Terve Suomi -blogi: Kuusi kourallista hyvvee päivässä

Yksi Suomen suosituimmista lastenlauluista, vuonna 1979 julkaistu Popsi popsi porkkanaa, kannustaa lisäämään ruokavalioon kasviksia, marjoja ja hedelmiä.  Kappale nostaa esiin kasvisten, marjojen ja hedelmien edullisia vaikutuksia terveyteen ja siitä välittyy vahvasti myös ruokailo.
 
Myös ravitsemussuositukset kannustavat meitä huomioimaan kasvikset, marjat ja hedelmät päivittäisessä ruokavaliossamme. Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukunta asettaa asiantuntijaryhmän valmistelemaan kansalliset ravitsemussuositukset. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan asettama asiantuntiryhmä onkin ollut viimeajat työllistetty, sillä uudet ravitsemussuositukset tullaan julkistamaan marraskuussa 2024. Suomalaiset ravitsemussuositukset pohjautuvat vuonna 2023 julkaistuihin uusin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin. Uusissa pohjoismaisissa suosituksissa ravintoainekohtaisiin suosituksiin on tullut useita tarkennuksia ja nämä tullaan asiantuntijaryhmän mukaan huomioimaan myös kansallisissa suosituksissa. Kaiken kaikkiaan päivityksessä tarkastellaan suomalaisten tämänhetkistä ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia suhteessa pohjoismaisiin suosituksiin. Suositukset luovat pohjan myös ravintolisien käyttösuositusten ja elintarvikkeiden täydennystoimien tarpeellisuuden ja riittävyyden tarkasteluun.

Tutkittua tietoa terveyden tukemiseksi

Ravitsemussuositusten laadinnan pohjana on vahva ja laaja tutkimusnäyttö. Kuopiolaisina voimme olla ylpeitä alueellisesta vahvasta terveystieteellisestä osaamisesta. Itä-Suomen yliopisto on merkittävä ravitsemukseen liittyvän tutkimustiedon tuottaja. Itä-Suomen yliopiston kansaterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä toteutettavassa tutkimuksessa painottuvat erityisesti ravinnon ja terveyden väliset yhteydet. Tutkimuksissa on etsitty ratkaisuja mm. tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden ja maksan rasvoittumisen ehkäisyyn ravitsemuksen keinoin.
 
Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikön toteuttamissa tutkimuksissa otetaan huomioon myös se, että vaste ruokavalioon ei ole välttämättä kaikilla samanlainen, vaan esimerkiksi perintötekijät ja suolistomikrobisto muokkaavat vaikutuksia.  Suositeltava ruokavalio on kaikille hyödyllinen, mutta osa ihmisistä hyötyy siitä erityisesti johtuen esim. perintötekijöistä. Tästä on saatu tuoretta tutkimustietoa tyypin 2 diabeteksen osalta. Suositeltava ruokavalio muokkaa myös suoliston mikrobistoa, millä näyttää olevan lupaava merkitys mm. maksan ja mielenterveyden osalta. Itä-Suomen yliopiston toteuttamiin tutkimuksiin on vuosien varrella osallistunut tuhansia kuopiolaisia, mikä saattaa osaltaan selittää sitä, että kuopiolaiset pärjäävät varsin hyvin vertailtaessa ruokavalion laatua Suomessa alueittain.  Itä-Suomen yliopiston merkitys ravitsemusterveyden edistämisessä on myös siinä mielessä merkittävä, että sen Kuopion kampuksella koulutetaan ravitsemusterapeutteja ainoana paikkana Suomessa.

Kolmannes kuopiolaisista käyttää kasviksia suosituksen mukaisesti

Suomalaisten kasvisten käyttö on lisääntynyt ja monipuolistunut viimeisten vuosikymmenten aikana.  Hyvästä kehityssuunnasta huolimatta kasviksia käytetään edelleen suosituksiin nähden liian vähän. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina 2022-2023 toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan hieman reilu kaksikolmasosaa (68 %) kuopiolaisista 20–64-vuotiaista käyttää kasviksia, marjoja ja hedelmiä liian vähän. Tutkimuksen mukaan kuopiolaiset käyttivät kasviksia, marjoja ja hedelmiä kuitenkin valtakunnan keskiarvoon nähden enemmän. Valtakunnallisesti suositusta vähemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä käytti 73 % 20-64-vuotiaista.

Suositukset omaan arkeen sopiviksi

Uusissa Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa kasvisten merkitys osana hyvinvointia ja terveyttä tukevaa ruokavaliosta tulee korostumaan entisestään. Suositusten mukaan kasviksia marjoja ja hedelmiä suositellaan aikuisille vähintään 500–800 grammaa päivässä. Tämä on noin 5–9 kourallista. Suositus toteutuu, kun kasviksia, marjoja ja hedelmiä nautitaan joka aterialla.
Kasvisten, marjojen ja hedelmien käytön lisääminen ei vaadi erikoisia viherpirtelöitä ja koko ruokavalion mullistamista, vaan liikkeelle pääsee jo sillä, että valitsee jokaiselle ruokailukerralle jotakin itselle mieluista kasvista, marjaa tai hedelmää. Se voi olla vaikka mustikoita puuron päällä, kurkkusiivuja leivällä, tomaattilohkoja lämpimän ruoan rinnalla tai omena välipalana.
 

 
Lähteet
 
Kuopion kaupunki. Kuopion kaupungin tulokset Terve Suomi -tutkimuksessa. Saatavilla osoitteesta: Terve Suomi -tutkimus – Kuopio
 
Nordic Nutrition recommendations 2023. Saatavilla osoitteesta: Nordic Nutrition Recommendations 2023 (norden.org).
 
Ruokavirasto. Terveyttä ruoasta -suomalaiset ravitsemussuositukset uudistettavana 2023-24. Saatavilla osoitteesta: Kansallisten ravitsemussuositusten uudistaminen 2023-24 – Ruokavirasto.
 
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Terve Suomi – tutkimus. Saatavilla osoitteesta: Terve Suomi -tutkimus – THL.

Tanja Tilles-Tirkkonen, hyvinvointikoordinaattori, Kuopion kaupunki, vieraileva tutkija, dosentti, Itä-Suomen yliopisto

Ursula Schwab, professori, Itä-Suomen yliopisto

Maria Lankinen, dosentti, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto