Terve Suomi -blogi: Positiivinen mielenterveys on arjen laturi
Mielenterveys koskettaa meitä kaikkia. Se on yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat niin arkeen kuin työssä viihtymiseen ja menestymiseen.
Tätä mieltä on suurin osa Mieliteon työhyvinvoinnin muutosvalmennuksissa kohtaamistamme pohjoissavolaisista.
Tilastot1 osoittavat, että mielenterveyden häiriöistä johtuvat sairaspoissaolot ovat lisääntyneet työikäisten keskuudessa. Niistä on tullut yksi yleisimmistä syistä jäädä myös työkyvyttömyyseläkkeelle. Terve Suomi -tutkimuksen (2023) mukaan peräti neljännes kuopiolaisista työikäisistä ei todennäköisesti jaksa työskennellä vanhuuseläkeikään saakka. Viidennes kuopiolaisista työikäisistä kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Koulutusryhmien välillä on eroja, sillä psyykkinen kuormittuneisuus on lisääntynyt erityisesti keski- ja korkean koulutuksen saaneilla.
Pohjois-Savossa tilanne on erityisen vakava. Kansallisen terveysindeksin2 mukaan alueellamme on muuta maata enemmän yleistä sairastavuutta ja mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tämän blogitekstin kirjoittajat työskentelevät Työ ja mielen hyvinvointi – Mieliteko 2.0 -hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja työssäkäyvien pohjoissavolaisten mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Positiivinen mielenterveys on laaja käsite, jonka pyrkimys on siirtää ajattelua pois mielenterveyden ongelmakeskeisyydestä ja kohti voimavara-ajattelua. Se nähdään resurssina, jota jokainen voi kehittää ja hyödyntää arjessaan. Positiivinen mielenterveys ei tarkoita vain ongelmien puuttumista, vaan aktiivista hyvinvointia, joka auttaa meitä näkemään ja nauttimaan elämän mielekkyydestä.
Positiivinen mielenterveys tarkoittaa mielen hyvinvointia. Se kattaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin. Positiivinen mielenterveys näkyy kyvyssä kohdata arjen haasteet, tehdä hyviä päätöksiä ja ylläpitää terveitä ihmissuhteita. Se tukee jaksamista stressaavissa tilanteissa, auttaa löytämään merkitystä työssä ja nauttimaan tekemästämme. Se tarkoittaa myös itsemyötätuntoa, rajojen asettamisen taitoa ja omien voimavarojen tiedostamista.
Terve Suomi -tutkimuksen mukaan kuopiolaiset työikäiset kokevat positiivista mielenterveyttä enemmän kuin muut tutkimuksessa mukana olleet. Kuopiolaiset kokevat myös enemmän onnellisuutta kuin suomalaiset keskimäärin.
Positiivisesti varautunut työverkko
Sosiaaliset suhteet ja luontainen halu luoda yhteys toisiin ihmisiin vahvistavat positiivista mielenterveyttä työyhteisöissä. Tarve vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta ja keskustella mielen hyvinvoinnista on korostunut lähes kaikissa tapaamisissamme työssäkäyvien pohjoissavolaisten kanssa.
”Muutos lähtee usein pienistä asioista. Siitäkin kuinka kohtaat muut työpaikallasi. Hyväntuulisuus tarttuu ja hyvä luo uutta hyvää”, muistuttaa Sakupen henkilöstöpäällikkö Heli Ketola hankkeemme oman median, Mielitekomedia.fi:n haastattelussa.
Työyhteisöissä positiivinen mielenterveys ilmenee avoimena ja toisia kunnioittavana keskusteluna sekä pieninä arjen tekoina, kuten tervehtimisinä ja kiitoksina. Kuunteleminen, tukeminen ja kannustaminen vahvistavat keskinäistä luottamusta, joka on tärkeää osa yhteisöllisyyden ja sitoutumisen kokemusta. Tällaiset pienet teot parantavat mielen hyvinvointia ja lisäävät yhteenkuuluvuutta.
Työyhteisö positiivisen mielenterveyden virtalähteenä
Työyhteisön jäsenet ovat itse vastuussa työyhteisönsä toimintakulttuurista. Arvostavaan ja huomioivaan kohtaamiseen kuuluu myös erilaisuuden hyväksyminen. Työyhteisön moninaisuus on sekä rikkaus että haaste, sillä ihmiset reagoivat asioihin eri tavoin. Jotkut kokevat kiireen mukavana buustina tekemiselleen, kun taas jotkut lamaantuvat siitä. On tärkeää huomioida myös työyhteisön jäsenten eri elämäntilanteet – yhtä voi painaa työasia, kun taas toisella on vaikeaa kotona.
Pyrimme vahvistamaan työyhteisöille suunnatuissa valmennuksissamme mielen hyvinvointia ja työssä jaksamista ennaltaehkäisevästi. Tavoitteemme on, että voimavaroja vahvistamalla yhä useampi työssäkäyvä kokee positiivisen mielenterveytensä korkeaksi ja osaa kohdata haasteet yhä rakentavammin.
Positiivinen mielenterveys vahvistaa uskoa omiin taitoihin ja kykyihin sekä auttaa kiinnittämään enemmän huomiota hyviin kuin huonoihin asioihin. Kuten eräs osallistuja valmennuksen jälkeen tiivisti: “Ideat ja uudet näkökulmat toivat toivoa ja mielihyvää. Syntyi tunne siitä, että elämäni on arvokas.”
Positiivisen mielenterveyden tukemisesta hyötyvät paitsi yksilöt myös yritykset ja työyhteisöt. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, luovempia ja sitoutuneempia työhönsä. Heillä on vähemmän poissaoloja ja he ovat aktiivisempia kehittämään työtään sekä sen tekemisen tapoja. Sitoutuneet ja työn imua kokevat työntekijät luovat ympärilleen hyvinvoivan työyhteisön, joka houkuttelee myös uusia osaajia.
Positiivisen mielenterveyden vahvistaminen ei vaadi suuria muutoksia – usein pienet arkiset teot riittävät. Muistat varmaan tilanteen, jossa työkaverisi iloinen tervehdys on kohentanut mielialaasi ja piristänyt päivääsi. Hymy kohdatessa, kahvin kaataminen myös kaverin kuppiin ja positiivisen palautteen antaminen ovat helposti toteutettavia tekoja, jotka kohentavat niin sinun kuin kollegasi mielen hyvinvointia.
Kuinka sinä voisit tänään huomioida työkaveriasi?
Lähteet
2 THL Tilastoraportti 23/2024. Kansallinen terveysindeksi 2020-2022. Kuntien väliset erot sairastavuudessa ja työkyvyttömyydessä ovat suurimmat maantieteellisesti laajoilla hyvinvointialueilla https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/149040/Tilastoraportti%2023%202024%20Kansallinen%20terveysindeksi%202020-2022_s.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Liisa Pietikäinen, projektipäällikkö, Mieliteko-ohjelma, Kuopion kaupunki
Paula Heiskanen, muutosvalmentaja, Mieliteko-ohjelma, Kuopion kaupunki
