Kaupunkitekniikan blogi: Päihteet eivät kuulu liikenteeseen

Muistatteko tai oletteko nähneet sellaista parinkymmenen vuoden takaista Kummeli-sketsiä nimeltä ”Normipäivä”? Siinähän Heikki Silvennoisen, Timo Kahilaisen ja Heikki Helan näyttelemillä kaveruksilla ilta venähtää tenniksenpeluun jälkeen pitkäksi ja yömyöhäisen parhaimpina hetkinä kysymys kuuluu: Millanen päivä sulla on huomenna? Hetken pohtimisen jälkeen kuuluu vastaus: Ihan normipäivä. Ei mitään. Tuon normipäivän aloittaminen vaikuttaakin kaveruksilla sitten olevan hitusen tahmeaa.
Sketsinä tämä on varsin hauska ja naurattaa. Tämänkaltainen normipäivä saattaa kuitenkin osalle meistä olla arkipäivää, ja se ei sitten enää nauratakaan.

Päihteet liikenteessä

Suomessa toimivan Onnettomuustietoinstituutin kokoamassa Päihderaportti 2024 -julkaisussa on todettu vuosien 2018–2022 aikana tieliikenteessä sattuneen yhteensä 742 kuolemaan johtanutta tieliikenneonnettomuutta. Onnettomuuksien pääaiheuttajina olleista 713 tapauksesta, joista päihdetiedot oli raporttia varten olemassa, kaikkiaan 271 onnettomuudessa päihteet olivat osallisena. Määritelmä tarkoittaa, että onnettomuuden pääaiheuttaja on ollut joko yhden tai useamman päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena onnettomuuden sattuessa. Kuolemaan johtaneiden päihdeonnettomuuksien pääaiheuttajista 87 % oli miehiä ja 13 % naisia. Suurimmassa osassa onnettomuuksia (53 %) päihteenä on todettu käytetyn alkoholia. Huumetta ja lääkettä on käytetty noin 14 prosentissa tapauksista ja ainoastaan lääkettä vajaassa kymmenessä prosentissa tapauksista. Muissa tapauksissa on ollut kyse pelkästään huumeiden käytöstä tai päihteiden eriasteisesta sekakäytöstä. (Räty 2024, s. 9, 10.)

Kuolemaan johtaneissa rattijuopumustapauksissa korostuu nuorten, ja erityisesti nuorten miesten osuus. Vuosien 2021–2023 aikana tieliikenteessä tapahtuneissa rattijuopumusonnettomuuksissa menehtyi noin 40 ja loukkaantui 370 henkilöä. Kuolleista noin 25 % ja loukkaantuneista noin 30 % oli 15–24-vuotiaita. Menehtyneistä neljä viidestä ja loukkaantuneista kolme neljästä oli miehiä. Henkilövahingot keskittyivät kesäkuukausille. (Liikenneturva 2024a.)

Päihtyneenä ei tule lähteä ajamaan. Asia kerrotaan tieliikennelaissa (Laki 10.8.2018, § 17), mutta on jokaiselle toivottavasti itsestään selvyys noin muutenkin. Jokaisen velvollisuus on myös huolehtia, että ketään ei päästetä huonossa ajokunnossa liikenteeseen. Tämä ei koske pelkästään moottorikäyttöisiä ajoneuvoja vaan myös muita liikennevälineitä. Ajoneuvolain 82/2021 mukaisesti myös polkupyörä on ajoneuvo (Laki 15.1.2021, § 2). Huomiona, että sähköpotkulaudat rinnastetaan polkupyöriin, ja ovat siten myös ajoneuvoja. Sähköpotkulaudalla päihtyneenä ajaessa sattuneista onnettomuuksista lyhyesti seuraavassa hieman enemmän.

Kaatumisissa ja törmäyksissä näiden sähköisten liikkumisvälineiden kanssa on huomattavaa, että niissä korostuvat päähän kohdistuvat vammat. Sähköpotkulautojen rakenteen on todettu osaltaan olevan tietyissä olosuhteissa ongelmallinen. Sähköpotkulaudoilla ajaminen tapahtuu seisten ja vaikka kuljettaja seisookin laudan keskellä, ohjaustanko on pystyasennossa, korkealla ja kapea ja laudassa on pienehköt renkaat (Heinänen 2024, s. 6). Voidaan siis kuvitella, että nämä tekijät yhdessä päihtymystilan ja vähänkään nopeamman vauhdin kanssa aiheuttavat helposti sen, että eturenkaan tökätessä tai hypätessä äkillisesti epätasaisessa väylän kohdassa kuljettaja muuttuu hyvin pian matkustajaksi, lentäen välineen kyydistä pois ja lisäksi yleisesti kasvot tai pää edellä asfalttiin. Usein kuljettajilla ei ole päässään myöskään kypärää. On lisäksi huomattava, että vakavimmat vammautumiset eivät koske välttämättä aina itse kuljettajaa, vaan ne voivat kohdistua myös sivullisiin.

Heinäsen (2024) tekemän kandidaatintutkielman mukaan, esimerkiksi Helsingissä sijaitsevassa Töölön sairaalassa vuonna 2019 kerättyjen tietojen mukaan 74 potilasta hoidettiin sairaalassa sähköpotkulautaonnettomuuksien vuoksi. Tyypillinen ajankohta onnettomuuksille oli klo 00–04 välisenä aikana. Sähköpotkulautaonnettomuuksien takia hoidossa olleista puolet (50 %) olivat olleet onnettomuuden sattuessa alkoholin vaikutuksen alaisena. (Virtanen 2019, Heinäsen 2024, s. 7 mukaan.)

Mutta kuten todettua, ei asia kosketa ainoastaan moottorikäyttöisten tai sähköisten liikennevälineiden kuljettajia. Myös tieliikenteessä menehtyneissä jalankulkijoissa ja polkupyöräilijöissä on niitä, jotka ovat onnettomuushetkellä enemmän tai vähemmän päihtyneitä. Onnettomuustietoinstituutin kokoamassa raportissa tuodaan esille, että niissä onnettomuuksissa, joissa jalankulkijan tai polkupyöräilijän todettiin olleen päihtynyt, oli veren alkoholipitoisuus huomattavan korkea. Lähes kaikilla veren alkoholipitoisuus oli vähintään 1,2 promillea. Vuosien 2018–2022 aikana tieliikenteessä menehtyneistä jalankulkijoista noin neljännes oli päihtyneitä (lukumääränä ilmaisten 20 henkilöä) ja polkupyöräilijöistä niin ikään noin neljännes (lukumääränä ilmaisten 18 henkilöä). Onnettomuuksissa kuolleiden päihtyneiden jalankulkijoiden ikähaarukka oli alle 35-vuotiaista 55-vuotiaisiin ja polkupyöräilijöiden osalta 35-vuotiaista 74-vuotiaisiin. (Räty 2024, s. 30, 31.)

Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on liikenteessä yksi kolmesta yleisimmistä kuolemia aiheuttavista tekijöistä liian suurten ajonopeuksien ja turvalaitteiden käyttämättömyyden ohella. Kansainvälisen tieliikenteen liikennekäyttäytymistä, -asenteita sekä -mielipiteitä kartoittavan tutkimuksen (ESRA, E-Survey of Road User’s Attitudes) mukaan vuonna 2023 kaikista 1 083:sta kyselyyn vastanneesta 18–74-vuotiaasta suomalaisesta lähes kymmenen prosenttia (eli noin 100 henkilöä) vastasi ajaneensa liikenteessä alkoholin nauttimisen jälkeen. Keskiarvo tähän kysymykseen vastauksen antaneiden osalta oli noin 15 %. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 42 000 ihmistä 39:stä eri maasta. (Liikenneturva 2024b.) Vuonna 2023 poliisin tietoon tuli Suomessa kaikkiaan noin 16 000 rattijuopumustapausta (Liikenneturva 2024a).

Väsyneenä ajaminen

Myös väsyneenä ajaminen on todellinen riski liikenteessä, ja voitaneen tietyin osin verrata päihtyneenä ajamiseen. Edellä mainitussa ESRA-tutkimuksessa lähemmäs kolmannes (26 %) kyselyyn vastanneesta suomalaisesta totesi ajaneensa vastausta edeltäneiden 30 päivän aikana niin väsyneenä, että silmiä oli vaikeuksia pitää auki (Liikenneturva 2024b). Lisäksi Liikenneturvan aikaisemmin teettämän kyselyn mukaan 14 prosenttia vastanneista oli todennut ajaneensa liikenteessä edeltävän 12 kuukauden aikana joskus niin väsyneenä, että oli pelännyt nukahtavansa rattiin (Liikenneturva 2024c). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa kuolemaan johtaneissa tieliikenneonnettomuuksissa väsymyksen onkin arvioitu olevan taustatekijänä noin joka kuudennessa tai viidennessä onnettomuudessa. Noin kaksi kymmenestä kuljettajasta on joskus torkahtanut rattiin. On todettua, että miehet aiheuttavat suurimman osan väsymysonnettomuuksista. Naiset tunnistavat paremmin väsymyksen liikenteessä ja sen aiheuttaman turvattomuuden. Mieskuljettajat ajavat naisia useammin pidempiä matkoja ja yöaikaan. Erityisesti varusmiehet ovat Suomessa riskialtis ryhmä ajamaan väsyneenä liikenteessä. (Liikenneturva 2024c; Liikenneturva 2024d.)

Väsyneenä ajamisesta onkin sanottu, että sitä voidaan ehkäistä vain nukkumalla. Jos väsymys yllättää kesken ajomatkan, on syytä keskeyttää matka. Jos tämä ei ole mahdollista, piristävänä keinona voi toimia kahvin tai muun kofeiinipitoisen juoman nauttiminen ja sen jälkeen noin 15 minuutin unet turvallisella paikalla. Kofeiini alkaa vaikuttamaan elimistössä viiveellä. (Liikenneturva 2024c.)

Eli emmehän lähde liikenteeseen päihtyneenä emmekä päästä sinne ketään tuttavaammekaan. Lisäksi pidetään huolta, että lähdetään liikenteeseen riittävästi levänneenä. Matkan keskeyttäminen joksikin tai vaikka vähän pidemmäksi aikaa on aina onnettomuuden välttämisen arvoinen asia. Pääasia, että pääsemme turvallisesti perille ja saamme herätä uuteen aamuun myös huomenna, eikös vain?

Liikenneturvallista viikonloppua kaikille!

Lähteet:

Heinänen, S., 2024. Sähköpotkulautailun turvallisuuden parantamisen keinot. Tampere: Tampereen yliopisto. Rakennetun ympäristön tiedekunta. [viitattu 23.8.2024]. 21 s.
Laki 10.8.2018/729. Tieliikennelaki. Julkaistu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. [viitattu 26.8.2024].
Laki 15.1.2021/82. Ajoneuvolaki. Julkaistu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. [viitattu 26.8.2024].
Liikenneturva, 2022. Alkoholi synkentää Suomen suvea Liikenneturva. [viitattu 23.8.2024]
Liikenneturva, 2024a. Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa. Liikenneturva. [viitattu 26.8.2024]
Liikenneturva, 2024b. ESRA3 tulokset. Liikenneturva. [viitattu 26.8.2024]
Liikenneturva, 2024c. Ratissa sinnitellään rättiväsyneenä Liikenneturva. [viitattu 26.8.2024]
Liikenneturva, 2024d. Väsymys liikenteessä. Liikenneturva. [viitattu 26.8.2024]
Räty, E., 2024. OTI-Päihderaportti 2024. Helsinki: Onnettomuustietoinstituutti OTI. [viitattu 23.8.2024] 45 s. ISBN 978-952-7335-25-3