Valtakunnallisesti merkittävä ratkaisu Kuopioon – moniammatillista apua nuorille

Kuopion yliopistollisen sairaalan luokse valmistui tänä keväänä uusi Lainesairaala. Tähän uudisrakennukseen on keskitetty Pohjois-Savon hyvinvointialueen nuorten ja aikuisten erityistason mielenterveyspalveluita.

Uudet tilat mahdollistavat uudenlaiset mahdollisuudet. Nuorille suunnattu moniammatillinen apu löytyy saman katon alta; sairaalan ylimpiin kerroksiin on koottu nuorisopsykiatrian, lastensuojelun ja sairaalakoulun palvelut samoille käytäville.

 –  Tämä on ainutlaatuinen kompleksi Suomessa. Tällainen kolmen toimijan yhteispeli. Kun valtakunnassa on puhuttu, että pitäisi saada tällaisia yksiköitä Suomeen, niin meillä on nyt Kuopiossa tämmöinen yksikkö, muistuttaa Alavan koulun rehtori Merja Laininen.

Alavan koulu on Kuopion kaupungin sairaalakoulu, joka toimii nyt myös Lainesairaalassa. Koulun oppilaat tulevat vierestä nuorisopsykiatrian osastolta, lastensuojeluyksiköstä tai muusta asuinpaikasta käsin avohoidon kautta. Vaikka nuoret käyvät sairaalakoulua, he pysyvät oman koulunsa oppilaina.

Yhteistyö ja tilat mahdollistavat yhtenäisen palvelukokonaisuuden. Näin toimijat voivat keskittyä nuoreen. Eikä nuorta tarvitse pompotella eri paikkojen välillä  

–  Yksikkö, jossa on näin tiiviissä yhteistyössä psykiatrinen hoito, sairaalakoulu ja lastensuojeluyksikkö on Suomessa ensimmäinen laatuaan tässä muodossa. Nuoret tarvitsevat monialaista tukea ja meillä on hieno mahdollisuus tässä yhteistyössä eri toimijoiden kesken sellaista palvelua heille tuottaa. Ja meidän roolista käsin, me voimme tarjota koulunkäynnin palveluita heille, edistämään heidän opintoasioita, toteaa Alavan koulun erityisluokanopettaja ja apulaisjohtaja Mikko Kainulainen.

Kainulainen on tehnyt merkittävää uraa kuopiolaisten nuorten parissa. Hän on työskennellyt muun muassa Kuopion sairaalakoulussa lasten psykiatrian puolella, kouluakäymättömien oppilaiden ryhmässä sekä erityisopettajana ammatillisessa koulutuksessa.

 – Sairaalakoululla on tietysti pitkät perinteet psykiatrian henkilökunnan kanssa. Nyt sitten lastensuojeluyksikön kanssa meillä on mahdollisuus tällaiseen hyvinkin tiiviiseen yhteistyöhön, missä saadaan myös heidän osaaminen mukaan tähän yhtälöön. Yhteistyö on helppoa henkilöstön kesken, koska ollaan samoilla käytävillä. Se antaa ammatillisesti meidän koulun henkilökunnalle ihan valtavasti lisää mahdollisuuksia rakentaa näille nuorille niitä kantavia polkuja, kertoo Kainulainen.

Laininen ajattelee, että myös sairaalakoululla on paljon annettavaa hoidon suhteen. Hänen mukaansa monilla nuorilla voi olla ongelmana koulunkäynnin ali- tai ylisuorittaminen. Koulun henkilökunta pystyy taas arvioimaan, mikä on nuoren kyky käydä koulussa.

– Monella on kouluun liittyen negatiivisia kokemuksia ja oppimisidentiteetti on aika rikkinäinen. Meidän pääasiallinen tehtävä on lähteä rohkaisemaan näitä nuoria onnistumisten kautta. Onnistumaan uudestaan, kertoo Kainulainen.

Sairaalakoulussa opetus on hyvin räätälöityä. Kainulainen kertoo, että heillä tärkeässä roolissa ovat taito- ja taideaineet, joissa toimitaan yhdessä aikuisten ja toisten nuorten kanssa. Oppilaita on noin 30–40. Kaikki eivät kuitenkaan ole välttämättä yhtä aikaa opetuksessa. Yhteistyössä toimivia opettajia taas on kolme ja koulunkäynninohjaajia viisi.

Hyvin suunnitellut tilat palvelevat käyttäjiään

Lainesairaalan hanke käynnistyi vuonna 2016. Henkilökuntaa on alusta asti aktiivisesti osallistettu Lainesairaalan suunnitteluun. Laininen ja Kainulainen ovat tyytyväisiä suunnitteluprosessiin sekä lopullisiin tiloihin.

– Henkilökunta oli jo miettinyt millaista pedagogiikkaa täällä tullaan toteuttamaan. Nyt meidän ei tarvitse pedagogiikkaa muuttaa tilojen mukaan. Vaan nyt pedagogiikkaa toteutetaan siinä määrin, mitä oli ajateltu ja tilat tukevat sitä ajatusta. Meillä on myös tiettyjä erityistarpeita sairaalakoulussa, mitä tulee ottaa huomioon esimerkiksi turvallisuuden näkökulmasta, kiteyttää Kainulainen.

Hän uskoo opettajan työnsä helpottuvan uusien tilojen myötä. Myös Laininen kertoo, että uudet tilat ja ratkaisut houkuttelevat monia työntekijöitä.

Myös oppilaat pääsivät muokkaamaan tilasta näköisensä. Koulun oppilaskunta oli mukana suunnittelemassa taideteosta uusiin tiloihin. Lopulta seinälle päätyi oppilaiden ja taitelija Satu Nisun yhteistyössä tekemä teos, johon on käytetty esimerkiksi nuorten vanhoja vaatteita.

Sairaalakoulun tilat ovat modernit ja tarkkaan suunnitellut. Luokkia löytyy kolme ja niiden yhteydessä on erillisiä pienempiä tiloja, joissa voi opiskella rauhassa. Erityisen hyvä äänieristys lisää rauhallisuutta entisestään.

Kainulainen kertoo sosiaalisen olemisen olevan tärkeä asia heidän koulunsa arjessa. Aulasta onkin tehty valoisa ja avara tila, jossa voi sekä oleskella että opiskella. Lainisen mukaan toukokuussa tutustumassa käväisseet nuoret kokoontuivatkin aulaan; osa pelaamaan, osa katsomaan mitä muut tekevät.

– Se on tosi tärkeää, ettei nuori koe olevansa yksin. Voi olla itsekseen jossain, mutta aina kuuluu ryhmään. Nämä tilat ohjaavat sellaiseen toimintaan, jossa nuoret altistuvat muille nuorille ja me sitten henkilökunnan kanssa harjoitellaan niitä taitoja. Kuinka toiselle nuorelle puhutaan ja mitä niille voisi sanoa. Meidän koulussa ei kiusata ketään ja jokainen hyväksytään. Tai ainakin opetellaan, kiteyttää Kainulainen.

Sairaalakoulun puolelta löytyy myös parveketilat ja keittiö. Kattokerroksessa sijaitsee liikkumistilat esimerkiksi välituntikäyttöön.

Jo toinen immersiivinen tila Kuopioon

Yksi sairaalakoulun huoneista on immersiivinen tila. Se on digitaalinen oppimisympäristö, joka heijastuu huoneen pinnoille ja reagoi kosketukseen. Sillä pystytään simuloimaan todellista elämää sekä rakentamaan haluttuja oppimisympäristöjä. Tätä huipputeknologiaa tullaan käyttämään yksilöidysti osana opetusta.

–  Voidaan käydä vaikkapa lähikauppa tuolla kuvaamassa, jos nuorella on hankaluutta mennä kauppaan, niin me voidaan tässä siedättyä siihen ajatukseen täysin autenttisessa ympäristössä. Ja sitten kun mennään sinne oikeaan kauppaan, niin se näyttääkin ihan samalta ja toiminnot ovat tuttuja. Pedagogisesti tässä on se hyvä puoli, että opettaja, ohjaaja tai aikuinen voi olla läsnä samassa tilassa. Siellä voi tulla hankalia tuntemuksia, mutta sitä kautta me yhdessä voidaan opetella niistä pois, Kainulainen kuvaa.

–  Täällä voi rentoutua, nostaa vireystilaa tai laskea vireystilaa, että saadaan optimoitua sen nuoren olo, siten että se on valmis oppimaan. Tai voidaan käyttää ihan puhtaasti akataamiseen oppimiseen. Voi hyödyntää kinesteettisyyteen perustuvaa oppimista, kiteyttää Kainulainen.

Lainesairaalan immersiivinen tila on yksi harvoista Suomessa. Savon ammattiopiston Toivalan kampukselle rakennettiin Suomen ensimmäinen immersiivinen tila vuonna 2022. Kuopiossa tiloja on siis peräti kaksi. Sairaalakouluissa immersiivisiä tiloja ei ole muualla.

Kainulainen ja Laininen kuvaavatkin tilanteen olevan ainutlaatuinen.

–  Paljon yleisesti ottaen Kuopion kaupungissa tehdään asioita sen eteen, että nuorilla olisi mahdollisuus edetä koulupolulla asioissa, tiivistää Kainulainen.

Kaupungin ja hyvinvointialueen työntekijöiden yhteistyö toimii

Hyvinvointialueuudistuksen myötä hallinnolliset järjestelyt muuttuivat hankkeen ollessa kesken. Siitä huolimatta nuorten eteen tehtävän työn tavoite on säilynyt kirkkaana.

–  Meillä ruohonjuuritason tekijöillä on se ajatus, että me ollaan yhdessä sen nuoren puolesta. Ylätasolla käydään ehkä sitä keskustelua, että mistä saadaan rahoitus ja kuka maksaa. Me toimitaan vaan sen nuoren eteen, painottaa Kainulainen.

Arki jatkuu toiveikkaana

Nuoret ehtivät tutustua uusiin tiloihin toukokuussa. Laininen muistelee, kuinka kevätjuhlassa osa nuorista lauloi täydelle aulalle. Nyt koulujen alettua sairaalakoulun arki käynnistyy toden teolla.

Kainulainen kuvaa kuinka moniammatillisuuden avulla nuorten tilanne kartoitetaan ensin laajasti ja sitten lähdetään toimimaan, jotta voidaan mahdollistaa asioiden tavoittelu elämässä. Hänen mielestään parasta on nähdä, kuinka nuoret alkavat onnistumaan ja luottamaan itseensä.

–  Mä toivon, että henkilökunta rakastaa omaa työtään ja sitä kautta rakastaa sellaisella arjen rakkaudella toinen toisiaan ja niitä nuoria. Meillä on haasteita edessä, mutta meillä on todella huikea henkilöstö. Ja minä toivon, että se henkilöstö jaksaa tehdä sen työn niiden nuorten eteen ja koko tämän porukan eteen, toteaa Laininen.

–  Sellainen tietynlainen toiveikkuus pitää säilyttää kaiken tämän keskellä. Sitä ei pidä kadottaa; ei henkilökunnan, ei aikuisten, ei kotijoukkojen eikä oppilaidenkaan. Asiat on nyt näin, mutta se ei määritä miten ne on myöhemmin. Meidän sairaalakoulussa ollaan nähty niin monta kertaa miten ne asiat lähtee parempaan suuntaan, niin me kyllä uskotaan ja luotetaan siihen. Ja sillä asenteella me näitä töitäkin tehdään, että me ei olla toivottomuuden äärellä, vaan me ollaan toiveikkuuden äärellä, Kainulainen kiteyttää.