä tavoitteita on ollut lasten ja nuorten palveluiden ja hyvän elämän ohella turvata kaupungin veto- ja elinvoiman taso sekä lopulta verotulojen kehitys. Tämä näkyy niin käyttötalouden menoissa kuin investoinneissa.
Veroprosentit säilyvät ennallaan, valtionosuuksien muutos haastaa Kuopiota
Kaupungin verorahoitus, eli verotulot ja valtionosuudet ovat vahvistumassa kuluvaan vuoteen verrattuna – osaksi veroratkaisujen vuoksi, kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistuu. Vaikka palkkasumman kehitys on jatkunut vahvana, työllisyyden näkymät eivät ole vallitsevassa talouden tilanteessa kovin positiiviset. Tämä tuo riskinsä verotulojen kehitykselle. Yhteisöveron kertymään on tulossa nollakasvun vuosi.
Valtionosuudet saavat merkittävän lisäyksen työvoimapalvelujen siirtyessä kuntien vastattavaksi, mutta siirtymä ei ole kuntien kannalta kustannusneutraali. Muiden tekijöiden osalta valtionosuuksiin saadaan indeksikorotuksia, tosin nekin indeksileikkurin kautta. Verotusratkaisujen tuoma positiivinen kehitys pienennetään samansuuruisella erällä valtionosuuksista.
“Tulevat vuodet näyttäytyvät sumuisina, sillä yleiset talouden kasvuodotukset ovat vielä varsin epävarmoja, kuntatalouden suhdanneherkkyys on merkittävästi kasvanut eikä valtionosuusuudistus etene suunnitellulla tavalla. Kuntatalous tarvitsee ennustettavuutta ja vakautta myös valtakunnan päätöksenteon suunnalta”, peräänkuuluttaa Soile Lahti.
Investoinnit kohdentuvat erityisesti lapsiin ja nuoriin – investointitaso maltillistuu valtuuston päättämälle tasolle
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat talouden tasapainotusohjelman mukaisesti ensi vuonna 74 miljoonaa euroa, ja koko neljän vuoden investointiohjelman laajuus on noin 280 miljoonaa euroa. Suurin yksittäinen investointikohde on Pirtin koulun uudisrakennus, joka valmistuu lukuvuodelle 2026–2027.
Koulu- ja päiväkotirakentamista on koko neljän vuoden suunnitelmakaudelle arvioitu tehtävän miltei 100 miljoonalla eurolla. Suunnitelma sisältää kolmen koulurakennushanketta, Pirtin, Mölymäen ja Kettulan koulut. Useita uusia päiväkoteja rakennetaan ja peruskorjataan. Monet alueet saavat lukuisien pienten yksiköiden sijaan laadukkaammin toimivan suuremman kokonaisuuden. Näin esimerkiksi henkilöstön sijaisjärjestelyt pystytään hoitamaan sujuvammin, eikä lapsiryhmien arki häiriinny.
Kunnallistekniikkaan investoidaan noin 30 miljoonaa euroa vuodessa. Investointisuunnitelma pitää sisällään eri alueiden liikennehankkeita, kuten Karjalankadun sillat vuosina 2027 ja 2028. Savilahden asuntorakentaminen jatkuu ja kaavoitustyötä tehdään tulevina vuosina avautuviin uusiin alueisiin, kuten Itkonniemi ja Kelloniemi. Elinkeinoalueisiin investoidaan esimerkiksi Pienen Neulamäen alueella ja matkailun toimintaedellytyksien parantamiseen Tahkolla.
“Tulevat neljä vuotta ovat investointisuunnitelmassa selvästi maltillisemmat ja monia tarpeellisia hankkeita joudutaan lykkäämään. Samalla saadaan kuitenkin mahdollisuus miettiä uudenlaisia toteutustapoja ja ratkaisuja hankkeille, esimerkiksi tilojen käytössä tai yhteistyömahdollisuuksissa naapurikuntien kanssa. Elinvoimaa vahvistavia investointeja jatketaan, mutta aiempaa priorisoidummin”, Soile Lahti kuvaa.
Talousarvion keskeisiä tunnuslukuja
Kuopion asukasmäärä oli vuoden 2024 syyskuun lopussa 125 316. Väestönmuutos tammi-lokakuulta 2024 on 1295 henkeä, joka oli 71 henkeä enemmän kuin viime vuonna tammi-syyskuussa. Asuntorakentamisen miltei täydellinen pysähtyminen on pudottanut valmistuneiden asuntojen ja haettujen rakennuslupien määrän. Kuluvana vuonna arvioidaan valmistuvan noin 550 asuntoa.
Kaupungin taseessa on aikaisempien vuosien ylijäämää 187 miljoonaa euroa. Kuluva vuosi ja talousarviovuosi 2025 tulevat syömään ylijäämää. Tasapainotustoimenpitein pyritään varmistamaan, että kaupungilla on riittävää talouden puskuria käytettävissään tuleviin vuosiin.
“Positiivista on, että olemme päässeet tasapainotustehtävässä oikealle uralle, jossa kehystavoitetta parempi talousarvio ensi vuodelle on ensimmäinen merkittävä askel. Talouden tasapainotus vaatii meiltä uudistumista ja panostusta elinvoimaan tulevina vuosina”, visioi Soile Lahti.
Talousarvion käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen yhteisinfossa 25.11. sekä kaupunginhallituksen kokouksissa 27.11. ja 2.12. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvion ensimmäisen kerran 9.12. ja päättää talousarviosta 2025 ja taloussuunnitelmasta 2025–2028 kokouksessaan 16.12.
Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen esittelymateriaali ja talousarvioesitys kokonaisuudessaan löytyvät osoitteesta: www.kuopio.fi/talousarvio
