Kaupunkitekniikan blogi: Virta vie mutta sinä olet se, joka kuljettaa – ja jarruttaa

Liikenne syntyy ihmisten erilaisista tarpeista liikkua tai tuottaa liikettä. Tarve on liikkeelle paneva voima, mutta sen lisäksi on myös olemassa mahdollisuus sen toteuttamiseen. Liikkeen synnyttämät tarpeet voivat olla lähtökohdiltaan hyvin monipuoliset: ne voivat olla esimerkiksi sosiaalisia tai taloudellisia. (RIL 2005, s. 15.) Yksilötasolla ne voivat liittyä esimerkiksi kaupassa asiointiin ja ystävien tai sukulaisten tapaamiseen. Taloudellisessa mielessä liikettä voidaan tuottaa esimerkiksi erilaisina kuljetuksina ja muina palveluina.

Kävely on ihmiselle luontevin tapa liikkua. Toisaalta nykypäivänä voi olla myös niin, että joillekin luontevimmaksi tai miellyttävimmäksi tavaksi liikkua on muodostunut jonkin toisen kulkumuodon käyttö kävelyn sijaan. Vaihtoehtoiset kulkumuodot voivat myös kannustaa jotkut ihmiset liikkeelle kodin ulkopuolelle ja mahdollistaa esimerkiksi ystävien tapaamisen tai yleensä ihmisten näkemisen. Erityisesti näin digiähkyn aikana ihmisten keskinäisen henkilökohtaisen tapaamisen ja vuorovaikutuksen voisi sanoa olevan jopa suotavaa. Onhan meille kasvokkain käyty keskustelukin ehkäpä luontevin tapa kommunikoida.

Erilaiset sähköiset jalankulkua avustavat tai jalankulkua korvaavat liikkumisvälineet vastaavat siis ihmisten tarpeeseen päästä liikkeelle, kuulua yhteen ja toteuttaa itseään. Ei välttämättä aina suoraan, mutta välillisesti. Joidenkin ihmisten kohdalla ne saattavat olla myös ainoa keino päästä liikkeelle.

Sähköiset liikkumisvälineet jaetaan niiden käyttötarkoituksen, toiminnan ja teknisen suorituskyvyn perusteella käytännössä neljään kategoriaan:

1) jalankulkua avustavat tai korvaavat välineet

• näissä noudatetaan jalankulkijan liikennesääntöjä

2) kevyet sähköajoneuvot

• näissä noudatetaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä
• itsestään tasapainottuvia kevyitä sähköajoneuvoja voi kuitenkin ajaa myös jalkakäytävällä huomioiden polkupyöräilijää koskevat liikennesäännöt

3) sähköavusteiset polkupyörät

• näissä noudatetaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä

4) moottoroidut polkupyörät

• näissäkin noudatetaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä tiettyyn rajaan asti

(Liikenneturva 2024, s. 2; Traficom 2024.)

Suurin huoli ja haaste sähköisiin liikkumisvälineisiin liittyen on, että niitä ei osata käyttää oikein. Tällä ei tässä yhteydessä tarkoiteta pelkästään osaamista itse välineen käsittelyyn vaan myös kypärän käyttöä, liikennesääntöjen ja liikennetaitojen hallitsemista sekä liikennevälineen käyttämisestä annettujen ohjeiden noudattamista. Välineiden oikeaan käyttöön ei siis kuulu, että niillä ajetaan mahdollisimman kovaa, tehdään temppuja ja pystytään kuljettamaan kavereita. Nämä eivät ole taitavaa ajoneuvon käsittelyä eivätkä välineiden oikeaa käyttöä. Taitoa sen sijaan vaatii kyetä ottamaan muut huomioon, ja suhteuttaa oma liikkumisensa muihin liikenteessä liikkuviin.

Koska välineitä on tarjolla paljon, olisi erittäin suositeltavaa, että varsinkin lasten ja nuorten kohdalla myös heidän huoltajansa tutustuisivat tarkemmin lapsen käyttämään liikkumisvälineeseen erityisesti turvallisuusnäkökulmasta – mieluummin jo ennen tällaisen hankkimista. Voi nimittäin olla, että kaikki sähköiset kulkupelit eivät ole lapsille soveltuvia, vaikka niitä tällaisina saatettaisiin markkinoidakin. Tähän liittyy monia erilaisia tekijöitä esimerkiksi lasten ja nuorten liikenneosaamiseen liittyen, jota käsiteltiinkin hieman syvemmin eilisen teeman yhteydessä. Välineet voivat olla esimerkiksi liian painavia käyttäjään suhteutettuna. Laite voi tasaisella mukavasti kulkeakin, mutta tilanne ei vaadi paljoa, kun se jo muuttuu vaaralliseksi. Vuokrattavien sähköpotkulautojen käyttöikäraja on 18-vuotta, tiesitkö sinä tätä? Tämä on mainittu sähköpotkulautojen käyttöehdoissa. Lainsäädännöllisesti sähköpotkulaudat rinnastetaan polkupyöriin. Koska polkupyörien ajamiselle ei ole ikärajaa, ei viranomainen voi puuttua tieliikennelain säädösten perusteella alaikäisten ajamiseen. Ajamiseen puuttuminen on sen sijaan mahdollista esimerkiksi siinä tapauksessa, että välineen käytöllä aiheutetaan vaaraa joko itselle tai muille.

Huoltajien tulisi opastaa lasta ja nuorta kypärän käyttöön. Kypärän tulee olla päähän hyvin istuva ja hyväkuntoinen. Kypärän käytön valistamisessa hyvänä keinona toimii oman esimerkin näyttäminen. Kun aikuinen käyttää kypärää, todennäköisemmin myös lapsi ja nuori oppii sitä käyttämään. Huoltajat voisivat myös yhdessä pohtia, mitä he ovat erilaisten kulkuvälineiden käyttämisestä mieltä tai millaisia kokemuksia ja tuntemuksia muiden lasten huoltajilla asiasta on.

Liikennevälineen hankkimisen yhteydessä on syytä perehtyä yhdessä myös siihen, missä välineellä saa ajaa. Onko oikea paikka jalkakäytävällä vai pyörätiellä, ja miten suojatiellä ja yleensä kadun tai tienylitystilanteissa toimitaan? Jalankulkua avustavan laitteen suurin sallittu nopeus on 15 km/h ja tehoa saa olla enintään 1 kW. Lisäksi tulee huomioida, mitä kesäkuussa voimaan tullut uudistunut liikennevakuutuslaki säätää sähköisten liikkumisvälineiden vakuuttamisesta: laitteet, jotka kulkevat nopeammin kuin 25 km/h tai painavat enemmän kuin 25 kg, tulee vakuuttaa. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske sähköavusteisia polkupyöriä, joiden liikkuminen edellyttää polkemista ja joiden sähköavustus lakkaa 25 km/h ajonopeudessa. Näissä pyörissä moottorin suurin sallittu teho on rajattu 250 W:iin. Pyörän painolla ei tässä ole merkitystä. Vakuuttamisvelvollisuus ei koske myöskään sähköpyöriä, joiden rakenteellinen ajonopeus on enintään 25 km/h ja pyörän paino on enintään 25 kg. Tässä hyvänä muistisääntönä toimii siis 25/25-sääntö. Moottorilla varustettujen sähköpyörien suurin sallittu teho on 1000 W. Jos väline ylittää suurimmat sallitut nopeus- tai tehorajat, luokitellaan laite esimerkiksi mopoksi ja sen käyttöä koskevat omat vaatimukset ja säännöksensä. Tieliikenteeseen ei siis tule käytännössä lähteä tällaisella välineellä ollenkaan. (Liikennevakuutuskeskus 2024a, 2024b ja 2024c.)

Mikroliikkumista ohjaavaa lainsäädäntöä ollaan Suomessa myös paraikaa valmistelemassa ja sen mukanaan tuomia uusia tuulia seurataan. Mikroliikkuminen käsittää erilaiset pienemmät ja kevyet liikkumiseen tarkoitetut välineet, joiden ajonopeus on alhainen (yleensä enintään 25 km/h) ja jotka soveltuvat mainiosti myös hieman pidemmille, yli 10 kilometrin matkoille (ITDP 2024).

Erilaisten jalankulkua avustavien tai korvaavien ja muiden sähköavusteisten liikkumisvälineiden olemassaololla on myös paljon hyviä puolia kaupunkiympäristöissä, jos niitä vain osattaisiin käyttää oikein. Jalankulun ja polkupyöräilyn edistäminen ja olosuhteiden kehittäminen ovat monin paikoin tavoitteena, niin myös Kuopiossa. Sähköiset liikkumisvälineet kuuluvat lainsäädännöllisesti osaksi näitä perinteisempiä kulkumuotoja, ja voivat toimia myös osana kestävän liikenteen mukaisia tavoitteita. Sähköpotkulaudoilla on kaupunkiympäristössä myös esimerkiksi keskustassa toimivien yritysten liiketoimintaa monipuolistavia vaikutuksia. On todettua, että sähköpotkulaudat helpottavat siirtymisessä eri lounaspaikkoihin ja kävelyetäisyyttä kauempana sijaitseviin liikkeisiin, ollen vaihtoehtoinen kulkutapa esimerkiksi omalle autolle. Etuna myös on, että pysäköintipaikan etsimiseen ei mene aikaa. (TIER 2024.) Toki, edelleen on huomioitava lautojen oikea käyttö.

Kuopiossa tullaan syksyn aikana maalaamaan kaupungin keskusta-alueelle sähköpotkulautojen pysäköintipaikkoja kaikkiaan reilulle sadalle sähköpotkulaudalle. Lautoja on toki aktiivikaudella toiminnassa tätä määrää enemmän, mutta on keskustan pysäköinnin jäsentämistä ajatellen hyvä lähtökohta, ja ohjaa toivottavasti pysäköimään laudat myös muissa ympäristöissä pääsääntöisesti pois muiden kulkutieltä. Väärinpysäköidyt laudat ovat erityinen haitta esimerkiksi liikuntarajoitteisille ja erilaisten apuvälineiden käyttäjille, kunnossapidolle ja pelastusliikenteelle. Tämä olisi käyttäjien syytä ottaa huomioon.

Sähköiset liikkumisvälineetkin ovat jonkun omaisuutta. Jotta nämä uudemmat yhteiskäyttöiset liikkumispalvelut toimisivat tasapuolisesti ja turvallisesti kaikkia palvellen, ei näitä liikkumisvälineitä ole syytä eikä myöskään tule vaurioittaa tarkoitushakuisesti. Itse asiassa se hyvin usein on vain haitaksi muille liikkujille ja toiminnoille, ja tekee hallaa palveluja tosiasiallisesti käyttäville. Asiaa voisi yrittää ajatella myös toisella tavalla: entäpä jos siistimpi katuympäristö myös houkuttelisi pitämään katuympäristön siistinä, viihtyisänä ja turvallisena? Mitäpä jos jatkossa siirtäisimmekin kadulle väärin jätetyn laudan sivuun pois kulkutieltä, jotta joku sitä tarvitseva voisi sitä käyttää, eikä kukaan kaatuisi siihen ja vahingoittaisi itseään? Erityisesti iäkkäämpien henkilöiden kohdalla kaatumisonnettomuuksien seuraukset voivat olla hyvinkin vakavia. Sitten onkin syytä muistaa, ketkä onnettomuuksista koituvat kulut maksavat. Me kaikki. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että jotkin onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat vakavuudeltaan täysin korvaamattomia.

Niin sähköpotkulautatoimijat, kaupunki kuin käyttäjätkin voivat kehittää toimintaa yhteistuumin parempaan suuntaan. Tiesitkö, että sinun on mahdollista antaa palautetta toimijoiden palautekanavan kautta esimerkiksi väärin tai vaarallisesti pysäköidystä sähköpotkulaudasta? Operaattorit ottavat näitä mielellään vastaan, jotta toimintaa kyetään kehittämään turvallisemmaksi. Palautekanavat löytyvät operaattoreiden omilta verkkosivuilta. Toimijoilla on käyttöehtojensa mukaisesti mahdollisuus myös sanktioida väärin pysäköidyn välineen käyttäjää. Käyttäjien kannattaa siis perehtyä siihen, missä ja millä tavoin pysäköinti on välineillä sallittua. Tieliikennelain mukaisesti sähköpotkulautojen pysäköintiin sovelletaan samoja sääntöjä kuin polkupyörienkin pysäköintiin. Ehkäpä olennaisin tieliikennelain kohta pysäköintiä koskien on, että ”Ajoneuvoa ei saa pysäyttää eikä pysäköidä siten, että se vaarantaa turvallisuutta tai haittaa muuta liikennettä.” (Laki 10.8.2018, § 37.)

Sähköisten liikkumisvälineiden turvallisuudesta puhuttaessa on syytä mainita myös sananen akkujen käyttöturvallisuudesta.Litiumioniakkujen palot ovat hyvin aggressiivisia ja tuottavat hyvin myrkyllisiä kaasuja, joiden hengittämistä on vältettävä. Akun syttymisestä syntyvät tulisuihkut ja liekit voivat herkästi sytyttää ympärillään olevan materiaalin palamaan. Akkuja ei tulisi ladata valvomattomana, eikä akkuja tule siis jättää esimerkiksi yöksi latautumaan. Samat ohjeet koskevat myös kännyköiden akkuja. Jos asuu taloyhtiössä, kannattaa taloyhtiöltä myös selvittää, onko siellä erikseen osoitettua paikkaa polkupyörän akkujen lataamiseen. (Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2021.)

Irrotettavien akkujen kanssa ei edellä mainituista syistä johtuen ole hyvä myöskään mennä suljettuun tilaan, josta ei ole ulospääsyä mahdollisessa akun syttymistilanteessa (kuten hissi). Sähköisiä liikkumisvälineitä ei tulisi myöskään säilyttää sellaisessa paikassa, jossa ne voivat estää ulospääsyn mahdollisessa palotilanteessa, kuten kodin eteisessä ulko-oven edessä.

Erinomaisia oppaita sähköisten liikkumisvälineiden käytöstä ja liikennesäännöistä löytyy muiden muassa Liikenneturvan ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin verkkosivuilta, joihin tutustumista vahvasti suosittelemme, eikä se vie edes paljon aikaa. Lisäksi esimerkiksi sähköpotkulautoja vuokraavien toimijoiden omilla verkkosivuilla on tietoa sähköpotkulautojen käyttöturvallisuuteen liittyen, joihin käyttäjien olisi syytä myös tutustua. Erilaisia hyviä verkkolinkkejä on koottu oheen, tutustukaa ihmeessä!

Sananen tähän loppupuolelle myös sähköttömistä liikkumismuodoista. Vaikka tässä käsitellyt sähköiset liikkumisvälineet varsin oivia ja hauskoja liikkumistapoja ovatkin, voitaisiin ihmisiä kannustaa liikkumaan enemmän myös lihasvoimin, jos siihen vain fyysisesti on mahdollisuus. Normaali arjessa tapahtuva liikkuminen ilman varsinaista liikuntasuoritusta on erittäin tärkeä osa jokaisen oman hyvinvoinnin ylläpitämistä. Hyvässä kunnossa ollakseen ei tarvitse olla urheilija. Arkiliikkumista voi toteuttaa ja määrää kasvattaa melko helposti pitkin päivää erilaisilla valinnoilla (UKK-instituutti 2024). Arkiliikkuminen voi olla, tai siitä voi myös tulla, itselle mieluisaa puuhastelua.

Ja jos et tästä tekstistä muuta tule muistamaan, muista ainakin nämä:

Sähköisiä liikkumisvälineitä käyttäessäsi:

1. Käytä kypärää.
2. Ota muut huomioon ja muista paikkasi kadulla liikennevälineen käyttäjänä, myös pysäköidessäsi.
   (On aina parempi väistää kuin olla väistämättä)
3. Aja yksin.
   (BIRD 2024.)

Liikenneturvallista viikkoa kaikille!

Tämä teksti on kirjoitettu yhteistyössä Kuopiossa toimivien sähköpotkulautayritysten kanssa. Kiitokset toimijoille mainioista kommenteista tekstin laatimisen yhteydessä.

Tutustumisen arvoisia linkkejä:
Traficom: Sähköiset liikkumisvälineet
Liikenneturva: Tunne sähköisen liikkumisvälineesi liikennesäännöt
Liikenneturva: Pelit, testit ja animaatiot
Liikenneturva: Opetusmateriaalit
Liikenneturva: Sähköpotkulautaillen sääntövisa

Kuopiossa toimivien vuokrattavien sähköpotkulautayritysten verkkosivustot:
TIER
BIRD
RYDE

Lähteet:
BIRD, 2024. [sähköpostikeskustelu 23.8.2024]

ITDP, 2024. Defining Micromobility. Institute for Transportation & Development Policy. [viitattu 23.8.2024]

Laki 10.8.2018/729. Tieliikennelaki [verkkojulkaisu]. Julkaistu Oikeusministeriön Finlex-palvelussa, osiossa Ajantasainen lainsäädäntö. [viitattu 23.8.2024].

Liikenneturva, 2024. Sähköisellä liikkumisvälineellä-opas. Liikenneturva, 15 s. ISBN 987-951-560-277-0

Liikennevakuutuskeskus, 2024a. Perustiedot liikennevakuutuksesta. Liikennevakuutuskeskus. [viitattu 9.9.2024].

Liikennevakuutuskeskus, 2024b. Liikennevakuuttamisen uusi laki voimaan 1.6. – muutos tuo monia uusia liikkumisvälineitä liikennevakuutettaviksi. [viitattu 9.9.2024].

Liikennevakuutuskeskus, 2024c. Sähköpyörä tarvitsee tieliikenteessä liikennevakuutuksen vain poikkeustapauksessa. [julkaistu 27.6.2024]. [viitattu 9.9.2024].

Opetushallitus, 2024. Miina ja Ville, Opettajan aineisto. Tarpeet. [viitattu 21.8.2024].

RIL, 2005. RIL 165-1-2005. Liikenne ja väylät I. Helsinki: Suomen rakennusinsinöörien liitto RIL ry, 580 s. ISBN 951-758-459-8

RYDE, 2024. [sähköpostikeskustelu 23.8.2024]

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, 2021. Lataa turvallisesti ja vältä akkupalot – niitä on lähes mahdoton sammuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK. [viitattu 22.8.2024]

TIER, 2024. [sähköpostikeskustelu 23.8.2024]

UKK-instituutti, 2024. Arkiliikkuminen [päivitetty 16.2.2024]. [viitattu 23.8.2024]