Blogi: Turvallisuus osana arkea, kulttuuria ja hyvinvointia

Turvallisuus ja siihen liittyvät kokemukset, mielipiteet ja näkökulmat ovat viime aikoina nousseet yhä vahvemmin pinnalle yhteiskunnallisessa keskustelussa. Keskustelua käydään paitsi kansallisesta turvallisuudesta, mutta myös arjessa ilmenevistä yksilötason kokemuksista. Ihmisen toimintaa ohjaa usein luontainen tarve kokea olonsa turvalliseksi omassa elinympäristössään, sillä sekä turvallisuuden että turvattomuuden kokemukset vaikuttavat vahvasti yksilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kuopion kaupungin järjestämä vuoden 2024 hyvinvointiseminaari pureutui jälleen hyvinvoinnin edistämiseen, tällä kertaa nimenomaan arjen turvallisuuden näkökulmasta. Kesäkuun puolivälissä järjestetty seminaari oli järjestyksessään jo kymmenes ja houkutteli paikalle niin aiemmissa seminaareissa vierailleita kuin ensikertalaisiakin. Päivän aikana kuultiin asiantuntijoiden puheenvuoroja, nuorten ajatuksia sekä mielenkiintoisia keskusteluja eri tahojen edustajien kesken.

Seminaarin puhujiin lukeutui joukko asiantuntijoita, joista jokainen käsitteli turvallisuutta tietyn toimijan tai yhteisön näkökulmasta. Asiantuntijoiden puheenvuorojen lisäksi seminaaripäivän avauspuheen piti Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti, iltapäivän ohjelman aloitti kaupunginvaltuuston puheenjohtajana sekä kansanedustajana toimiva Marko Kilpi ja seminaarin lopuksi kuultiin Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluiden päällikön Kati Vähäsarjan päätössanat. Seminaaripäivän juontajina toimivat Tanja Tilles-Tirkkonen ja Jenni Niskanen Kuopion kaupungin kansalaistoiminnan palveluista.

Hyvinvointiseminaarin järjestäjänä toimi Kuopion kaupunki yhteistyössä Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalin kanssa, joten iltapäivän ohjelmassa Musiikkikeskuksen Valohallissa nähtiin myös kuopiolaisista nuorista koostuvan Krewi-tanssiryhmän teos “BORN THIS WAY – live for the applause”. Iltapäivän keskusteluosuuksien välissä Valohallissa esiintyivät lisäksi Mandi ja Eliel Kuopion Lumit-lukiosta kahden kappaleen musiikkiesityksellään.

Nuoria seminaariohjelmassa edustivat myös Kuopion nuorisovaltuuston Suvi Peräkylä, Emilia Lauhava ja Totti Snellman. He esittelivät Kuopion nuorisovaltuuston tekemää selvitystä, jonka pyrkimyksenä oli kartoittaa nuorten kokemuksia turvallisuuteen liittyen. Kyselytutkimuksena toteutetussa selvityksessä nousi esille asioita, jotka nuorten näkökulmasta luovat turvattomuutta, kuten kiusaaminen, päihteet ja seksuaalinen häirintä. Näistä erityisesti koulussa tapahtuvaan kiusaamiseen vastaajat toivoisivat aikuisilla olevan nykyistä tehokkaampia keinoja puuttua.

Nuoriin keskittyi vahvasti puheenvuorossaan myös Itä-Suomen yliopiston nuorempi tutkija Rony Ojajärvi, joka kuvasi päihdekasvatuksen haasteita ja uusien menetelmien tarvetta ehkäisevään päihdetyöhön. Ojajärven mukaan haasteena on paitsi huumeiden vaaroista viestiminen, mutta myös huumeisiin liittyvän valheellisen tiedon leviämisen estäminen. Hänen mukaansa haastavinta viestiminen on niiden nuorten keskuudessa, jotka lähtökohtaisesti suhtautuvat viranomaisiin ja instituutioihin kriittisesti. Ojajärvi on mukana myös Kuopion Rauhantekijöiden toiminnassa, joka pyrkii yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseen ja vaikuttamaan myönteisesti arjen turvallisuuteen.

Sisäministeriön erityisasiantuntija Sini Erholtz pyrki puheenvuorossaan hahmottamaan arjen turvallisuuden osana kokonaisturvallisuutta. Suomalaisten kokemuksiin pohjautuvien tilastojen tulkinta auttaa hahmottamaan väestössä ilmeneviä huolenaiheita ja yleisen ilmapiirin muutostrendejä. Erholtz nosti esille myös tilastoissa havaittua polarisaatiota, joka viittaa eri väestöryhmien toisistaan eriäviin näkemyksiin. Turvallisuuden näkökulmasta polarisaatio voikin luoda tilanteita, joissa yhteisten linjojen löytäminen vaatii entistä enemmän neuvottelua ja valmiutta ymmärtää vastakkaisen osapuolen näkökulmaa.

Turvallisuutta konkretian tasolla käsittelivät puheenvuoroissaan sekä kansanedustaja Jarno Limnell että Kuopion kaupungin turvallisuuspäällikkö Mikko Moilanen. Limnell käsitteli puheenvuorossaan muun muassa tunnetason roolia mielikuvien syntymisen ja tulkintojen tekemisen kannalta. Hänen mukaansa yleisen turvallisuuspuheen sävy voi yksilön näkökulmasta vaikuttaa sisältöä enemmän siihen, syntyykö kuulijalle turvallinen vai turvaton olo. Moilanen kuvasi puolestaan turvallisuustyön konkreettista toimintaa instituutiotasolla, sekä esitteli dokumentteja ja ohjeistuksia, joita esimerkiksi Kuopion kaupunki turvallisuustyössään noudattaa.

Monet puhujista korostivat turvallisuutta yhteiskunnan yhteisenä asiana, jossa jokaisella yksilöllä, toimijalla ja instituutiolla on oma roolinsa. Helsingin yliopiston kaupunkisosiologian dosentti Pasi Mäenpää painottikin puheenvuorossaan toimijoiden keskinäisen yhteistyön merkitystä, erityisesti viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välillä. Mäenpään mukaan yhteistyön vahvistaminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mikäli kansalaisyhteiskunnan mallia pyrittäisiin pitämään yllä. Ihmisten yhteistoiminnan korostuminen voisikin todennäköisesti heijastua aiempaa ihmisläheisemmän yhteiskunnan rakentumiseen, joka tarjoaisi entistä paremmat puitteet myös yhteisöllisemmälle elinympäristölle. Kuten Suomen Kulttuurirahaston toimitusjohtaja Susanna Pettersson omassa puheenvuorossaan korosti, kulttuuri näkyy kaikkialla ympärillämme, arjen tavoissa ja käytännöissä. Siksi kulttuurin kehittyminen luo myös raameja sille, kuinka esimerkiksi turvallisuuden tunnetta voidaan vahvistaa arjen käytännöissä.

Yksilöiden hyvinvointi heijastuu myös koko yhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta sen toimintakykyyn erityisesti normaalista poikkeavissa tilanteissa. Viestintä ja informaation jakaminen eri toimijoiden välillä edistävät yhtenevien käsitysten muodostamista yhteiskunnan tilasta ja instituutioiden kehitystarpeista. Tämän lisäksi seminaarin aikana nousi esille myös tarve eri ikäryhmien väliseen kommunikaatioon, jotta esimerkiksi nuorten ääni tulisi kuuluville turvallisuuskeskustelussa. Kokonaisuudessaan seminaaripäivä tarjosi yleisölle laajasti eri tahojen ja toimijoiden näkökulmia turvallisuusteemoihin, yhteisöjen hyvinvointiin sekä siihen, kuinka ne kytkeytyvät toisiinsa.