Kaupunginjohtajan blogi: Ensimmäinen vuosi Kuopiossa

Ensimmäinen vuoteni Kuopion kaupunginjohtajana alkaa olla takana, ja on hyvä hetki vetää yhteen kulunutta aikaa joidenkin keskeisten teemojen osalta. Jo tässä vaiheessa voin todeta, että Hyvän elämän pääkaupungin johtaminen on ollut upea matka! Kaiken keskiössä ovat kaupunkilaiset, joille tätä kaupunkia yhdessä rakennamme.  

Elinvoimaa vetovoiman rinnalle  

Vetovoimassa Kuopio on Suomen kaupunkien parhaimmistoa – tämä tiedetään tutkimustenkin perusteella. Se on hienoa ja kertoo paljon hyvää tehdyistä valinnoista. Elinvoimassa meillä on kuitenkin paljon kehittämispotentiaalia.

Kuopioon on vuoden aikana saatu hienoja yritysinvestointeja, jotka luovat elinvoiman edellytyksiä. FinVectorin uuden tehtaan ja Mondin laajennuksen lisäksi Keskon kolmannen Citymarketin investointipäätös on tehty. Myös matkailussa tapahtuu: uusi maakunnallinen matkailuyhtiö aloitti toimintansa, Tahkolla on meneillään Peeässän iso hanke, ja uusi Panoraama-hotelli on avattu. Bellanranta kehittyy vauhdilla keskusta-alueella. Ne kertovat, että Kuopion kasvuun ja tulevaisuuteen uskotaan.  

Haasteena näyttäytyy, että yritystonttituotanto ei ole pysynyt täysin kaupunkimme kasvun ja kysynnän mukana. Tavoitteena on, että kahden vuoden sisällä yritystonttitarjonta on siinä kunnossa, että voimme entistä paremmin houkutella alueelle lisää investointeja. Samalla haluamme kiinnittää huomiota tutkimuksissa ja kyselyissä todettuihin yrittäjäystävällisyyden heikkoihin kohtiin ja kehittyä niissä. 

Avautumassa on myös uudenlainen mahdollisuus, kun TE-palvelut siirtyvät valtiolta kuntiin, ja Kuopio tulee vuoden 2025 alusta toimimaan vastuukuntana 11 kunnan muodostamalle työllisyysalueelle. Elinvoima, jonka keskeinen osa työllisyys, yritykset ja työpaikat ovat, on Kuopion seudun kuntien yhteinen asia. Uskon ja toivon, että tästä syntyy paljon hyvää koko Pohjois-Savolle! 

Elinvoimaan liittyy myös edunvalvonta, jolla on keskeinen rooli työssäni. Kuopio kiinnostaa, ja meillä on jatkuvasti tärkeitä koti- ja ulkomaisia sidosryhmätapaamisia. Tärkeiden verkostojen lista on mittava: ministereitä, valtakunnan poliittisia päättäjiä, ystävyys- ja yhteistyökaupunkien edustajia Yhdysvalloista Ranskaan, Suomeen akkreditoituja ulkovaltojen suurlähettiläitä, yritysjohtajia, valtionhallinnon edustajia ja muita kaupunkeja sekä tutkimus- ja oppilaitoksia. Paikallisten ympyröiden lisäksi kierrän itse aktiivisesti myös Kuopion ulkopuolisilla foorumeilla, sillä vain tunnettu voi tulla valituksi, eikä kukaan muu puhu Kuopion puolesta kuin me itse. Kilpailutilanne kaupunkien ja alueiden välillä on kova ja siitä on nähty viitteitä julkisestikin liittyen muun muassa korkeakoulujen rahoitukseen ja pelastajakoulutuksen kehittämiseen.

Edunvalvontamme ei kuitenkaan voi perustua siihen mitä torjuntavoittoja otamme, vaan meillä tulee olla omia asioita ja hankkeita, joita ajamme. Yksi näistä on Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskuksen perustamiseen liittyvä pohjatyö, jota olemme vuoden mittaan tehneet laajassa kokonaisturvallisuuden toimijoiden ja koulutusorganisaatioiden verkostossa.

Olen iloinen siitä, että kaiken keskellä ehdimme myös kehittää Kuopiota tapahtumakaupunkina. Tapahtumiin (ja väestönsuojeluun) liittyy myös upea, juuri valmistunut Luola. Uskon myös, että Keskuskentän Stadionin kanssa tulemme vielä etenemään. Liikenneyhteyksien puolella pääsemme juhlistamaan Kuopion kunnostetun lentokentän avajaisia Siilinjärvellä ja tavoitteenamme on liikenteellisen saavutettavuuden parantuminen entisestään.

Elinvoimaa haemme yhteistyöstä muidenkin kuin seudullisten kumppaneiden kanssa. Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa muodostamme suurten kaupunkien kolmikon, joka tavoittelee kumppanuudessa valtion kanssa elinvoimaan liittyviä uusia ratkaisuja. Vuoden aikana on myös tiivistetty itäsuomalaisten kuntien yhteistyötä, erityisesti Joensuun kaupungin kanssa. 

Elinvoimaan ja etenkin vetovoimaan liittyy myös mielikuva Kuopiosta, jota jokainen luomme osaltamme. Keskitymmekö epäkohtiin ja valittamiseen, vai siihen, että kerromme onnistumisista ja etsimme ratkaisut tyytymättömyyden aiheisiin? Siinä on iso ero.  

Terve talous on palveluiden ja hyvinvoinnin perusta 

Kaupungin strategiset tavoitteet ja valtuuston asettama hyvän elämän visiotavoite edellyttävät tervettä kuntataloutta. Taloudellisen kriisin partaalla on vaikea ylläpitää hyvää elämää. Kuopion talouden tilanne on vaikea, mutta ei tämän päivän kuntakentässä poikkeuksellinen. 

Asia konkretisoitui, kun lähdimme syksyllä etsimään keinoja, joilla kaupunki saa taloutensa tasapainoon. Valtuusto asetti 35 miljoonan euron sopeuttamistavoitteen ja sen toteuttamiselle päälinjaukset toukokuussa. Tehtävä on vaativa, ja tarvittavan muutoksen laajuus on ollut yllättävä.

Kun Kuopio joutuu nyt sopeuttamaan talouttaan, toimet tulevat koskettamaan kaikkia kaupunkilaisia. Toivon, että emme sorru vastakkainasetteluun eri kaupunginosien välillä, vaan pystymme näkemään, että meillä on yksi Kuopio, jolla on erilaisia, omaleimaisia alueita, ja että kaupunki on niistä kaikista ylpeä.

Taloudesta huolen pitäminen tarkoittaa samalla myös elinvoimasta huolehtimista, sillä verotulot ovat taloutemme syömähammas. Kuluvana vuonna arvioimme, että kaupungin kassaan kilahtaa noin 300 miljoonaa verotuloja ja 30 miljoonaa valtionosuuksia. Vaikuttamalla verotulojen kehitykseen voimme vaikuttaa kaupungin kykyyn tarjota hyvän elämän pääkaupungin palveluita asukkaillemme ja panostaa ihmisten hyvinvointiin.  

Tulevat päätökset sopeutumistoimista tehdään kunnallisen demokratian pelisääntöjen mukaisesti, ja asukkaiden valitsemat valtuutetut ratkaisevat isot kysymykset. Ensi kevään kuntavaaleissa Kuopioon valitaan uudet ylimmät päätöksentekijät. Edustuksellisen demokratian lisäksi asukkaiden suora osallistuminen on jatkossakin toivottavaa. Lupaan, että jatkamme Kuopiossa aktiivista viestintää ja vuoropuhelua tulevaisuudessakin. Asioista ei päätetä salassa, vaan vaikeatkin asiat avataan ja taustoitetaan. On tärkeää muistaa, että talouden tasapainotuksen jälkeenkin moni asia on kaupungissamme edelleen hyvin. 

Ihmisten Kuopio 

Ihmiset tekevät tuloksen myös Kuopiossa. Toiminta kaupungissa perustuu asukkaiden valitsemien luottamushenkilöiden määräävään asemaan, ja koska kaupunki on tällä hetkellä lisäksi noin 3500 viranhaltijan tai työntekijän varsinainen työpaikka, meillä on paljon mainioita tuloksentekijöitä. Hyvä poliittinen ja ammatillinen johtaminen sekä esihenkilötyö luovat edellytyksiä onnistumiselle. Uskon siihen, että hyvää asukaskokemusta edeltää hyvä henkilöstökokemus. 

Kunta on asukkaidensa yhteisö. Kuopion vahvuus on vetovoimatutkimusten mukaan ihmiset ja yhteisöllisyys, joten vahvuutemme liittyvät perustavaa laatua oleviin asioihin. Siitä voimme olla ylpeitä ja juuri siitä meidän tulee pitää kiinni myös tulevaisuudessa.  

Kuopion ilmapiiri näyttääkin houkuttelevan tänne yhä uusia kuopiolaisia. Kaupungin kasvu on ollut kuluvan vuoden aikana suurta, ja asukaslukumme lähestyy jo 125 000 asukkaan rajaa. Kuopio onkin asumisen kannalta upea paikka, jonka tarjontaa leimaa monipuolisuus. Tiivis keskustarakenne mahdollistaa asumisen urbaaneissa olosuhteissa vesistöjen ja luonnon läheisyydessä, mutta valikoimaa löytyy myös muualta. Osoituksena tästä Omakotiliitto palkitsi Kuopion keväällä 2024 Suomen pientalomyönteisimmäksi kunnaksi.  

Tällä hetkellä asuntorakentamisen tavoitteena on täydennysrakentaminen kaupunkialueella ja kasvavat maaseutumaiset alueet 20–30 minuutin päästä Mualiman navasta. Esimerkiksi Hiltulanlahti, Kurkimäki, Riistavesi, Käärmelahti ja Pajulahti tarjoavat upeita elämisen mahdollisuuksia, joita entisenä pääkaupunkiseutulaisena itsekin edelleen ihastelen. Vanuvuori on Saaristokaupungin jälkeinen seuraava iso hanke, mutta sen vuoro on keväällä päätetyn linjauksen mukaisesti näillä näkymin 2030-luvulla.  

Kohti tulevaisuutta 

Vaikeat päätökset eivät vastaisuudessakaan väistä meitä kuopiolaisia, mutta tulevaisuutemme on ilman muuta valoisa. Sitä valoisammaksi se muuttuu, mitä enemmän voimme Pohjois-Savossa ja laajemminkin itäisessä ja keskisessä Suomessa tehdä asioita yhdessä. Meidän täytyy toimia rohkeasti, ajatella isosti ja kasvattaa kakkua sen sijaan että mietimme, miten sitä jaetaan.  

Henkilökohtaisesti vuosi on ollut antoisa, mutta tietenkin välillä myös rankka ja täynnä pitkiä päiviä. Aika ei ole mitenkään riittänyt kaikkiin haluamiini tapaamisiin ja tilaisuuksiin, mutta ensimmäisen vuoden jälkeen tulee toinen vuosi ja uudet mahdollisuudet. Aion jatkaa tulevaan kuuntelemalla asukkaita ja luomalla edellytyksiä elinkeinoelämän menestymiselle. Aion olla avoin ja viestivä sekä vaalia läpinäkyvyyttä kaikessa kaupungin toiminnassa samalla, kun vien yhteisiä tavoitteita määrätietoisesti eteenpäin.  

Kiitän ensimmäisen vuoteni osalta kaikkia matkan varrella kohtaamiani asukkaita ja yhteistyökumppaneita sekä koko henkilöstöä, johtoryhmää, kaupunginhallitusta ja kaupunginvaltuustoa tuesta ja yhteistyöstä. Yhdessä viemme kaupungin juhlavuoteen, kun Kuopio täyttää 17.11.2025 250 vuotta.Toivonkin, että yhdessä tekemisen kulttuuri kaupungissa vahvistuu juhlavuotena, ja että jokaisella olisi tekijänä tai kokijana pääsy juhlavuoden tapahtumiin. Toivon myös, että kokemus kuuluvuudesta kaupunkiin kasvaa ja viesti elinvoimaisesta, sydämellisestä ja houkuttelevasta kaupungista laajenee. Meille nykykuopiolaisille on annettu hieno hetki elettäväksi – saamme jättää jäljen kotikaupunkimme historiaan sen huomattavan merkkipaalun aikaan. 

Kaupunginjohtaja Soile Lahti

Soile Lahti

Kaupunginjohtaja