Blogi: Mualiman navalle lisäkierroksia

Tori on kuopiolaisille ja alueella matkaileville rakas kohtaamis- ja kauppapaikka – Kuopion sydän ja elinvoiman lähde. Torialueelle ja sen ympäristöön on parhaillaan suunnitteilla useita uudistuksia, kuten uusi esiintymislava, ympärivuotisuuden mahdollistavia ravintolakontteja ja kaupungin toimintaa esittelevä infopiste.

Jotta kokonaisuudesta saataisiin paras mahdollinen, on päätetty käynnistää torialueen ja sen ympäristön yleissuunnittelu. Työn tavoitteena on tehdä kauppatorista entistä viihtyisämpi ja houkuttelevampi sekä vilkastuttaa Kuopion torielämää ympärivuotisesti.

Yleissuunnittelun kautta pyritään myös antamaan suuntaviivoja ydinkeskustan kehittämiselle laajemmin. Yleissuunnittelun toteuttaa tunnetun kaupunkisuunnittelijan, Jan Gehlin perustama arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelutoimisto Gehl Architects, joka on erikoistunut ihmislähtöiseen kaupunkisuunnitteluun.

Suunnittelua tehdään yhteistyössä alueen toimijoiden ja kuntalaisten kanssa. Myös sinun on mahdollista osallistua suunnitteluun vastaamalla kyselyyn.

Muutos on osa torin historiaa ja tulevaisuutta

Tori on kokenut monia muutoksia vuosien saatossa. Se on sijainnut nykyisellä paikallaan jo vuodesta 1818 alkaen. Aktiivisena kauppapaikkana se on toiminut vuodesta 1856, jolloin torikauppa siirtyi nykyiselle paikalleen entiseltä Kustaantorilta eli nykyisestä Snellmaninpuistosta.

Torin alla oleva 700-paikkainen pysäköintihalli avattiin vuonna 1991. Alatoriremontissa vuonna 2013 torin alle tuli noin 650 uutta pysäköintipaikkaa. Alatorihankkeessa pysäköintipaikkojen lisäksi torin alle rakennettiin Apajan ostoskeskus. Lisäksi Anttilan ja Carlsonin tavarataloihin tehtiin mittavat laajennukset, kalahallin tilalle kauppahallin kylkeen rakennettiin ympärivuotisen kahvilatoiminnan mahdollistava lasipaviljonki ja torin pinnat saneerattiin.  

Alatorihanke oli iso satsaus keskustan elinvoimaan. Sen kautta saatiin lisättyä paitsi torialueen viihtyisyyttä, myös ydinkeskustan vetovoimaa laajemmin. Kun toria reunustavat kadut muutettiin kävelyalueiksi, autot eivät enää hallinneet kaupunkitilaa, vaan torialue rauhoittui torielämälle. Myös torin äänimaailma muuttui: tarina kertoo, että pysäköinti- ja liikennemuutosten jälkeen torilla saattoi kuulla jopa lintujen laulavan.

Torin toiminnallisuus otti ison harppauksen parempaan, kun liikekorttelit saatiin yhteisen pysäköinnin piiriin. Toisaalta toriparkilla mahdollistettiin keskustan ytimeen saapuminen helposti myös autolla. Saavutettavuudella on suuri merkitys keskustan vetovoimalle.

Tori ymmärrettävästi kiinnostaa ihmisiä ja muutokset herättävät mielipiteitä. Alatorihanke aiheutti aikanaan paljon keskustelua, joka kulminoitui kalahalli- siiven purkamiseen, jota vastustettiin nimilistoin. Siipi kuitenkin purettiin ja tilalle rakennettiin toria ja kauppahallia yhdistävä kahvilapaviljonki sekä kauan kaivatut asiakkaiden WC-tilat.

Vaikka torin alla suunnistaminen on paikoin haastavaa, ja alatorin toivoisi olevan nykyistä elävämpi, uskaltaisin sanoa, että silloinen muutos oli huimasti parempaan suuntaan. Luulen, että suurin osa meistä sopeutui muutokseen ajan myötä.

Suomen tunnetuin tori

Kuopion tori on valtakunnallisesi tunnettu monipuolinen markkina- ja kohtaamispaikka. Sillä on myös merkittävä kulttuurihistoriallinen arvo. Tori muodostaa sitä ympäröivien merkkirakennusten kanssa tärkeän kaupunkikuvallisen kokonaisuuden Kuopion ytimeen.

Torille tuo omaleimaisuutta myös se, miten ruutukaavakeskustan korttelirakenne siihen liittyy. Erityisesti arvokkaita ovat torille johtavat rännikadut ja niille avautuvat näkymäakselit.

Torin identiteettiin liittyy oleellisesti myös se, miten me sitä käytämme. Esimerkiksi kulkuakselit torin kulmasta kulmaan ovat omaleimainen piirre, joka on tärkeää säilyttää tuleville sukupolville.

Tori hereille talviunilta

Torilla riittää elämää kesäpäiväisin ja torielämästä tullaan nauttimaan Kuopioon ympäri Suomea ja kauempaakin. Samalla tori on mittakaavaltaan hyvin suuri ja toiminnoiltaan vajaakäyttöinen suurimman osan vuodesta.

Me ihmiset koemme pienimittakaavaisuuden yleisesti viihtyisäksi, ja siksi torin jäsentely olisi viihtyisyyden näkökulmasta tärkeää. Samalla on huomioitava, että torin laaja koko on edellytys kesäkauden toiminnoille ja tilan avoimuus myös osa sen omaleimaista identiteettiä.

Ilmastomme asettaa torielämälle omat haasteensa eikä kupolin asettaminen koko torialueen päälle ole teknis-taloudellisesti realistinen vaihtoehto, saatikka sitten torin ympäristö ja arvot huomioiva ratkaisu. Isoksi kysymykseksi jää, kuinka sitten tukisimme torielämää muina aikoina kuin kesällä. 

Mikä on torin tulevaisuus?

Yhteiskunta on muutoksessa, ja tori sen mukana. Ennen ostettiin torilta hevonen, nykyään thai-ruokaa tai latte. Saa torilta onneksi edelleen myös perinteistä kalakukkoa, lihapiirakoita ja ohrarieskaakin.

Globaali kehitys ja uudet kuluttajatottumukset ovat johtaneet kivijalkakaupan murrokseen. Moni ostaa tuotteensa nykyisin verkosta, mutta samalla yhä useampi asiakas arvostaa paikallisuutta, yhteisöllisyyttä ja henkilökohtaista asiakaskokemusta. Torin toiminta kivijalan rinnalla muuttuu myös. Toivottavaa on, että torin rooli kauppapaikkana säilyy, vaikka maailma muuttuukin. Oletettavaa on, että  tulevaisuus painottuu ruuan, juoman, elämysten ja tapahtumien suuntaan. Se, miten trendit lopulta vaikuttavat torin kehittymiseen, jää kuitenkin nähtäväksi. Siksi uskon, että joustavuus ja monipuolisuus lienevät toiminnalle hyviä lähtökohtia. 

Yleissuunnittelulla kirkastetaan kokonaiskuvaa

Torilla on käynnissä useita pienempiä kehittämishankkeita, joiden tarkoituksena on torin viihtyisyyden, ympärivuotisen elävyyden ja toiminnallisuuden parantaminen. Yleissuunnittelulla on tarkoitus varmistaa, että kokonaisuus toimii.

Torille on ideoitu ympärivuotisuuden mahdollistavia konttirakenteisia, väliaikaisia ravintoloita. Ravintolat elävöittäisivät torialuetta silloinkin, kun muu myyntitoiminta ei kesäkauden jälkeen enää ole käynnissä. Ravintoloita on alustavasti ajateltu sijoitettavan torin itä- ja länsilaidoille porrashuoneiden jatkeeksi ja niille on ideoitu yhtenäistä ulkoasua.

Torille on tarkoitus rakentaa 250-juhlavuoden kunniaksi myös uusi esiintymislava, joka mahdollistaisi lavan aiempaa laajemman käytön ja paremman toiminnallisuuden. Esiintymislavan suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja sitä tekee paikallinen arkkitehti Olli Nieminen. Kaupungin infopistettä on haaveiltu torille jo pidemmän aikaa. Torille on kaivattu myös paikkoja oleskeluun. Tällaisia kalustettuja kohtaamispaikkoja onkin tänä vuonna päästy jo testaamaan uudella Kuopion  keskustan kehittämisyhdistyksen puuhaamalla Kesäkeidas -istuskelualueella.

Toriin vaikuttaa paljon myös se, miten viereiset rakennukset rajautuvat toriin – siis se miten kivijalkaliikkeiden tilat liittyvät toriympäristöön. Soljuuko tila sisältä ulos, näkeekö sisältä torin ja päin vastoin vai onko näkymät torille teipattu umpeen ja jätetty hyödyntämättä? Oma kysymyksensä on, kuinka torin porrashuoneista saisi houkuttelevammat ja kuinka kaupunkilaiset löytäisivät myös alatorille.

Vielä laajemmin suunnittelussa on tarkoitus tarkastella sitä, miten upean kaupunkitilan kaupungintalon ympärillä saisi hyödynnettyä paremmin tukemaan keskustan elinvoimaa ja viihtyisyyttä sekä palvelemaan keskustassa liikkuvia.

Tarkoitus on tutkia myös, miten liikkuminen laajemmin torin ympäristössä tapahtuu. Puijonkatu on tärkeä linkki torin ja matkakeskuksen välillä. Erityisesti Puijonkatua onkin tarkoitus tarkastella suunnittelussa. Puijonkadun uudistuksen tavoitteena on edistää kadun toimivuutta ja viihtyisyyttä erityisesti jalankulkijoita, pyöräilijöitä ja joukkoliikennettä ajatellen. Samalla on tärkeää huomioida ajoneuvoliikenteen vaatimukset ja mm. toriparkkiin ajo.

Talous asettaa raamit suunnittelulle

Kuopion talouden tasapainottaminen haastaa meidät ajattelemaan uudella tavalla ja priorisoimaan tekemistämme – myös luopumaan totutusta. Säästöpaineessa meidän on kuitenkin tärkeää myös tunnistaa elinvoimaamme tukevat hankkeet ja jatkaa niihin satsaamista. Uskon, että keskustan elinvoima on ratkaisevan tärkeä koko kaupungin menestyksen kannalta. Torin rooli keskustan identiteettitekijänä on luonnollisesti keskeinen.

Keskiössä ihminen

Kaupunkisuunnittelussa päädyimme valitsemaan tehtävään julkisten kaupunkitilojen suunnitteluun erikoistuneen tanskalaisen Gehl Architects arkkitehti- ja kaupunkisuunnittelutoimiston, joka on erikoistunut ihmislähtöiseen kaupunkisuunnitteluun. Toimiston perustaja, Jan Gehl, on tunnettu pyrkimyksestään luoda kaupunkitiloja, jotka parantavat ihmisten elämänlaatua ja edistävät yhteisöllisyyttä. Gehlin filosofia perustuu ajatukseen, jonka mukaan  kaupunkitilan tulee ensisijaisesti palvella sen käyttäjiä – eli ihmisiä. Jan Gehlin työskentelyyn voi tutustua Yle Areenassa.

Miten suunnittelussa edetään?

Gehl arkkitehdit ovat aloittaneet suunnittelutyön kesäkuun alussa. Tavoitteena on, että torialueen yleissuunnittelu sekä torisuunnittelua ohjaavat periaatteet valmistuvat elokuun lopussa. Toimisto on jo ollut torilla kartoittamassa torialueen käyttöä, sekä keräämässä tietoa torialueen käyttäjistä ja heidän tarpeistaan mm. laskennan, analyysien, haastattelujen ja workshop -tilaisuuksien kautta.

Suunnittelua tehdään myös kaupunkilaisten ääni kuullen. Kyselyn kautta pääset vaikuttamaan suunnitteluun. Toivomme siihen runsaasti vastauksia ja paljon hyviä ideoita.

Analyysin ja saadun palautteen pohjalta toimisto laatii luonnossuunnitelmat ja kehittää niistä yleispiirteisen vision torin tulevaisuudesta. Tavoitteena on, että Gehl Architects esittelee suunnitelmia kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa tiistaina 10.9. klo 16:30 kaupungintalon juhlasalissa. Tilaisuudesta tullaan tiedottamaan kaupungin kanavissa elokuussa.

Suunnittelu jatkumona aiemmalle työlle

Alatorihanke loi torille hienot puitteet. Sen kautta parannettiin mm. torin saavutettavuutta, toiminnallisuutta ja torialueen jäsentelyä. Toisaalta vuodesta 2017 lähtien operoinut Kuopion keskustan kehittämisyhdistys on yhdessä keskustan toimijoiden kanssa tehnyt pitkäjänteistä työtä torin ympäristön elävyyden ja viihtyisyyden parantamiseksi vuoden ja vuorokauden ympäri: talvikautta on kehitetty mm. joulutori -tapahtumalla ja talvisilla aktiviteeteilla, kun taas kesällä on mahdollistettu torielämää vilkkaan markkina-ajan ulkopuolella  iltamyyntitoiminnalla.  

Tähän mennessä tehty työ on pohjana nyt tehtävälle torin yleissuunnittelulle, jonka keskeisenä tavoitteena on kaupunkilaisten viihtyminen. Tämän jälkeen työ jatkuu edelleen tarkempaan suunnitteluun ja sitä kautta erillishankkeiden vaiheittaiseen toteutukseen määrärahojen puitteissa. Uskon, että torialueeseen satsaamisella on paljon  positiivisia vaikutuksia koko ydinkeskustan elinvoimaan ja myös Kuopion identiteettiin. Kehittäminen on jatkuvaa työtä. Tärkeintä on jatkaa sitä määrätietoisesti ja yhdessä.