Uhanalaista liito-oravaa suojellaan eurooppalaisella yhteistyöllä ja paikallisilla toimilla
Laaja-alainen joukko luontoalan toimijoita kokoontui Haltialle Metsähallituksen järjestämään Liito-oravaseminaariin keskiviikkona 6.11.2024. Kuopion kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Anniina Le Tortorec puhui seminaarissa siitä, kuinka liito-oravan suojeleminen tulisi huomioida kaupunkiympäristössä. Le Tortorec esitelmöi suojelutyöstä yhdessä Liito-orava-LIFE-hankkeen kumppanuuskaupunkien Espoon ja Jyväskylän asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä lajin suojelemiseksi on ollut LIFE-hankkeessa tekemässä 18 organisaatiota Suomesta ja Virosta, joissa liito-oravaa esiintyy ainoina EU-maista.
Liito-orava on luokiteltu EU:ssa vaarantuneeksi eli uhanalaiseksi lajiksi kannan nopean taantumisen vuoksi. Laji on EU:ssa tiukasti suojeltu. Liito-orava-LIFE-hankkeen tärkein tavoite on suojella liito-oravaa ja sen elinympäristöjä. Hankkeessa on haluttu parantaa ymmärrystä siitä, kuinka liito-oravaa voidaan turvata kaupunkirakentamisessa ja metsätaloudessa.
Seurannalla on kerätty tietoa liito-oravakannan muutoksista Kuopiossa
Kuopiossa on seurattu liito-oravakannan tilaa keskeisellä kaupunkialueella osana hanketta vuodesta 2019. Kannan seurantaa tehtiin asemakaava-alueella ennen rakentamista ja rakentamisen jälkeen. Seurannan avulla on voitu arvioida sitä, kuinka liito-oravan suojelussa on onnistuttu. Kaupungin ympäristönsuojelusuunnittelija Le Tortorecin mukaan vaikuttaisi siltä, että liito-oravien määrä on vähentynyt useilla seuratuilla kaupunkialueilla.
Myös Jynkänvuoren ja Pirttiniemen alueilla sekä Natura-alueilla tehtiin liito-oravakannan seurantaa vuosina 2019–2024. Seurannassa havaittiin, että liito-oravakanta vaihteli merkittävästi eri vuosina.
“Yhden vuoden tilanne ei kerro kokonaiskuvaa liito-oravan tilanteesta, joten tarvitsemme pidempiaikaisempaa seurantaa”, Le Tortorec kertoi.
Liito-orava viihtyy Kuopion monimuotoisissa lähimetsissä
“Kuopiossa liito-oravan kulkuyhteyksiä ja elinympäristöjä parannettiin puuistutuksilla. Esimerkiksi Puijon luonnonsuojelualueelle, jossa on vain vähän lehtipuuta, istutettiin haavantaimia lisäämään alueen monimuotoisuutta ja luomaan liito-oravalle tulevaisuudessa uusia elinympäristöjä”, kertoi Le Tortorec Kuopiossa tehdyistä käytännöntoimista. Virkistys- ja suojelumetsien liito-oravakantaa on pyritty vahvistamaan myös rakentamalla liito-oravien pesäpönttöjä. Kuopiossa osana hanketta rakennettiin erilaisia pönttöjä ja tehtiin pönttöseurantaa. Pönttöseurannalla kerättiin tietoa siitä, millaista pönttöä liito-orava suosii ja missä määrin liito-oravat käyttävät rakennettuja pönttöjä.
Kuopiossa monet liito-oravan elinpiirit sijoittuvat sekapuustoisina säilyneisiin lähiöiden metsiköihin. Kaupunkien lähimetsät tarjoavat nykyisin monimuotoisempia elinympäristöjä kuin talousmetsät. Lajille sopiva elinympäristö sisältää pesäpaikkoja, ruokailupuustoa ja suojaa. Liito-orava tarvitsee havupuuta suojaksi ja lehtipuuta ruoaksi sekä tiiviitä metsäyhteyksiä liikkumiseen. Hyvätkin elinympäristöt muuttuvat käyttökelvottomiksi, jos liito-orava ei pääse kulkemaan ympäristöjen välillä.
Yhtenä Kuopion luonnon monimuotoisuusohjelman (LUMO) päätavoitteista on taata kattavat ja toimivat ekologiset verkostot. LUMO-ohjelman toteutuksella parannetaan lajien elinmahdollisuuksia ja turvataan siten myös uhanalaisen liito-oravan selviytymistä. Kaupunkialueilla eläville liito-oraville toimivat kulkuyhteydet ja lyhyet etäisyydet elinympäristösaarekkeiden välillä ovat tärkeitä.
Tieto auttaa huomioimaan liito-oravan suojelun maankäytön suunnittelussa ja metsänhoidossa
Viheryhteyksien huomioiminen maankäytön suunnittelussa on lajin kannalta elintärkeää. Kuopio laati LIFE-hankkeen kumppanuuskaupunkien kanssa Hyvien käytäntöjen oppaan (pdf) liito-oravan suojelun ja maankäytön suunnittelun yhteensovittamiseksi. Oppaan tarkoituksena on jakaa kokemustietoa ja ratkaisumalleja, jotta liito-oravan elinympäristöverkostot voitaisiin turvata kuntatasolla.
Metsäalueilla halutaan löytää toimivia tapoja yhteensovittaa virkistyskäyttö, metsätalouden tavoitteet ja liito-oravan elinympäristöjen suojelu. Kuopiossa toteutettiin vuonna 2019 kuntalaiskysely, jossa selvitettiin asukkaiden mielipiteitä liito-oravasta, virkistysalueista ja kaupunkimetsien metsänhoidosta. Kyselyn tulokset huomioitiin suunniteltaessa hankealueiden metsänhoitoa.
Maanantaina 11.11.2024 avautuu Saaristokaupungin asukkaille suunnattu kysely lähimetsistä ja liito-oravasta. Kyselyllä kartoitetaan alueen asukkaiden suhtautumista lähiulkoilualueisiin ja lähimetsiin sekä liito-oravaan. Kyselyn tuloksia verrataan vuoden 2019 kyselyyn, jotta saadaan selville, onko asukkaiden suhtautumisessa lähimetsiin ja liito-oravaan tapahtunut muutoksia. Tiedotamme kyselyn avautumisesta vielä erikseen.
Liito-oravien määrä on laskussa, sillä lajin elinympäristö vähenee maankäytön vuoksi. Liito-oravan tilanne kuvastaa luonnon monimuotoisuuden tilaa myös laajemmin.
