Terve Suomi -blogi: Kolmasosa kuopiolaisista käyttää liikaa alkoholia

Suurin osa alkoholin suurkuluttajista ei erotu katukuvasta: he opiskelevat tai käyvät töissä, huolehtivat perheestään ja elävät elämäänsä aivan kuin kuka tahansa, mutta alkoholi näyttelee heidän elämässään isompaa roolia. Suurkulutus voi liittyä tiettyyn hetkelliseen elämäntilanteeseen, vaikkapa opiskelun alkamiseen tai kesälomakauteen, ja vähentyä myöhemmin itsestään. Mikäli kulutus kuitenkin jatkuu riittävän kauan, alkavat keho ja mieli oirehtia, ja toivottavasti myös ympäristö reagoida.  Mitenkään harvinaisesta ilmiöstä ei ole kyse, sillä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000–500 000 alkoholin suurkuluttajaa. Viime vuosina suomalaisten aikuisten alkoholin käyttö on vähentynyt.

Kauniina ja lämpimänä loppukesän iltapäivänä istahdan kuopiolaiselle terassille Annan ja Saaran kanssa keskustelemaan alkoholista, alkoholin käytöstä ja sen riskeistä. Kerron naisille Terve Suomi- tutkimuksen tuloksista, joiden mukaan kolmannes kuopiolaisista käyttää liikaa alkoholia. Prosenttiosuus vaihtelee mm. sukupuolen ja koulutustason mukaan, eniten vastaajista alkoholia käyttävät matalasti koulutetut miehet. Positiivista on, että jo usean vuoden ajan kuopiolaisten työikäisten ja ikäihmisten alkoholin käyttö on vähentynyt – suunta on siis oikea.

Anna ja Saara kertovat olevansa alkoholisteja. Molemmat olivat aiemmin vuosien ajan alkoholin suurkuluttajia, kunnes käyttö lisääntyi vielä entisestään  ja johti lopulta erinäisiin seurauksiin ja hoitoon hakeutumiseen. Saara joi siideriä. Se oli hänen oma aikansa, hetki hengähtää. Saara joi töiden ja kotitöiden jälkeen lähes joka päivä saunasiiderin tai kaksi. Alkoholi kuului myös jokaiseen viikonloppuun, jolloin sitä kului enemmän ja juominen oli humalahakuista. Anna piti viineistä. Aluksi hän joi sitä silloin tällöin lasillisen illalla kotona. Hän kuvaa, kuinka viinipullo riitti ensin useaksi päiväksi, sitten meni puolikas pullo illan aikana, ja ennen pitkää hyvää oloa ja rentoutta tavoitellessa viinipulloja kului joka viikko 5–7- kappaletta.

Mitä tarkoittaa, että käyttää liikaa alkoholia?

Ihmiset miettivät usein, millainen alkoholin käyttö on liikaa. Alkoholin suurkulutuksen riskirajat ylittyvät, jos käytetään säännöllisesti naisilla 12–16 annosta viikossa tai 2 annoksen päivittänen alkoholimäärä. Miehillä vastaavat luvut ovat 23–24 alkoholiannosta viikossa tai noin 3 annosta säännöllisesti päivittäin juotuna. Yli 65-vuotta täyttäneet kestävät alkoholia huonommin kuin työikäiset, ja heidän olisi hyvä huomioida myös lääkitykset, joita heillä on, sillä alkoholi voi vaikuttaa lääkkeisiin joko heikentäen niiden tehoa tai vahvistamalla lääkkeen vaikutusta. Oman alkoholin käytön tarkkailuun tai seurantaan löytyy nykyisin netistä apua, esimerkiksi OttoMitta – sähköinen alkoholipäiväkirja, josta omaa kulutusta voi seurata.

Kun alkoholin käytön riskirajat ylittyvät, puhutaan alkoholin ongelmakäytöstä, jolloin alkoholin käyttö alkaa väistämättä vaikuttaa useisiin terveyteen liittyviin tekijöihin. Usein ensimmäisenä ja selvimmin reagoi maksa. Alkoholiperäisiin maksasairauksiin kuolee vuosittain viisi kertaa enemmän suomalaisia kuin liikenneonnettomuuksissa, esimerkiksi vuonna 2021 niihin menehtyi reilusti yli 1000 henkilöä. Alkoholi vaikuttaa myös mm. syöpäsairauksiin, uneen ja mielenterveyteen. Alkoholin käytön seuraukset eivät kuitenkaan rajoitu pelkästään yksilön omaan terveyteen, vaan ne ulottuvat moniin asioihin perhe- ja yhteisötasolla. Alkoholin kustannuksia maksetaan terveyden ja läheisten ihmissuhteiden lisäksi myös esimerkiksi lastensuojelussa, liikennetapaturmien kautta ja sairauspoissaoloina työelämässä.

Alkoholin käytön lisääntymiselle  yksilötasolla on useita syitä, samoin on yksilöllistä, kuinka ihminen havahtuu ongelmalliseen alkoholin käyttöön ja jatkossa säätelee alkoholin käyttöänsä. Osa ihmisistä on perinnöllisistä syistä alttiimpia alkoholiriippuvuuteen. Saaralta kariutui avioliitto ja perhe-elämä ja hän oli hoidossa päihdepalveluissa. Anna kävi pitkään vastuullisessa työssä ja ajatteli salaavansa sen, kuinka paljon alkoholia oikeastaan kului. Anna sanoo, että taaksepäin katsottuna hälytyskellojen olisi pitänyt soida, kun hän alkoi juoda alkoholia yksin kotona- ja kun oli välttämätöntä, että alkoholia on aina kotona. Molemmat naiset kannustavat pohtimaan, liittyykö rentoutumiseen, hyvään oloon, viikonlopun viettoon tai juhlaan aina alkoholin käyttö. Entä jos kokeilisi näitä kaikkia tilanteita selvin päin?

Huolta herättävään juomiseen puuttuminen on välittämistä

Jokainen meistä voi ottaa läheisen, ystävän tai työkaverin alkoholin käytönpuheeksi, jos se huolestuttaa. Kun olen keskustellut entisten ongelmakäyttäjien tai alkoholistien kanssa, koskaan ei nouse esille, että he harmittelisivat sitä, että heidän käyttönsä otettiin puheeksi.  Saara kiittelee entistä puolisoaan, joka ajoi hänet vieroitusosaston ovelle ja sanoi, että hän ei voi tulla kotiin muuta kuin osaston kautta. Molemmat naiset kiittävät niiden ihmisten rohkeutta, jotka puuttuivat heidän alkoholin käyttöönsä. On totta, että ensireaktio puuttumiseen voi olla myös suuttumus tai närkästys siitä. Usein tähän liittyy häpeän tunne. Omalla rauhallisella asenteella ja sillä, ettei syyllistä ihmistä, jonka alkoholin käyttöön puuttuu voi vaikuttaa keskustelun etenemiseen. Jos tunteet nousevat liikaa pintaan, voi keskustelun myös keskeyttää, mutta on tärkeää palata siihen uudestaan. Kannattaa kertoa omasta huolestaan ja siitä, että välittää ihmisestä ja haluaa tämän pysyvän jatkossakin osana omaa elämäänsä – terveenä ja onnellisena. Osa ihmisistä pystyy vähentämään käyttöänsä läheisten tuella. Yhtä tärkeää on se, että käyttöön puuttuminen jää aivan varmasti ihmisen mieleen, ja saattaa johtaa yhteydenottoon terveydenhuoltoon tai päihdepalveluihin. Alkoholiriippuvuus kehittyy hitaasti ja juodut alkoholimäärät kasvavat ajan kanssa, joten mitä aiemmin joku puuttuu käyttöön, sitä suuremmilta haitoilta ja ongelmilta toisen voi parhaimmillaan säästää. 

Lähteet:

Blogia varten on haastateltu kahta kuopiolaista naista, jotka nimeävät itsensä alkoholisteiksi. Naisten nimet on heidän omasta pyynnöstään muutettu.

Terve Suomi- tutkimuksen tulokset, https://www.kuopio.fi/vapaa-aika-ja-hyvinvointi/hyvinvoiva-kuopio/tietoa-kuopiolaisten-hyvinvoinnista/tervesuomi/

https://paihdelinkki.fi/  alkoholin käytön riskirajat

https://a-klinikkasaatio.fi./ Näkökulma: Alkoholisairaudet kuormittavat terveydenhuoltoa- viime vuonna lähes 100 000 hoitovuorokautta

https://ehyt.fi/ OttoMitta-päiväkirja alkoholin käytön seurantaan

Tiina Nykky

Ehkäisevän päihdetyön koordinaattori